Virttaankankaan pohjavesi.
Ei ihme, että Turun Seudun Vedellä on kiire pilata kangas.
Pohjavesi on arvokas luonnonvara, jota on suojeltava huononemiselta ja kemialliselta
pilaantumiselta. Ympäristönsuojelulain 8 §:ssä on säädetty pohjaveden pilaamiskiellosta. Euroopan
unionissa pohjavesi on yleisin, mutta myös herkin makean veden esiintymä. Sen suojelulla on
merkitystä paitsi pohjavesistä riippuvaisille ekosysteemeille myös yleiselle juomavesihuollolle, sillä
pohjavettä käytetään yleisimpänä juomaveden lähteenä monilla alueilla. Pohjavesi muodostuu ja
uusiutuu hitaasti, minkä vuoksi pohjaveden hyvän tilan turvaaminen edellyttää varhaisessa
vaiheessa tapahtuvaa toimintaa ja suojelutoimien jatkuvaa pitkän ajan suunnittelua. Pohjavesien
suojelun painopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa, sillä jo tapahtuneiden pohjavesivahinkojen
korjaaminen on kallista ja vaikeaa ja usein käytännössä mahdotonta (Gustafsson ym. 2006;
Valtioneuvoston periaatepäätös, 23.11.2006).
Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD; 2000/60/EY) tavoitteena on taata pohjavesien hyvän tilan
saavuttaminen sekä pilaavien aineiden pitoisuuksissa havaittujen merkityksellisten ja pysyvien
nousevien muutossuuntien kääntäminen laskeviksi. Pohjavesidirektiivin (PVD; 2006/118/EY)
tarkoituksena on puolestaan vahvistaa toimenpiteet pohjavesien suojelemiseksi pilaantumiselta ja
huononemiselta. Pilaavien aineiden tunnistamista tehdään sekä yhteisön tasolla että kansallisesti.
Jäsenvaltioiden tulee tunnistaa sellaiset haitalliset aineet, jotka voivat aiheuttaa riskiä pohjavesille ja
määrittää niille kansallisesti rajaarvot,
joita ei tule pohjavesien suojelemiseksi ylittää. Kansallisesti
määritettävät rajaarvot tulee raportoida komissiolle 22.12.2008 mennessä. Käytännössä raportointi
tehdään keväällä 2009.
Selvityksen tarkoituksena oli tunnistaa ne haitalliset aineet, jotka voivat aiheuttaa riskiä pohjavesille
ja joille siten ehdotetaan asetettavaksi raja-arvot kansallisesti. Suomen ehdotus elohopean raja-arvoksi on 0,06 mikrogrammaa/litra. Nyt TSV käyttää raja-arvona tasan yhtä. (1 ikrogrammaa/litra, joka on melkein 50 kertainen, OH-HOH.
Heino Kärkkäinen, insin
Ei ihme, että Turun Seudun Vedellä on kiire pilata kangas.
Pohjavesi on arvokas luonnonvara, jota on suojeltava huononemiselta ja kemialliselta
pilaantumiselta. Ympäristönsuojelulain 8 §:ssä on säädetty pohjaveden pilaamiskiellosta. Euroopan
unionissa pohjavesi on yleisin, mutta myös herkin makean veden esiintymä. Sen suojelulla on
merkitystä paitsi pohjavesistä riippuvaisille ekosysteemeille myös yleiselle juomavesihuollolle, sillä
pohjavettä käytetään yleisimpänä juomaveden lähteenä monilla alueilla. Pohjavesi muodostuu ja
uusiutuu hitaasti, minkä vuoksi pohjaveden hyvän tilan turvaaminen edellyttää varhaisessa
vaiheessa tapahtuvaa toimintaa ja suojelutoimien jatkuvaa pitkän ajan suunnittelua. Pohjavesien
suojelun painopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa, sillä jo tapahtuneiden pohjavesivahinkojen
korjaaminen on kallista ja vaikeaa ja usein käytännössä mahdotonta (Gustafsson ym. 2006;
Valtioneuvoston periaatepäätös, 23.11.2006).
Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD; 2000/60/EY) tavoitteena on taata pohjavesien hyvän tilan
saavuttaminen sekä pilaavien aineiden pitoisuuksissa havaittujen merkityksellisten ja pysyvien
nousevien muutossuuntien kääntäminen laskeviksi. Pohjavesidirektiivin (PVD; 2006/118/EY)
tarkoituksena on puolestaan vahvistaa toimenpiteet pohjavesien suojelemiseksi pilaantumiselta ja
huononemiselta. Pilaavien aineiden tunnistamista tehdään sekä yhteisön tasolla että kansallisesti.
Jäsenvaltioiden tulee tunnistaa sellaiset haitalliset aineet, jotka voivat aiheuttaa riskiä pohjavesille ja
määrittää niille kansallisesti rajaarvot,
joita ei tule pohjavesien suojelemiseksi ylittää. Kansallisesti
määritettävät rajaarvot tulee raportoida komissiolle 22.12.2008 mennessä. Käytännössä raportointi
tehdään keväällä 2009.
Selvityksen tarkoituksena oli tunnistaa ne haitalliset aineet, jotka voivat aiheuttaa riskiä pohjavesille
ja joille siten ehdotetaan asetettavaksi raja-arvot kansallisesti. Suomen ehdotus elohopean raja-arvoksi on 0,06 mikrogrammaa/litra. Nyt TSV käyttää raja-arvona tasan yhtä. (1 ikrogrammaa/litra, joka on melkein 50 kertainen, OH-HOH.
Heino Kärkkäinen, insin
Vastaukset 1
Vanhimmat
Raportti meni jo!
Mitähän Turun Vesi Oy tuumii?
Ei mitään, onhan sen takana KHO;n asiantuntija xxxxxx