moni raskauden havaittuaan on alkanut tarkastella ympärillä olevia raskaana olevia sekä lapsiperheitä päätöstä miettiessään? Oletteko muut vierailleet sukulaisten tai tuttavien luona, joilla on pieniä lapsia ja vauvoja ja katselleet sitä elämänmenoa ja rutiinia mitä se tulee olemaan? Oletteko lukeneet raskauspalstoja ja odotuspalstoja tai seuranneet raskaana olevan tuttavan tai ystävän raskautta ja tehneet siitä jotain johtopäätöksiä jatkaako omaa raskautta vai ei?
Aborttipäätös ja realismi
Kuinka...
2286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
...vaan paljon tuollaista työstämistä oli tullut tehtyä koko "aikuisuuden ajan".
Eli siitä saakka kun on tiennyt olevansa sukukypsä sitä punnitsi omaa elämäänsä ja seuraili toisten tekemiä ratkaisuja. Lapsiperheissä tietenkin on täytynyt vierailla, tavata raskaana olevia ihmisiä, jutella ihmisten kanssa lapsien teosta jne. Sitä on siis vain tiennyt jo ennen sitä vahinkoraskautta, että minusta ei vielä äidiksi ole ja mitä minun mielestäni pitää olla perheessä ennenkuin sinne lapsia tehdään.
oman raskauteni suhteen. Ensinnäkin tuo aika raskauden havaitsemisesta itse keskeytykseen on sen verran lyhyt (pari viikkoa omalla kohdalla), että jos koko raskaus tulee ajatuksenakin täysin pystymetsästä, ei tuolle lapsiperheiden tehotarkkailulle ja omien aivotusten miettimiselle jää kauheasti aikaa.
Tarkoitan siis sitä, että ne joille päätös edes jotensakkii varma on, todennäköisesti ovat noita aloittajan kyselemiä asioita käsitelleet jo ennenkin raskautta. Vähintään raskautta edeltävinä aikoina ja mahdollisine ehkäisyn pettämisine ja pelkoineen siitä ja raskaudesta - jopa ennen kuin raskaana olikaan. Ainakin kun on kyse aikuisista ihmisistä, joilla on sitä seksielämää ja tietysti elämänkokemusta ystävien/tuttujen kautta ja siten näkemystä ihmiselämän reaaliheittelyistä. Silloin kun omaa seksielämää ei (vielä) ole, eikä ole myöskään tietoa parisuhteiden moninaisuuksista tai tosielämän realiteeteista, joihin se lapsi olisi ihan konkreettisen fatkasti sovitettava, on helppo tehdä päätöksiä puoleen tai toiseen. Viittaus siis toiseen aloitukseen, jossa uskonnon etiikan tunneilla nuorilla saattaa olla asiasta hyvin ehdottomat mielipiteet.
Sen sijaan itse olen ainakin lapsiperheiden arjen miettimistä pohtinut paljon keskeytyksen jälkeenkin ja myös paljon osallistunut siihen, mikä on mielestäni ihan terve piirre.