19.10.2009 23:02
A A Helsingin Sanomat
Suomalaisperheet ottavat lapsensa yhä useammin pois koulusta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Perheet jopa muuttavat alueelta pois saadakseen lapsensa toiseen kouluun, kertoo Yle uutiset.
Ilmiö alkoi näkyä, kun maahanmuuttajien osuus nousi kouluissa lähelle 40:tä prosenttia. Alle 30 prosentin kohdalla tätä ilmiötä ollut, kertoo eteläsuomalaisen koulun rehtori Yle uutisissa. Rehtori ei halua esiintyä nimellään.
"Sellainenkin tapaus on, että vanhemmat ovat suoraan sanoneet koulun vaihtamisen syynä olevan sen, että siirretyn lapsen luokalla ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa poikalasta. Pojilla ei ole kavereita."
Yle uutisten haastatteleman Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen tutkijan Venla Berneliuksen mukaan koulujen väliset erot alkavat näkyä Suomen koulumaailmassa. Vastaava kehitys on ollut nähtävissä jo pitkään muun muassa Ruotsissa. Erojen taustalla on vanhempien valinta ja asuinalueiden eriytyminen.
Berneliuksen mielestä kaavoituksella ja rahalla voidaan pyrkiä luomaan edellytyksiä tasavertaiselle opetukselle, mutta lopulta vanhemmat, joilla on varaa, valitsevat niitä alueita ja kouluja, joita he haluavat.
Helsingin kaupunki on jo pitkään tukenut taloudellisesti kouluja, joiden oppilasaines on koettu haastavaksi. Tällaista tukea saa noin 30 koulua. Tuen perusteena on muun muassa huoltajien alhainen koulutustaso ja maahanmuuttajien määrä.
Yle uutisten haastatteleman opetustoimen johtajan Rauno Jarnilan mielestä tuen vaikutukset näyttävät ainakin vielä vähäisiltä.
A A Helsingin Sanomat
Suomalaisperheet ottavat lapsensa yhä useammin pois koulusta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Perheet jopa muuttavat alueelta pois saadakseen lapsensa toiseen kouluun, kertoo Yle uutiset.
Ilmiö alkoi näkyä, kun maahanmuuttajien osuus nousi kouluissa lähelle 40:tä prosenttia. Alle 30 prosentin kohdalla tätä ilmiötä ollut, kertoo eteläsuomalaisen koulun rehtori Yle uutisissa. Rehtori ei halua esiintyä nimellään.
"Sellainenkin tapaus on, että vanhemmat ovat suoraan sanoneet koulun vaihtamisen syynä olevan sen, että siirretyn lapsen luokalla ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa poikalasta. Pojilla ei ole kavereita."
Yle uutisten haastatteleman Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen tutkijan Venla Berneliuksen mukaan koulujen väliset erot alkavat näkyä Suomen koulumaailmassa. Vastaava kehitys on ollut nähtävissä jo pitkään muun muassa Ruotsissa. Erojen taustalla on vanhempien valinta ja asuinalueiden eriytyminen.
Berneliuksen mielestä kaavoituksella ja rahalla voidaan pyrkiä luomaan edellytyksiä tasavertaiselle opetukselle, mutta lopulta vanhemmat, joilla on varaa, valitsevat niitä alueita ja kouluja, joita he haluavat.
Helsingin kaupunki on jo pitkään tukenut taloudellisesti kouluja, joiden oppilasaines on koettu haastavaksi. Tällaista tukea saa noin 30 koulua. Tuen perusteena on muun muassa huoltajien alhainen koulutustaso ja maahanmuuttajien määrä.
Yle uutisten haastatteleman opetustoimen johtajan Rauno Jarnilan mielestä tuen vaikutukset näyttävät ainakin vielä vähäisiltä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
.
johtuen juuri liiallisesta mamuitumisesta kouluissamme
.