Kaksikielisyys kaupunginvaltuustossa.
Kristiinankaupunki nostetaan silloin tällöin maan kaksikielisimmäksi kaupungiksi . Sitä ei voisi uskoa kun seuraa kaupunginvaltuuston kokouksia. Myöskin Kaskisissa toimii kaupunginvaltuuston kaksikielisyys yhtä ontuvalla tavalla.
Molemmissa kaupungeissa on nimittäen käytäntö, että valtuuston puheenjohtaja tulkkaa mitä valtuutetut sanovat eri kysymyksissä. Sinänsä siinä ei ole mitään merkillistä, mutta kysymys on jos se on paras ja oikea ratkaisu poliittista ja demokraattista keskustelua ajatellen.
Valtuuston puheenjohtajan on luonnollisesti ensin keskityttävä johtamaan julkista kokousta. Suuri vastuu lepää puheenjohtajalla, että se läpäistään oikeassa ja laillisessa järjestyksessä. Silloin ei uskoisi puheenjohtajalla olevan mahdollisuuksia omistautua käännös- ja tulkkaustehtäviin.
Mutta se juuri sitä mitä niin Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa touhutaan. Se on perinne jota täytyy kyseenalaistaa jotta kaksikielisyyden laatua saataisiin nostetuksi, mikä luonnollisestikin pitäisi olla kaksikielisten kaupunkien tavoitteena.
Demokratian ja politiikan näkökulmasta katsottuna voidaan kysyä jos se on ollenkaan sopivaa, että puheenjohtajalla on tämä tehtävä. Ei ole mikään käytäntö, että paikallisissa kysymyksissä olisi yhteisymmärrys, vaan tunteet voivat toisinaan kuumentuakin. Myöskin puheenjohtajalla on oikeus omaan mielipiteeseen. Jos se mielipide ei olekaan samansuuntainen muitten puhujien kanssa voi helposti syntyä epäilyksiä. Luonnollisesti se on melkein mahdoton tehtävä kääntää ja tuoda puhujan sanoma sanatarkasti ja oikeasti toisella kielellä. Toisinaan tehdään lyhyempiä tulkkauksia valtuutetun sanomasta. Tulkkausta tekemällä puheenjohtaja saa suuremman vallan keskusteluun kuin ehkä on haluttavaa.
Samanaikaisesti puheenjohtajan tekemät lausuntojen tulkkaukset tekevät sen, että keskustelu keskeytyy ja kokoukset pidentyvät. Valtuutetut väsähtävät ja jättävät antamatta lausuntojaan.
Kaksikielisyyttä pitää hoitaa ja sen laatua pitää kohottaa. Se on liian arvokasta hutiloitavaksi pois hoitamalla sitä toisella kädellä
Simultaanitulkkauksella valtuustossa voidaan monet ongelmat poistaa. Molemmissa kaupungeissa näyttää olevan tarvetta tulkkaukseen. Luonnollisesti voidaan ihmetellä sitä kuinka hyvin valtuutetut voivat toteuttaa yhteiskuntatehtävänsä jos he eivät kykene kommunikoimaan molemmilla kielillä, mutta se on toinen kysymys.
Tulkkaus korkeimmassa päättävässä elimessä pitää hoitaa ammattimaisesti. Kaikille osanottajille on annettava mahdollisuus ottaa aktiivisti osaa debatteihin ja keskusteluihin.
Kunnilla on erilainen käytäntö. Loviisassa ei kaikkia lausuntoja käännetä vaan puheenjohtaja voi, jos niin arvioidaan, antaa lyhyen selonteon ennen kuin mennään päätöksen tekoon. Se vaikuttaa järkevämmältä kuin se kuinka Kaskisessa ja Kristiinankaupungissa tehdään.
Vaasassa ja Mustasaaressa valtuustolla on simultaanitulkkaus jota vuokrataan Merenkurkun neuvostolta. Kaksi henkilöä hoitavat simultaanitulkkauksen kokousten aikana. Pienemmän varustuksen vuokra on 280 euroa vuorokaudessa. Se on halvempaa kuin korotetut kokouspäivärahat. Kiinnostamalla opiskelijoita simultaanitulkkaukseen muodostetaan edellytyksiä laadullisesti paremmalle kaksikielisyydelle. Paljon voitaisiin voittaa tekemällä yhteistyötä Turun Yliopiston kanssa jossa ammattimaisia tulkkeja koulutetaan.
Kyllä se kaksikielisyys maksaa sittenkin kunhan kaikki kustannukset on saatu mukaan.
http://www.sydin.fi/story.aspx?storyID=49895
Kristiinankaupunki nostetaan silloin tällöin maan kaksikielisimmäksi kaupungiksi . Sitä ei voisi uskoa kun seuraa kaupunginvaltuuston kokouksia. Myöskin Kaskisissa toimii kaupunginvaltuuston kaksikielisyys yhtä ontuvalla tavalla.
Molemmissa kaupungeissa on nimittäen käytäntö, että valtuuston puheenjohtaja tulkkaa mitä valtuutetut sanovat eri kysymyksissä. Sinänsä siinä ei ole mitään merkillistä, mutta kysymys on jos se on paras ja oikea ratkaisu poliittista ja demokraattista keskustelua ajatellen.
Valtuuston puheenjohtajan on luonnollisesti ensin keskityttävä johtamaan julkista kokousta. Suuri vastuu lepää puheenjohtajalla, että se läpäistään oikeassa ja laillisessa järjestyksessä. Silloin ei uskoisi puheenjohtajalla olevan mahdollisuuksia omistautua käännös- ja tulkkaustehtäviin.
Mutta se juuri sitä mitä niin Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa touhutaan. Se on perinne jota täytyy kyseenalaistaa jotta kaksikielisyyden laatua saataisiin nostetuksi, mikä luonnollisestikin pitäisi olla kaksikielisten kaupunkien tavoitteena.
Demokratian ja politiikan näkökulmasta katsottuna voidaan kysyä jos se on ollenkaan sopivaa, että puheenjohtajalla on tämä tehtävä. Ei ole mikään käytäntö, että paikallisissa kysymyksissä olisi yhteisymmärrys, vaan tunteet voivat toisinaan kuumentuakin. Myöskin puheenjohtajalla on oikeus omaan mielipiteeseen. Jos se mielipide ei olekaan samansuuntainen muitten puhujien kanssa voi helposti syntyä epäilyksiä. Luonnollisesti se on melkein mahdoton tehtävä kääntää ja tuoda puhujan sanoma sanatarkasti ja oikeasti toisella kielellä. Toisinaan tehdään lyhyempiä tulkkauksia valtuutetun sanomasta. Tulkkausta tekemällä puheenjohtaja saa suuremman vallan keskusteluun kuin ehkä on haluttavaa.
Samanaikaisesti puheenjohtajan tekemät lausuntojen tulkkaukset tekevät sen, että keskustelu keskeytyy ja kokoukset pidentyvät. Valtuutetut väsähtävät ja jättävät antamatta lausuntojaan.
Kaksikielisyyttä pitää hoitaa ja sen laatua pitää kohottaa. Se on liian arvokasta hutiloitavaksi pois hoitamalla sitä toisella kädellä
Simultaanitulkkauksella valtuustossa voidaan monet ongelmat poistaa. Molemmissa kaupungeissa näyttää olevan tarvetta tulkkaukseen. Luonnollisesti voidaan ihmetellä sitä kuinka hyvin valtuutetut voivat toteuttaa yhteiskuntatehtävänsä jos he eivät kykene kommunikoimaan molemmilla kielillä, mutta se on toinen kysymys.
Tulkkaus korkeimmassa päättävässä elimessä pitää hoitaa ammattimaisesti. Kaikille osanottajille on annettava mahdollisuus ottaa aktiivisti osaa debatteihin ja keskusteluihin.
Kunnilla on erilainen käytäntö. Loviisassa ei kaikkia lausuntoja käännetä vaan puheenjohtaja voi, jos niin arvioidaan, antaa lyhyen selonteon ennen kuin mennään päätöksen tekoon. Se vaikuttaa järkevämmältä kuin se kuinka Kaskisessa ja Kristiinankaupungissa tehdään.
Vaasassa ja Mustasaaressa valtuustolla on simultaanitulkkaus jota vuokrataan Merenkurkun neuvostolta. Kaksi henkilöä hoitavat simultaanitulkkauksen kokousten aikana. Pienemmän varustuksen vuokra on 280 euroa vuorokaudessa. Se on halvempaa kuin korotetut kokouspäivärahat. Kiinnostamalla opiskelijoita simultaanitulkkaukseen muodostetaan edellytyksiä laadullisesti paremmalle kaksikielisyydelle. Paljon voitaisiin voittaa tekemällä yhteistyötä Turun Yliopiston kanssa jossa ammattimaisia tulkkeja koulutetaan.
Kyllä se kaksikielisyys maksaa sittenkin kunhan kaikki kustannukset on saatu mukaan.
http://www.sydin.fi/story.aspx?storyID=49895
Vastaukset 18
Vanhimmat
arkena ja pyhänä, 3.000.000€. Sille rahalle ei saada mitään vastinetta.
Jos sinulle sekasikiö ei kelpaa asua maassamme muuta heti pois.
imee kuin pahin loinen etelän veronmaksajan verta joka ikinen sekuntti. Olisikohan jo aika aloittaa keskustelu mokomien parasiittimaakuntien erottamiseksi Oikeasta Suomesta - voisivat liittyä vaikka Venäjään, kun siellä kuulemma tykätään venäjän opiskelustaki enemmän kuin ruotsin :))
Ne ovat suolarahoja verrattuna siihen mitä kielivammaisen vähemmistön viimeisten kouristusten ylläpito maksaa. Tuollainen 10 000 000 päivässä olisi oikeus ja kohtuus, maksettuna hurrirahastoista.
Latinaakin piti opiskella kouluissa vielä 80 luvulla, sekin onnneksi on loppunut, sama on edessä pakkoruotsin osalta, vähän vähältä, askel askeleelta, mutta lopputulos on selvä ja suomalaiset voittavat lopulta 1800 luvulla alkaneen kielisodan!
Jos hyväksymme sen lähtökohdan, että koko maa tulee pitää asuttuna ja myöskin sen, että kansalaisille asuinpaikasta riippumatta taataan samanlaiset palvelut, lähtökohtien hyväksymisen välittömänä seurauksena ovat suuret kustannukset. Aluepolitiikka maksaa ja sen maksajina ovat "hyvinvoivan etelän" vero maksavat yritykset ja ihmiset. Mutta en millään muotoa ymmärrä, Frey, kärjistystäsi.
Alueelliset tukitoimet eivät ole erityisesti Suomea koskeva olosuhde, vaan se on varsin yleinen piirre useimmissa maissa. Jopa Euroopan Unionin sisällä tapahtuu näitä alueellisia tulonsiirtoja. Mutta totta on se, että aluepolitiikka maksaa. Pelkästään verotulojen tasausjärjestelmä aiheuttaa merkittävän tulonsiirron etelästä itään ja pohjoiseen. Mietitään pelkästään kuntien taloutta ja vaikkapa kuntien tulopohjaa ja siinä valtionosuuksien ja verotulojen- ja maksujen välistä suhdetta. Miettikääpä, mikä olisi jonkun Lapin läänin kunnan veroprosentti ilman valtionosuuksia. mahdollisesti jopa 40 %:ia lähentelevä.
Junttilandian tukirahoilla syötetty porsashan se siinä jälleen röhkii käsittämättömiä kärsästään. Omalla rahalla voi asua missä lystää. Tukiporsas on vaan hiljaa ja asuu siellä, mistä läävä tälle osoitetaan. Tyydy osaasi.
ovat metsien, kaivosten, vesivoiman, viljelysmaiden ja muiden sellaisten asioiden muodossa niin asukasmäärät ovat alhaisia. Jokainen vähänkin aivoillaan ajatteleva tietää sen, että infra (tiet, sähköt, puhelin-tietoliikenne, koulut) maksavat siellä huomattavasti enemmän asukasta kohden kuin tiheään asutuilla alueilla. Seurauksena on tietenkin se, että koska useimmat "luonnonresurssit" maatalous mukaanlukien ovat harvaanasutuilla alueilla niin näiltä harvaan asutuilta alueilta "haetaan" raaka-aineet. Näitä raaka-aineita kuljetetaan sitten hyvin usein taajamiin tai ainakin niitten läheisyyteen "jalostettavaksi" sen vuoksi, että siellä on sitä, joka raaka-aineen lähtöalueelta puuttuu nimittäin työvoimaa.
- Raaka-aineista valmistetun tuotteen koko hyödyn ei siis pidä jäädä sinne missä loppujalostus tapahtuu vaan sen pitää kuulua myös sille väestönosalle mistä se on alkunsa saanut eli juuri sinne harvaan asuttuun maakuntaan.
...asua tuollaasten maanpetturien kans. Rajalle sais alkaa tuollaasten puhujat kuskata!
Olet savupirtti oikeassa siinä, että infran rakentaminen ja ylläpito on luonnollisestikin kalliimpaa harvaan asutulla syrjäseudulla.
Jos ajattelemme vaikkapa metsäteollisuuden raaka-aineen hankintaa, on faktana se, että metsää kasvaa kaikkialla pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Metsäteollisuuden (mekaanisen että kemiallisen puunjalostuksen) tarvitseman puuraaka-aineen osalta sen hankinta tapahtuu koko maasta. Puuraaka-aineen hankinta syrjäseuduilta työllistää - valitettavasti puunkorjuuteknologian kehittymisen johdosta entistä vähemmän - sikäläisiä ihmisiä ja yrityksiä. Tulee muistaa se, että metsäteollisuutta on edelleenkin tuolla saaja-alueella, vaikkakin tuotantoyksiköitä on sieltä ulossaneerattu (tapaus Kemijärvi esimerkkinä). Puuraaka-aineen hankintahinta tietenkin jää metsänomistajalle. Savupirtin ajatusta täsmentäen voisi todeta, että ne paikkakunnat, jotka saavat suurta yhteisöveron tuottoa vaikkapa raaka-ainetta käyttävän yrityksen toimesta, siirtävät verotulojen tasauksena osan siitä niille alueille, joista raaka-aine on hankittu.
Sama soveltaen kävisi vaikka kaivostoimintaan
Maatalouden osalta maataloustukia perustellaan muun muassa huoltovarmuudella. Sen suhteen tulee muistaa se, että muistamani mukaan noin puolet elintarvikkeista on tuontitavaraa. Itse asiassa voisi kysyä sitä, olisiko huoltovarmuuden kannalta parempi sijoittaa maatalous alueille, joilla siihen on paremmat edellytykset. Toisaalta pohjoisen maatalous soveltuu varsin oivasti maitotalouden ja lihakarjan tuotantoon.
Loppujen lopuksi tässä on kyse siitä, että on nähty oikeudenmukaiseksi maan asuttaminen joka kolkassa, vaikka se sitten maksaisikin. Halpaa se ei ole!
...tulee käsitellä kärjistyksenä, mikä usein sisältää tiettyä ironiaa. Oli mielestäni varsin hyvä rinnastus pistää kaksikielisyyden ja Itä/Pohjois-Suomen kustannukset rinnakkain. Ne molemmat maksavat ja voivat yksittäisen ihmisen kannalta olla melko kalliita...mutta elämä on :)
Maailmantaloudellisesti olisi järkevää lopettaa kaikki muut kielet paitsi englanti (tai vaihtoehtoisesti mandariini kiina). Kustannussäästöt olisivat melkoiset. Toisaalta kaikki "köyhät" maat ja maakunnat voidaan irroittaa rikkaammistaan. Näin ollen enemmistöön kuuluvat rikkaat tulisivat entistä rikkaammiksi. Logiikka toimii samallatavalla molemmissa tapauksissa.
vaikkapa suomenkielen simultaanitulkkauksista EU:ssa. Jos halutaan välttyä kustannuksilta, niin lopetetaan kaikenlaiset kielipalvelut - silloin kannattaa siirrtyä suoraan englannin käyttöön.
Tämän maan nimi on Suomi ja tääällä asuu suomalaisia, joten täällä puhutaan suomea.
Hyvin yksinkertainen ja selvä asia.
Miksi pitäisi puhua englantia tai muutakaan vierasta kieltä?
Kieroutunut ajattelu synnyttää kieroutuneen logiikan.
pakkoruotsi on viimeinen jäänne kuolevan kielen kouristuksista, jotka muutamat muumiot vielä ylläpitävät tässä maassa.
Nuoriso elää onneksi jo internetin ja globalisaation kautta, eikä siihen enää kuulu ruotsin kieli missään muodossa.
Prosentit puhuvat puolestaan...!!
"Kieroutunut ajattelu synnyttää kieroutuneen logiikan."
Ja sen mukaan vastikkeeton rahankuljettaminen etelästä ja lännestä itään ja pohjoiseen pitäisi vain jatkua? Tämä on Suomi ja Suomi on osa EU:a. Täällä asuu enimmäkseen suomalaisia, ja aika suuren osan heistä tulisi aloittaa mietinnän aiheesta: Miten hoidan itse ruoan pöytääni, jottei tarvitse jatkuvasti aterioida toisten pöydissä?
HEHEH , keskutelkaapa RKP:ssa ensin selviksi se, miten hoidetaan se ruoka somalin suuhun siellä missä pitää, eli somaliassa, eikä vuosaaressa ( jatkossa sipoossa).
Tehdäänpä täällä Suomessa niin,että lopetetaan maasta saadut tuotokset kuljettamasta eteläiseen Suomeen tai r-kielisille alueille. Annetaan niiden olla ilman perushyödykkeitä, niin eiköhän ääni kellossa ala muuttua. Tai annetaan näille lähtöpassit Ruotsiin, sillä emmehän tarvitse tällaisia loan heittäjiä meidän suomalaisten, oman maan kansalaisten niskaan näiltä invaasion tehneiden jälkeläisiltä. Ovat niin täynnä itseään etteivät itse huomaa, miten sivistymättömiä ovat.-
Kun freyn ja kumppaneiden kirjoittelu vajoaa tuolle tasolle on kaikki perusteet säilyttää pakkoruotsi kaadettu.
Viimeisiä korahteluja pakkoruotsittajien suusta me luetaan.
"...sillä emmehän tarvitse tällaisia loan heittäjiä meidän suomalaisten, oman maan kansalaisten niskaan ..."
Minkähänlaisesta loasta on kysymys? Onko mielipiteeni siitä, että vähemmistökielellisistä palveluista syntyy aina kustannuksia sinun mielestäsi loanheittoa? Aika erikoista.