HS:
"...Tämän päivän tosiasioiden ja tulevien näkymien valossa ilmiselvä johtopäätös on, että venäjän asemaa kouluopetuksessamme on kohennettava. Ylimääräisenä valinnaisena kielenä opiskeltava venäjä kun ei näytä Suomen nuorisoamme kiinnostavan – tai ehkä enemmän on kysymys menneisyyden juoksuhautoihin jumiutuneista vanhemmista ja päättäjistä.
Kannanotot venäjän aseman kohentamiseksi näyttävät väistämättä johtavan juupas–eipäs-asetelmaan ruotsin kielen kanssa, vaikka tuskinpa edes maamme itäisimmissä osissa ihmisillä on sinänsä mitään ruotsin kielen osaamista vastaan.
Kieliä ei tietenkään tulisi laittaa tällä lailla vastakkain, mutta valitettavasti käytännön tilanne vain on se, että kouluopetuksessa, josta muutoin on pyritty ottamaan kaikki tehot irti ja löysät pois, ruotsin kielelle varattu aika väistämättä vie resursseja venäjältä. Kovin monta kieltä koululaisten lukujärjestykseen ei ole mahdollista mahduttaa.
Venäjän osaamisen olennainen kohentuminen toteutuu vain sitä kautta, että nuorille tarjotaan valinnanvapautta pakkoruotsin ja pakkovenäjän välillä: peruskoulun 7. luokalta alkaen niin sanotuksi B1-kieleksi tulisi voida valita joko ruotsi tai venäjä.
Vaikka ruotsi ei enää kuulukaan ylioppilaskirjoitusten pakollisiin aineisiin, on sen asema Suomessa edelleen vahva ja lailla säädetty. Perustelut, jotka kenties ammoin ovat olleet hyviä, eivät enää vastaa todellisuutta ja tarpeita. Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta ruotsin kielellä ei ole sen kaltaista strategista merkitystä kuin venäjällä.
Valtaosassa Suomen kuntia venäjä on jo nyt puhutumpi kieli kuin ruotsi. Käytännössä Kotka–Pori–Seinäjoki–Oulu-linjan itäpuolella tarvitaan päivittäin venäjän taitoa aivan tavallisissa palveluammateissa; ruotsia sitä vastoin ei käytännössä lainkaan.
Venäjän kielen osaamisen kasvun tiellä on tanakka kaksisalpainen tunnelukko, jonka toisena kapulana on isiemme perintönä saadut asenteet venäläisyyttä kohtaan ja toisena ruotsin kieleen liittyvät lataukset. Maailman muuttuessa myös säädöksiä pitää voida ennakkoluulottomasti päivittää.
PENTTI HYTTINEN
Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja."
"...Tämän päivän tosiasioiden ja tulevien näkymien valossa ilmiselvä johtopäätös on, että venäjän asemaa kouluopetuksessamme on kohennettava. Ylimääräisenä valinnaisena kielenä opiskeltava venäjä kun ei näytä Suomen nuorisoamme kiinnostavan – tai ehkä enemmän on kysymys menneisyyden juoksuhautoihin jumiutuneista vanhemmista ja päättäjistä.
Kannanotot venäjän aseman kohentamiseksi näyttävät väistämättä johtavan juupas–eipäs-asetelmaan ruotsin kielen kanssa, vaikka tuskinpa edes maamme itäisimmissä osissa ihmisillä on sinänsä mitään ruotsin kielen osaamista vastaan.
Kieliä ei tietenkään tulisi laittaa tällä lailla vastakkain, mutta valitettavasti käytännön tilanne vain on se, että kouluopetuksessa, josta muutoin on pyritty ottamaan kaikki tehot irti ja löysät pois, ruotsin kielelle varattu aika väistämättä vie resursseja venäjältä. Kovin monta kieltä koululaisten lukujärjestykseen ei ole mahdollista mahduttaa.
Venäjän osaamisen olennainen kohentuminen toteutuu vain sitä kautta, että nuorille tarjotaan valinnanvapautta pakkoruotsin ja pakkovenäjän välillä: peruskoulun 7. luokalta alkaen niin sanotuksi B1-kieleksi tulisi voida valita joko ruotsi tai venäjä.
Vaikka ruotsi ei enää kuulukaan ylioppilaskirjoitusten pakollisiin aineisiin, on sen asema Suomessa edelleen vahva ja lailla säädetty. Perustelut, jotka kenties ammoin ovat olleet hyviä, eivät enää vastaa todellisuutta ja tarpeita. Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta ruotsin kielellä ei ole sen kaltaista strategista merkitystä kuin venäjällä.
Valtaosassa Suomen kuntia venäjä on jo nyt puhutumpi kieli kuin ruotsi. Käytännössä Kotka–Pori–Seinäjoki–Oulu-linjan itäpuolella tarvitaan päivittäin venäjän taitoa aivan tavallisissa palveluammateissa; ruotsia sitä vastoin ei käytännössä lainkaan.
Venäjän kielen osaamisen kasvun tiellä on tanakka kaksisalpainen tunnelukko, jonka toisena kapulana on isiemme perintönä saadut asenteet venäläisyyttä kohtaan ja toisena ruotsin kieleen liittyvät lataukset. Maailman muuttuessa myös säädöksiä pitää voida ennakkoluulottomasti päivittää.
PENTTI HYTTINEN
Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja."
Vastaukset 1
Vanhimmat
mutta muutaisin joiltakin osin valintaa , Itä- Suomessa Kotkasta Kuusamoon voitaisiin ottaa käyttöön vapaaehtoinen B1 kieli , kieliksi voitaisiin valita kolmen kielen välillä venäjä , saksa ja ruotsi , eli ei enää pakkoruotsia ei pakkovenäjää eikä pakkosaksaa , vaan vapaavalinta .