hei!
toivottavasti edes joku jaksaisi vastata..
olen reilu 20 -vuotias korkeakouluopiskelija ja kärsin sairaalloisesta jännittämisestä ja paniikista ja niiden mukana tuomasta ahdistuksesta. olen kuitenkin tosi urheilullinen, joten en ole kokenut itseäni hirveän masentuneeksi, pikemminkin välillä vain väsyneeksi..
olen saanut lääkäriltä muutama vuosi sitten citalopram orion 20 reseptin ongelmiini. en kokenut saavani juurikaan lääkkeestä apua (pelkkää turuneisuutta, mikä ehkä ihan vähän auttoi ongelmiini muttei kuitenkaan tarpeeksi) , ja lopetin käytön jo puolen vuoden jälkeen. olin sitten puoli vuotta taas ilman lääketta ja aloitin uuden puolen vuoden kuurin.
nyt olen siinä tilanteessa, että lääke olisi aloitettava jälleen. pelkoni on aiheuttanut liikaa välttämistilanteita..:/
mitä mieltä olette, auttaako sosiaaliseen pelkoon ja ahdistuneisuuteen ylipäänsä mikään lääke?! tuntuu toivottomalta. en käytä edes juurikaan alkoholia. syön oikein, urheilen, nukun hyvin. elämänkokemukseni ovat olleen kuitenkin sen verta vaikeita, että varmasti ne ovat aiheuttaneet ongelmani. kaikkeni olen kuitenkin yrittänyt..
terapia tai hypnoosi ei myöskään auttanut kohdallani. hypnoosi tuntui hölynpölyltä ja terapiassa en oikein osannut varmaan kertoa oikeista asioista. en kokenut saavani apua.
mitä mieltä olette, pitäisikö minun vain marssia lääkärille ja kysyä toista lääkettä? onko vaivaan ylipäänsä kunnolla auttavaa lääkettä?
en voisi kuvitella hienompaa tunnetta, kuin että saisi elää vapaana peloista ja hdistuksesta ja paniikista..:(
olen muuten erilaisia jännittäkurssejaki käynyt, olivat ihan hauskoja, ja auttoivat varsinaisissa esitelmien pidossa, mutta eivät yleisessä ahdistuneisuudessani, jota kuvailin.
onko kyse nyt vain puutoksesta aivotoiminnassani??
olen täysin toivoton. päivät tuntuvat raskailta kun kaikkea tarvitsee pelätä ja välttää!:(
olisin todella kiitollinen mahdollisimman monista vastauksista ja kokemuksista.!
iloa ja valoa päiväänne ihmiset.
toivottavasti edes joku jaksaisi vastata..
olen reilu 20 -vuotias korkeakouluopiskelija ja kärsin sairaalloisesta jännittämisestä ja paniikista ja niiden mukana tuomasta ahdistuksesta. olen kuitenkin tosi urheilullinen, joten en ole kokenut itseäni hirveän masentuneeksi, pikemminkin välillä vain väsyneeksi..
olen saanut lääkäriltä muutama vuosi sitten citalopram orion 20 reseptin ongelmiini. en kokenut saavani juurikaan lääkkeestä apua (pelkkää turuneisuutta, mikä ehkä ihan vähän auttoi ongelmiini muttei kuitenkaan tarpeeksi) , ja lopetin käytön jo puolen vuoden jälkeen. olin sitten puoli vuotta taas ilman lääketta ja aloitin uuden puolen vuoden kuurin.
nyt olen siinä tilanteessa, että lääke olisi aloitettava jälleen. pelkoni on aiheuttanut liikaa välttämistilanteita..:/
mitä mieltä olette, auttaako sosiaaliseen pelkoon ja ahdistuneisuuteen ylipäänsä mikään lääke?! tuntuu toivottomalta. en käytä edes juurikaan alkoholia. syön oikein, urheilen, nukun hyvin. elämänkokemukseni ovat olleen kuitenkin sen verta vaikeita, että varmasti ne ovat aiheuttaneet ongelmani. kaikkeni olen kuitenkin yrittänyt..
terapia tai hypnoosi ei myöskään auttanut kohdallani. hypnoosi tuntui hölynpölyltä ja terapiassa en oikein osannut varmaan kertoa oikeista asioista. en kokenut saavani apua.
mitä mieltä olette, pitäisikö minun vain marssia lääkärille ja kysyä toista lääkettä? onko vaivaan ylipäänsä kunnolla auttavaa lääkettä?
en voisi kuvitella hienompaa tunnetta, kuin että saisi elää vapaana peloista ja hdistuksesta ja paniikista..:(
olen muuten erilaisia jännittäkurssejaki käynyt, olivat ihan hauskoja, ja auttoivat varsinaisissa esitelmien pidossa, mutta eivät yleisessä ahdistuneisuudessani, jota kuvailin.
onko kyse nyt vain puutoksesta aivotoiminnassani??
olen täysin toivoton. päivät tuntuvat raskailta kun kaikkea tarvitsee pelätä ja välttää!:(
olisin todella kiitollinen mahdollisimman monista vastauksista ja kokemuksista.!
iloa ja valoa päiväänne ihmiset.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mä käytän Anafranilia, joka on vanhanajan masennuslääke. Mulla se on ollut tehokas. Vähentänyt huomattavasti jännittämista esitelmissä ja sosiaalisissa tilanteissa, itsetarkkailua, ahdistusta ja masennusta.
Efexoria joskus yritin vaan tuli liian kovat sivuoireet että annostusta ei pystytty nostaa sopivaksi.
Muitakin varmasti on lääkkeitä , jotka auttaa. Ja ehdottomasti pyydä lääkkeen vaihtoa. Voi olla että sulla ei nostettu annostusta tarpeeksi joten lääke ei vaikuttanut sulla toivotulla tavalla. Muutenkin haet vain sinnikkäästi apua ettei tarvii kuluttaa elämääsi ahdistukseen ja jännittämiseen. Lääkkeenhän pystyy aina lopettaa, jos oireet loppuu tai vähenee tarpeeksi. Itse joudun käyttää edelleen lääkettä mutta pienellä annoksella... ja diapam on tarvittaessa unettomuuten tai itkuisuuteen.
ihanaa, kiitos kaunis kun vastasit:) nyt uskallan reippaasti hakea lääkkeen vaihtoa...
kirjoitelkaa muutkin vielä kokemuksianne jos viitsitte...:)
KIITOS!!!
Koska nämä oireet syntyvät GABA:n puutteellisesta toiminnasta, on paras lääke ehdottomasti pitkän puoliintumisajan omaava bentsodiatsepiini. Masennuslääkkeet voivat ehkä auttaa joissakin tapauksissa, mutta se on onnenkauppaa.
Paras keino kuitenkin on koettaa välttää sekoittamasta aivokemiaansa noita oireita aiheuttavilla tekijöillä, joista yleisin on kofeiini, muodossa tai toisessa.
Kuuulostaa todella samanlaiselta oirehtimiselta kuin mitä minulla on ollut. Mulla oli 20-30 vuotiaana pahoja rytmihäiriöitä jotka aiheutti paniikkia ja ahdistusta; nyt ahdistus on jäänyt päälle. Ärsyttää kun ei oikein taas pysty urheilemaan kunnolla kun silloin ahdistus pahenee ja sydän menee sekaisin. Mutta uskon toisaalta ettei se ole vaarallista. Nyt olen kolmatta kertaa Citalopram kuurilla. Söin kanssa aiemmin pari kertaa puolisen vuotta. Ei nyt täysin poistanut oireita, mutta pääosin oli ok olo. Tosin tietyissä tilanteissa aina tuli hyvinkin ahdistava olo, mutta se meni sitten ohi kun pääsi tilanteesta pois. Katson nyt auttaako Cipra vai pitäisikö kokeilla jotain toista lääkettä. Tällä palstalla kun moni kertoo myös että on saanut lääkityksellä oireet kokonaan pois. Enkä tarkoita rauhoittavia. Uskon itse kyllä että nuo lääkkeet auttaa. Tietysti voi kanssa popsia erinäisiä hivenaineita (ns luontaistuotteita), ne tuntuu joillain auttavan kanssa.
Jos sinusta tuntuu että ahdistus johtuu aiemmista kokemuksista niin niistä pitäisi kyllä päästä puhumaan jollekin joka ymmärtää. Itse en myönnä että olisi ollut mitenkään erityisen paha lapsuus tai nuoruus vaikka tietysti ikäviä asioita onkin tapahtunut ja olen ottanut ne raskaasti kun en kaikkea voi hyväksyä. Mutta kellepä nyt ei sattuisi. Mutta ehkä auttaisi jos voisit jutella jonkun kanssa jolla on ollut samanlaisia kokemuksia kuin sinulla. Terapeuteissakin on eroja; ovat kuulleet ja kokeneet eri asioita.
Aivoistahan tämä kaikki johtuu, ei toimintojamme mikään muu säätele. Toisilla stressi ei aiheuta voimakkaita fyysisiä oireita, meikäläisissä aiheuttaa. Eikä oireita voi tietoisesti poistaa, vaikka niitä voikin hillitä. Kyllä lääkitys sinällään varmasti auttaa asiaa, mutta näitä juttuja on niin kallista tutkia, ettei jokaisen aivoja ja aineenvaihduntaa voi erikseen kartoittaa ja sen mukaan määrätä lääkkeitä. Siksi täytyy tyytyä kokeilemaan. Tietty jos löytyisi tuohta ja joku yksityinen neurolääkäri niin sitten...
Itse en ainakaan myönnä pelkääväni tai stressaavani mitään erityistä. Oireet vain on ja pysyy. Pirullista. Viimekin yönä pitkästä aikaa heräsin keskellä yötä lasten yöllisiin touhuihin ja sitten kuin tyhjästä alkoi ahdistaa, ilman mitään syytä. Myönnän, että vähän aristan tämän ahdistuksen vuoksi tiettyjä tilanteita, ja siksi ahdistus niissä ilmenee. Mutta kun tuntuu että oireet toisinaan ihan tyhjästä. Kai niitä lääkkeitä pitäisi sitten syödä vähän kauemmin niinkuin jotkut lääkärit ovat suositelleet. Mulla on lääkekuurien välillä ollu aina reilu puolisen vuotta hyvä olo ja sitten yht äkkiä iskenyt voimakas ahdistus joka on sitten jäänyt päälle. Mutta vaikka tämä on kestänyt jo kymmenisen vuotta, uskon että pärjään tämän kanssa. Enkä vaadi edes täydellistä paranemista, kunhan enimmäkseen olisi normaali olotila eikä tarvitsisi pahempaa ahdistusta pelätä.