Eilen oli valtuustossa käsittelyssä osavuosikatsaus.
Jo päivällä ryhmyreitten kokouksessa sovittiin, että koska osavuosikatsaus ei näytä todellista talouden tilaa, niin samassa kohtaa voidaan pitää lähetekeskustelu seuraavasta talousarviosta.
Onko talouden seuranta onnistunnut toimiala/lautakunta tällä vuodella.
Entä onko hallitus evästännyt käskyillä lautakuntia verokertymän pudottua.
Kumpikaan ei ole onnistunnut, sillä koko ajan on tuijotettu ainoastaan talousarvion toteutumaan.
Jos verotulot tippuvat yli 4 miljoonaa euroa, niin onko väärin, että menopuolta ei edes yritetä oikaista viimeisessä osavuosikatsauksessa, jossa siihen on vielä mahdollisuus.
Jos seuraa vuoden aikana lautakuntien listoja ja etenkin tätä osavuosikatsausta niistä, niin onko käsittelytapa oikea.
Hallitus käsittelee osavuosikatsauksen ennen lautakuntia.
Jos näin tehdään niin silloin sen pitää seurata edustajansa välityksellä, että lautakunnant tekevät talouden oikaisu päätökset.
Oikein tehtynä tämä tapa on parempi, kuin tapa jossa lautakunnat käsittelevät asian ensin ja sitten hallitus.
Tässä tavassa nimittäin aikaa kuluu hukkaan yhden kokous ajan väli.
taloudesta käytiin eilen päiväkokouksessa ryhmyreitten ja hallituksen edustajien välillä pitkä keskustelu ja se osoitti, että asioista halutaan puhua.
Toinen asia , mikä puhutti oli ilmastoohjelma, mihin Imatra lähtee mukaan.
Asiasta oli ennen kokousta info ja kysely mahdollisuus.
Päästöjä siis pitää alentaa alle 2005 tilanteen.
Suurimmat päästöjen vähentämiset vaativat investointeja ja voidaan kyseenalaistaa tehdäänkö niitä.
Lähdimme ohjelmaan mukaan tietämättä, millä tasolla nyt olemme.
Eli onko edes mahdollista päästä tavotteeseen.
Itse olisin halunnut selvän käyrän, missä olisi näytetty tavoite, tämän hetken tila ja missä mennään milloinkin.
En ollut ainoa, joka halusi mittaria, sillä se että näkee muutoksen m otivoi yksittäistä ihmistä parhaiten tekemään henkilökohtaisia ratkaisuja.
Jo päivällä ryhmyreitten kokouksessa sovittiin, että koska osavuosikatsaus ei näytä todellista talouden tilaa, niin samassa kohtaa voidaan pitää lähetekeskustelu seuraavasta talousarviosta.
Onko talouden seuranta onnistunnut toimiala/lautakunta tällä vuodella.
Entä onko hallitus evästännyt käskyillä lautakuntia verokertymän pudottua.
Kumpikaan ei ole onnistunnut, sillä koko ajan on tuijotettu ainoastaan talousarvion toteutumaan.
Jos verotulot tippuvat yli 4 miljoonaa euroa, niin onko väärin, että menopuolta ei edes yritetä oikaista viimeisessä osavuosikatsauksessa, jossa siihen on vielä mahdollisuus.
Jos seuraa vuoden aikana lautakuntien listoja ja etenkin tätä osavuosikatsausta niistä, niin onko käsittelytapa oikea.
Hallitus käsittelee osavuosikatsauksen ennen lautakuntia.
Jos näin tehdään niin silloin sen pitää seurata edustajansa välityksellä, että lautakunnant tekevät talouden oikaisu päätökset.
Oikein tehtynä tämä tapa on parempi, kuin tapa jossa lautakunnat käsittelevät asian ensin ja sitten hallitus.
Tässä tavassa nimittäin aikaa kuluu hukkaan yhden kokous ajan väli.
taloudesta käytiin eilen päiväkokouksessa ryhmyreitten ja hallituksen edustajien välillä pitkä keskustelu ja se osoitti, että asioista halutaan puhua.
Toinen asia , mikä puhutti oli ilmastoohjelma, mihin Imatra lähtee mukaan.
Asiasta oli ennen kokousta info ja kysely mahdollisuus.
Päästöjä siis pitää alentaa alle 2005 tilanteen.
Suurimmat päästöjen vähentämiset vaativat investointeja ja voidaan kyseenalaistaa tehdäänkö niitä.
Lähdimme ohjelmaan mukaan tietämättä, millä tasolla nyt olemme.
Eli onko edes mahdollista päästä tavotteeseen.
Itse olisin halunnut selvän käyrän, missä olisi näytetty tavoite, tämän hetken tila ja missä mennään milloinkin.
En ollut ainoa, joka halusi mittaria, sillä se että näkee muutoksen m otivoi yksittäistä ihmistä parhaiten tekemään henkilökohtaisia ratkaisuja.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Eiköhän nyt sovinnolla jätetä koko ilmastotavoite jäihin joksikin aikaa ja keskityttäisiin
olennaiseen. Kaikki turhat koulutus/rilluttelu/seminaarimatkat punakynällä yli niin
voisi säästyä aika isohko raha... Kuka tietää tarkalleen paljonko?
Ja samalla vois turhille johtajille(niitäkin on) antaa mahdollisuuden hakea uusia haasteita
muualta.
Omat ehdotukset kassan täyttämiseksi ovat:
-Veroprosentti ylös +1% ja tarvittaessa 1.5%
-Turhat pomot veks
-Koulujen sulkeminen loputtava jos meinataan pitää veronmaksajia täällä.
-Kulut erittäin tarkkaan seurantaan etenkin johtoportaassa.
-Panostus etenkin liikuntapalveluihin, koska ne ajankuluessa tuo huomattavia säästöjä terveyskuluissa.
-Järjen käyttö hankinnoissa. Esim tietokoneisiin linux joka on ilmainen.
Tässä alkuun.
Jos luit tän päivän Uv lehden, niin tiedät, että perussuomalaiset jättivät eilen aloitteen.
Siinä esitettiin, että seminaarit ja muut kokoukset pidettäisiin kotikaupungissa omissa tiloissa.
Alkoholia ei tarjoiltaisi ollenkaan kaupungin piikkiin.
Aloitteen allekirjoittivat myös minä itse, Kristilliset ja Keskustapuolue.
Valtuustossa Luukkanen halusi, että järjestetään arvokeskustelu.
Eli mitä palveluita halutaan antaa ja mitkä lopetetaan.
Urpalainen omassa puheenvuorossaan sanoi tähän järjestettävän aikaa.
Onko tämä pelkkää ajan tuhlausta, vai saadaanko sen kautta päätöksiä aikaiseksi.
Homman ydin on mielestäni pystyykö lautakunnat uusine jäsenineen pakottamaan koneiston kehitys ajatuksiin.
Onko toimialat jo kyllästyneet ainaiseen säästämiseen.
Säästöjen pitää alkaa lautakunnista, eikä hallituksen tekeminä.
Eilen siis kerroin valtuustossa, että oma mielipiteeni on se, että hallitus antaa lautakunnille/toimialoille nootin rakennemuutoksista alkuvuodesta.
Lautakunta päättää ketä ryhmään, joka rakennemuutoksia lähtee ratkomaan henkilöt.
Sen jälkeen jokaisessa lautakunnan kokouksessa käydään läpi, missä mennään ja todetaan onko suunta oikea.
Mitä oot mieltä ajatuksestani että päättäjien määrää tulisi vähentää.
On toki hyvä että on mielipiteitä myötä ja vastaan, ja porukat tuo eri näkökulmia,
mutta jotenkin homma voisi seljetä kun olisi vähemmän sekoittajia sopassa.
Ja maalaisjärki! Sitä ei voita mikään! Eli jos ei ole rahaa syödä, niin ei voi juhliakkaan...
Toimialoja on yhdistelty, esimerkiksi koulutoimi ja vapaa-aika.Miksi on pitänyt jättää "päällikkö" vapaa-aikapuolelle?Eikö Jussi Virsunen voi hoitaa sitä palettia yksin?Päällikkö sieltä ihan oikeisiin töihin.
Kunnantalolla myös on pikkupomon pomoa, heille oikeita suoritteita.
Nyt myös kaikilta toimialoilta pois kaikki osa-aikaiset ja oma väki hommiin.Toki se varmaan rassaa,mutta raha puhuu nyt. Nyt kun ollaan syvällä suossa ,niin lomautuksia vaan, se ei tosin ole lopullinen lääke.
Sitten on vielä päälliköiden sihteerit jne jne. Onko nyt sihteereitä niinsanotusti tuplaten.
Rakenteisiin kiinni nyt kovalla kädellä ja unohtakaa nyt tuo henkilöstöstrategia ja luokaa se uusiksi.
Kovat on ajat,mutta kovat on pojatkin.
Jotta pomoja vähennettäisiin, niin päätös pitää tulla hallituksesta tai muualta ylempää.
Virsunenhan oli aikaisemmin myös kulttuurin johtaja.
Muistaakseni sen rahat siirrettiin johonkin muuhun ja nyt kun sinne perustettiin uudestaan johtajan paikka, niin sehän lisäsi kuluja kaiken järjen mukaan.
Jos toimialoja liitetään, niin silloin säästöt saadaan ainoastaan keskitetystä hallinnosta.
Nyt sivistystoimessa näin ei ole tapahtunnut.
Mitä tulee taas päättäjien vähentämiseen, niin ovatko he siellä pelkästään istumassa kuunteluoppilaana vai tekemässä työtä. Tämä keskustelu pitäisi käydä ensin.
...nyt kun olen tallannut näitä Imatran upeita polkuja. On täällä kauniita puistoja ja kauniisti on hoidettu Vuoksen rantaa. Mutta ihmeekseni olen huomannut kuitenkin sen että paikalliset eivät Imatran kauneutta huomaa ja sen he ovat tunnustaneet.
Eilen kävelin Vuoksen rantaa ja kiinnitin huomioita, kun eräs pariskunta oli karsimassa risukkoa. Oletin että he tekivät sitä vapaaehtoisesti ja ilmeisesti kyllä kaupungin luvalla tai sitten olen väärässä. Mutta hienoa työtä he tekivät.
Kävin myös muutama viikko vierailemassa kaupungin omistamassa Neitsytniemen kartanossa. Rakennuksen ulkopuolta tarkastellessa totesin sen olevan aika huonossa kunnossa. Sisälle en vieraani kanssa päässyt, koska kartano on ilman toimintaa. Jostakin kaupungin nyt pitäs löytää rahat sen kunnostamiseen tai sitten myydä. Rakennuksen arvo tipahtaa tuolla vauhdilla. Eikö siihen saada rahoja jo valtiolta rakennuksen kunnostamiseen? Pihalta olivat upeat maisemat Vuokselle.
Imatran tiet on jätetty huonolle hoidolle ja tuskin niihin saa parannusta. Ongelmana on myös valaistus. Näin syyspimeän aikaan on liikkuminen vaarallista. Linnalan koulun pihavalot ovat iltaisin sammuksissa, siitä on ilmoitettu. Itse kun käyn siellä työväenopiston tunneilla niin lähtö kotiin on kiikunkaakun selviämistä. Asiasta on ilmoitettu mutta mitään ei ollut ainakaan ennen syyslomia tullut muutosta. Kuitenkin olen tässä täällä ollessani nähnyt katuvalojen palavan keskellä päivää.
Uimahalliin olen jo tutustunut ja todennut sen viihtyisäksi. Eli kyllä täällä kelpaa kuitenkin asua, jos vain töitä on. Terveyskeskuspalveluihin jouduin turvautumaan heti muutettuani. Sekin toimi. En edes muista milloin noita palveluja olen elämässäni aikaisemmin käyttänyt,mutta nyt liian innokkaasti alkanut liikunta aiheutti hetkellisen ongelman...toivottavasti.
Mutta säästöjä on pakko tehdä, siitä ei pääse mihinkään. Jättäkää kuitenkin lapset ja vanhukset sen ulkopuolelle.
Imatra on kaunis kaupunki. Itsekkin kävelen joskus Vuoksen lenkkiä ja soudan uistinta Vuoksella, jolloin sen näkee ihan uudesta perfektiivistä.
Liikunta aiheuttaa aina joskus vammojakin.
Niin minullekkin. Maanantain valtuustokokoukseen lähtiessä liukastuin ja nivelsiteet venähtivät.
Nyt säästöjä tehtäessä olen huomannut, että minun toimiala minun lautakunta ajattelu jyllää taas, eikä katsotakkaan asioita valtuutetun näkökulmasta, mitä tähdennettiin kauden alussa.
Eilen kokoontuivat tekninen ja ympäristölautakunta.
Kumpikaan ei päässyt tavotteisiin, vaikka teknisellä näin uutisoitiinkin.
Se johtuu siitä, että lautakunta aikaisemmassa kokouksessaan teki säästöpäätöksen, joka ei ollutkaan oikea säästö.
Samoin se kohdensi sisäisellä siirrolla aurauksiin lisää rahaa.
Aikaisemmin kokonais säästö oli 350 000euroa.
Nyt siis tuli uusi velvoite 100 000 euroa.
Yhteensä ne olisivat tehneet 450 000 euroa.
Kun siitä vähennettiin toteutumattomat säästöt ja lisättiin uusi velvoite, uudeksi kokonais säästöksi tuli jotain 315 000 euroa.
Kun puhutaan rakenne muutoksesta, minkä kautta hallituksen puheenjohtajan mielestä säästöjen pitää löytyä, tulee uusi vaikeus esille.
Nyt tekninen toimi on hajautettu.
Osa siitä kuuluu muualle ja ei ole teknisen lautakunnan päätösten piirissä.
Jonkun muun tahon pitää siis tehdä uusi organisaatio.
Joku sellainen, jolla on valtaa näihin kaikkiin.
Toivanen puhui nyt valtuuston kokouksessa, että otetaan konsultti selvittämään, mistä Imatra voisi säästää..
Miksi asialle pitää laittaa konsultti, sillä sehän ottaa rahat pois ja poliitikot tyrmäävät esitykset, niin kuin Jarva tähän vastasi.
Imatra on kaunis kaupunki. Näin eläkkeellä ollessa sen huomaa parhaiten. Ilman mitään kiirettä voi liikkua ja ihailla kaunista ympäristöä. Työssä käydessäkin tuli pyöräiltyä vuoksen varsia molemmin puolin lähes 30 vuotta. Vaihtuvat vuodenajat ovat elämys. Luonnon- ja erityisesti Vuoksen seuraaminen on elämys sinänsä. Sieni- ja marjametsät aivan pihapiirin läheisyydessä tuovat iloa ja antavat monenlaisia luonnon antimia. Tämä syksy on ollut erityisen antelias. Kantarellit, mustikat ja nyt viimepäivinä suppilovahverot ovat olleet ostetun ruoan lisänä. Pakastimia on lisätty "hamsterin" lailla, että saa kaikki säilöön tulevan talven varalle.Pitää vain osata ottaa kaikki irti ympäristöstään. Metsästäkin löytyy paljon sellaista mistä kaupasta ostettuna joutuu maksamaan pitkän sentin. Mikä parasta, saa liikkua luonnossa ja haukata raitista ilmaa, jos tuulen suunta on oikea.
Kaikille ei riitä pelkkä metsä tai Vuoksi. Pitää olla muutakin "mukavaa" ajanvietettä. Niitäkin löytyy kaupungista. Lehtiä lukeva voi päätellä Imatrallakin olevan monipuolinen tarjonta, kulttuurin, urheilun- ja muilla aloilla. Kirkko järjestää tapahtumia jokaiselle jotakin. Oppilaitokset, kansalaisopisto mukaanlukien on käytettävissä tiedonjanoisille ja itseään kehittäville.
Ei täältä pitäisi mitään puuttuman, mikäli vaatimukset on asetettu tavallisen ihmisen normaalitasolle. Täälläkin vierailevat huipputaiteilijat muutaman kerran vuodessa. Teatteri esittää korkeatasoista teatteria, myös kesäisin. Erityispalveluita ja "ohjelmatarjontaa" ei pienessä kaupungissa tarvitse ylenmäärin ollakaan. Ketkä niitä vaativat, voivat käydä niitä muualta hakemassa.
En väitä, etteikö julkisia palveluitakin tarvita, etenkin koulutuksen, sairaanhoidon puolella, mutta aika suuren annoksen hyvinvointia saa melko helpolla ja lähes maksutta, kun asettaa vaatimukset realistiselle tasolle, etenkin näin eläkeläisenä. Nuoriin pitää panostaa ja heille on luotava hyvät edellytykset selvitä tästä ylimitoitettuja tehokkuus- ym. vaatimuksia esittävästä yhteiskunnasta.
Verorahoilla ei saa sitä palvelua, joka nytkin näkyy ikkunasta ulos katsoessa. Aurinko paistaa täydellä terällään ja syksyn ruska hohtaa värikylläisyydessään. Näillä eväillä menee seuraava pimeä yö, ilman katuvaloja. Onhan meillä lyhtyjä ja lamppuja, mitkä palavat parvekkeilla ja terasseilla, miksi emme pidä niitä mukana siellä missä on pimeää ja pitää nähdä liikkua. Muistan ajan, jolloin kuljettiin koulutietä, öljylampun valossa. En tarkoita, että pitäisi taantua noihin aikoihin, mutta varaa olisi hiukan löysätä.
Arvokeskustelua on käytävä. Koskahan olisi aika aloittaa? Arvokeskustelusta on puhuttu 90-luvun lamasta lähtien. Olisiko nyt, tämän laman aikana aloitettava todellinen arvokeskustelu?
"Suurimmat päästöjen vähentämiset vaativat investointeja ja voidaan kyseenalaistaa tehdäänkö niitä."
Eikö mikään valtuustoryhmä tai kukaan kaupunginvaltuutettu tai virkamies kyseenalaista jäähalliin investointia ja varsinkin sen suuria käyttökuluja?
Poliittisia pisteitä voisi kerätä imatralaisilta äänestäjiltä investoinneista sellaisiin lakisääteisiin kohteisiin, mitkä tuovat heti valmistuessaan säästöjä verorahojen kulutukseen.
Nämä investoinnit eivät aiheuta pitkällä aikavälillä painetta veroprosentin korotuksiin.
Todennäköisesti puolueesta riippumatta imatralaisten äänestäjät eivät koe viisaina suuria investointeja, mitkä eivät ole lakisääteisiä, eivätkä tuota tuloja eikä säästöjä Imatran kaupungille, vaan lisäävät erittäin paljon käyttömenoja ja pääomakuluja.
Kuka olikaan ensimmäisen jäähallityöryhmän puheenjohtaja?Eikö se esittänyt mansikkalaaan yksirataista hallia ja synergia etuja,koulujen kanssa ym.kättökustannukset alhaalla,kun vois olla samoja huoltomiehiä ja vakseja kuin urheilutalolla tai vaikka kouluilla!Ois ollu vähän isompaa katsomoa ja mahdollisuutta käyttää messuilla!nyt tulee harjoitushalli,jossa parikaukaloa ja pieni katsomo!Jos joku kuvittelee,että kylpylän suunnalle saa muualta kuin venäjältä porukkaa,niin saa olla oikeessa!Kuuleppa sinä,imatralla ei ole kuin kaksi valtuutettua,jotka halus hallin mansikkalaan ja yksirataisena ensimmäisen jäähallityöryhmän puheenjohtaja ja saajanlehto,heitä äänesti noin 600 imatralaista ja se ei riitä 28 000 asukkaan kylässä!Eiköhän ne loput 27 400 aika tyhmiä,tai ainakin niitä äänestämät valtuutetut!Imatra saa juuri sellaisia päätoksiä,joita imatra ansaitsee!Valitettavasti!
Voisin melkein lyödä vetoa, että jäähallin rakentamisesta äänestetään talousarvion yhteydessä.
Valtuustoryhmien, kaupunginvaltuutettujen ja kaupungin virkamiesten tulisi kehittää jäähallihanketta kuten yksityisyrityksen investointia.
Silloin kun yrittäjäriski vie eteenpäin investoinnin suunnittelua kannattavuuden ja sijoitetun pääoman tuoton näkökulmasta, joutuu yrittäjä skarppaamaan ja kohdentamaan omat ajatuksensa ja investoinnin suunnitteluun nimenomaan ja vain tästä näkökulmasta.
Etukäteen on osattava laittaa paperille "taloudelliset käyrät", erilaiset taloudelliset herkkyysanalyysit, vaihtoehtolaskelmat sekä markkinatutkimukset ja koemarkkinoinnit sen varmistamiseksi ettei jälkeenpäin tarvitse katua hankkeen huonoa suunnittelua ja kannattamattomuutta.
Onko virkamiehillä ja poliitikoilla yksityisyrittäjän asennetta jäähallin suunnittelussa ja taloudellisen kannattavuuden kehittämisessä?
Poliitikan ansiosta moni asia menee päin honkia,
kun sementoidaan kannanotot kiinni ja niistä asemista ei sitten hievahdeta,
vaikka itse asian suhteen olisi imennyt aivan ratkaisevalla tavalla uutta tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja.
- Yrityksissä ja pörssiyhtiöissä ollaan valmiita muuttamaan päätöksiä ja toimintatapaa nopeasti heti kun havaitaan, että tilanne vaatii yrityksen talous- tai markkinatilanteen vuoksi korjaavia toimenpiteitä.
- Valtio- ja kuntasektorilla annetaan mennä päin honkia, kun kerran puolueet, poliitikot tai virkamiehet ovat jotakin päättäneet siitä huolimatta, että parempiakin vaihtoehtoja on tuotu esille.
Tämä on sitä puolueiden välistä kissanhännän vetoa, mikä tulee veronmaksajille kalliiksi.
Imatralla ollaan päästy tästä ainakin teoriassa irti siinä suhteessa, että keskustelu sallitaan ja tiedottaminen sekä päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää. Periaatteessa myös kaupunkilaisten mielipiteet otetaan huomioon.
Näiden periaatteiden tulisi toteutua myös käytännössä, koska muuten luottamus politiikkaan ja poliitikoihin sekä demokratiaan rapautuu entisestään. Kaupunkilaiset ovat kyllä kaiken aikaa perillä poliitikkojen ja virkamiesten ajatuksista, mikäli paikallis- ja maakuntalehdet jakavat tietoa ilman "suodatuksia" ja omaa manipulatiivista yksipuolista mielipiteen muokkausta - vallankäyttöä ohi demokratian.
Aiheesta toiseen
Imatralaisten tilaamissa paikallislehdiltä voisi odottaa enemmän Imatra-keskeisyyttä.
Monien vuosien ajan henki Lappeenrannassa toimitetuissa lehdissä on ollut Lappeenranta-keskeistä ja maakunnan tulevaisuus on näkynyt toimitusten intohimona ajaa Lappeenrannan laajentumista ja laajentumista lehti "juhlii" oman vallan ja politiikan saavutuksena.
Sanomalehdet hehkuttavat Lappeenrantaa kavukeskuksena tuomatta esiin, kuinka Imatra voisi kehittyä ja muuttua kasvukeskukseksi. Lehden tavoitteita tuntuisi tukevan juuri sellainen kehitys, mikä edesauttaa lehden ajaman Lappeenranta-keskeisen linjan toteutumista.
- Tätä lehti pitää "omana vastuullisena vallankäyttönä", vaikka demokraattisesti asiaa tarkasteltuna kansan ja lehden tilaajien enemmistö olisi asiasta aivan eri mieltä.
Tätäkö lehden tilaajat haluavat?
Minkähän vuoksi Lappeenrannassa toimitetun lehden toimituksen linjassa sekä
"lehden ja toimttajien vastuullisessa vallankäytössä"
ei ole näkynyt vuosien varrella intohimoja toimia Imatran sisäisen kehityksen ja näkökulmasta?
Onko sanomalehden toimituksen valta ja toimituksen poliittiset tavoitteet ristiriidassa sen kanssa, mitä Imatran kaupunki ja erityisesti imatralaiset haluavat?
Jos kaupunki olisi tulosyksikkö, niin se olisi ollut jo aikaa sitten konkurssissa.
Jos nyt hyväksytään veroprosentin nosto, niin ensi vuosi tulee olemaan paljon vaikeampi, sillä minulle on saNOTTU, ETTÄ VEROPROSENTTIA EI VOI NOSTAA PERÄKKÄISINÄ VUOSINA.
Strategia, jonka teimme on turha, sillä tärkeämpi nyt olisi ollut selviytymisstrategia.
Eli miten tästä eteenpäin.
-miten tasapainotetaan talous
-miten lakisääteiset palvelut mukautetaan tulotasoon
Tähän saumaan sattuu vielä Koivukeskuksen tukirahojen takaisin perintä.
Tähän ilmastoohjelmaan saadaan myös yhteistä rahaa, joten kai niillä on joku jälki tarkastus, eli onko rahalla saavutettu tavoite.
anssi.p | Käyttäjän viestit | 24.10.2009 14:36
> "Strategia, jonka teimme on turha, sillä tärkeämpi nyt olisi ollut selviytymisstrategia."
- Selvytymisstrategia tarvitaan joka tapauksessa viivytyksittä ja sitä on syytä päivittää tarvittaessa jatkuvasti.
> "Tähän saumaan sattuu vielä Koivukeskuksen tukirahojen takaisin perintä."
- Näillä tahoilla lienee tarkoitus saada Imatra polvilleen, vaikka toiminnan ydinajatus pitäisi olla maakunnan kehittäminen.
Eikö Maakuntaliitto todellakaan ole ottanut asioista paremmin selvää, kun on lähtenyt Koivukeskuksen rahoitukseen mukaan?
Nyt jälkiviisaus loistaa!
Jos takaisinmaksu ylipäätään on oikein, niin sen ajoittamisen suhteen pitäisi käyttää tervettä maalaisjärkeä.
Nämä maakuntien tasapuolisesta kehittämisestä vastaavat ovatkin ehkä niitä, joiden mukaan
Maakuntaliitto = Lappeenranta.
Täytyy muistaa kumminkin, että mikään raha ei ole ilmaista. Kun haemme julkista rahaa johonkin projektiin, niin kuinka monelle poliitikolle tuli yllätyksenä projektien jälkitarkastus.
Tätä ennen oli itsellänikin käsitys, että se on rahaa, joka jaetaan ja joku sen kumminkin saa jos ei Imatra hae.
Imatralla ei ollut aikaisemmin ketään joka olisi kaupungintalolla osannut kaikkien avustusten hakemisen.
Miten sitten osattiin edes varautua jälkiseurauksiin.
Osaaminen oli kehitysyhtiössä ja sen hyvin puhuvissa henkilöissä.
Olisihan se hyvä, jos rahan voisi maksaa takaisin pienissä erissä, mutta tärkeintä kumminkin on, että toivottavasti otimme asiasta jotain opiksi.
miten voi olla mahdollista että koko kaupungintalo on täynnä osaamattomia ihmisiä. Maalaisjärjen käyttö on sallittu ja tietoa saa nykyisin netin kautta kun vain viitsii hakea.
Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä että saataisiin q4 parempaan suuntaan?
Jos verotulot tippuvat yli 4 miljoonaa euroa, niin onko väärin, että menopuolta ei edes yritetä oikaista viimeisessä osavuosikatsauksessa, jossa siihen on vielä mahdollisuus.
Mikä mahdollisuus?
Voisitko täsmentää.
Lähdimme ohjelmaan mukaan tietämättä, millä tasolla nyt olemme.
Millä tasolla nyt olemme?
Mitä tarkoitat tuolla missä nyt olemme?
Eikös sinun pitäisi olla päättämässä missä nyt olemme?
Itse olisin halunnut selvän käyrän, missä olisi näytetty tavoite, tämän hetken tila ja missä mennään milloinkin.
Mikä käyrä?
Pörssi kurssien tapainen käyrä semmoistako tarkoitat?
Tämän hetken tila?
Missä mennään milloinkin?
Tulevaisuudessako?
Eikös sinulla kunnanvaltuutettuna pitäisi olla jokinlainen käsitys kyseisistä asioista?
Onkos muuten tuo ovk julkinen?
Koska oli 2/3 osavuosikatsaus niin sen jälkeen on jäljellä ainoastaan 3/3 joka on oikeastaan tilinpäätös.
Eli jos tulot romahtavat, niin menköön menot vaikka kuinka hyvin talousarvion mukaan, niin metsässä on ja pahasti. Silloin se tarkoittaa sitä, että vaikka meillä on toimialoilla kuukausiseuranta, niin koko kaupunkia koskevat korjausliikkeet tehdään yleensä osavuosikatsausten yhteydessä. Menopuolta meillä olisi voitu korjata edes vähän näitten kahden kuukauden aikana, joka on jäljellä talousarviovuodesta.
Kun valtuusto kokoontui maanantaina, niin sitä ennen oli tämän ilmastoohjelman esittely, jonka jälkeen sai tehdä kysymyksiä asiasta.
Kysyin, missä tällä hetkellä mennään päästöissä.
Miksi maataloutta ei ole otettu mukaan ohjelmaan ollenkaan. (Esim. Suorakylvö)
Kysyin muutakin, mutta en saannut mihinkään järkevää vastausta.
Viimeinen mittaustulos oli kuulemma vuodelta 2006, mutta se eillut esittelijän mukana.
Eli emme tiedä millä tasolla olemme päästöissä nyt.
Kun puhun seuranta käyrästä, niin silloin se alkaa siitä päästöjen tasosta jossa olemme mittauksen suoritus aikaan, eli sillä hetkellä, kun ilmastoohjelma alkaa.
Asteikolle laitetaan toiseen päähän tavoite, joka päästöissä tulee saavuttaa.
Mittaukset jotka suoritetaan laitetaan aina asteikolle ja niistä muodostuu käyrä, josta voimme nähdä suunnan mihinh päin olemme menossa.
Olemmeko saaneet siis pienennettyä päästöjä vai onko tilanne pahentunnut.
Anteeksi vaan, mutta tällaisiijn ohjelmiin mukaan lähtiessä minun mielesatäni pitää tietää aina taso, mikä on lähdettäessä pyrkimään johonkin tavoitteeseen.
Eihän muuten edes voida kyseenalaistaa, onko tavoite edes realistinen.
Osavuosikatsaus on julkinen, koska se käsitellään normaalina kokousasiana. Tytäryhtiöiden osalta siitä ei haluta käydä julkista keskustelua.
oletko oikeasti kunnanvaltuutettu?
jos olet niin miksi täällä kirjoittelet?
jokin pätemisen tarve?
vai seuraavat vaalit jo mielessä?
hyvissä käsissä ollaan......
Mielestäni ilmasto-ohjelmaan voi olla helppo sitoutua tuntematta välttämättä “missä mennään -päästökäyrää”, ainakin sellaisissa investoinneissa, mitkä tuovat säästöjä energiakulutukseen ja samalla myös säästöjä Imatran kaupungin käyttömenoihin. Jopa vuosi vuodelta yhä enemmän, koska energian hinta melko varmasti kasvaa. Päästökäyrien tunteminen kuluu kyllä asiaan kuten toit asian esille.
Säästöjen tavoitteleminen auttaa pitämään talouden terveellä pohjalla ja samalla viedään eteenpäin ilmasto-ohjelmaa ja Imatran kaupungin strategiaa vuosille 2010 - 2020 sekä pitkäjänteistä talouspolitiikkaa.
- Pitäisi osata noukkia esiin asioita, mitkä säästävät Imatran kaupungin energialaskua ja käyttömenoja.
- Ilmasto-ohjelma voi samanaikaisesti edistää positiivisesti ekologista sekä taloudellista strategiaa.
Omassa ryhmässämme olimme yhteisesti sitä mieltä, että säästääksemme energiaa ja alentaaksemme kyttökustannuksia Imatran ei pitäisi rakentaa tällä hetkellä uutta, vaan keskittyä korjausinvestointeisin.
Meillä on koko ajan kaupungissa uusinvestoinnit korkealla, mutta korjausinvestoinnit, joilla käyttökustannuksia saadaan pienennettyä pienemmät.
Jäähallin osalta pidin puheen valtuustossa, jossa muistutin seuraavaa.
Investointikustannukset jäähallista ovat vain kerran, mutta käyttökustannukset lankeavat joka vuosi ja siksi rakentamisessa ei saa lähteä linjalle, että pienennetään investointi kustannuksia. Karsitaan asioita, mitkä ei näy, mutta aiheuttavat energia kulutuksen kasvua ja korjaustarvetta muutaman vuoden sisällä.
mhin se jäähalli pitäs laittaa ja montako kaukaloa!No tähän oli vuos sitten helppo vastata,mutta mites nyt?No en vaadi vastausta!Mutta vuosi sitten olisi ollut poliittinen itsemurha vastata ei koko hankkeelle,mutta nyt ei!?No urpolainen kantakoon vastuun,sillä hän jos joku on takinkääntäjä ja jos se rakennetaan,niin kantakoon vastuun sosiaalipuolen ja terveyspuolen alasajosta!Sopii siihen listaan,irti irti-teatterista,ym.nuorisopuolen alasajosta,sopii hyvin kokoomukselle,jos kattelee valtakunnan politiikkaa!No ehkä hän saa myös jotain rahaa tai mandaatteja jostain,no eihän niin voi kyllä olla,irtisanoudun kaikista syytöksistä!
Valitetaan ettei kaupungilla ole rahaa..Hmmm Pitääkö sitä jäähallia tänne edes rakentaa kun rahaa on muutenkin vähän..Olisi voitu odottaa että talous paranee ja sitten vasta rakentaa...
Ja varmaan 85% Imatran asukkaista ei koko hallia edes tarvitse että sellasta..Todella järkevää sanon minä...Koittakaa nyt vaan saada ne rahat jostain muualta kun veronmaksajien taskusta...