Olen mummoksi tullut vuosi sitten ja tämä on ainoan poikani ensimmäinen lapsi. Pikkuinen on nyt noin vuoden ikäinen. Ihana pakkaus! Meitä on kaksi nuorenpuoleista mummoa lapsella ja olemme kovin innokkaita hoitamaan häntä. Nyt vaan olen huomannut sellaisen ilmiön mitä en aikaisemmin havainnut.
Tuo toinen mummo, lapsen äidin äiti, on alkanut osoittaa mustasukkaisuutta jos olen ostanut jotain tarvikkeita pikkuiselle. Hän ei sitä suoraan sano minulle mutta kaikin tavoin sen huomaa ilmeistä ja vihjeistä.
Meillä on erilainen taloustilanne, ja jotenkin koen että toinen mummo ei kestä sitä että minulla on rahaa enemmän kuin hänellä. Olen hankkinut aika paljon varusteita nuorelle perheelle. En minä niitä ole siksi hankkinut että haluaisin kerätä irtopisteitä itselleni! Vaan siksi että nuoret ovat korvia myöten veloissaan kun rakentavat taloa ja he ovat tarvinneet monenlaisia varusteita ja tavaroita kun vauva on tullut taloon. Apu on kelvannut nuorille tähän mennessä ja autan jatkossakin jos haluavat. Sitäpaitsi ovat olleet aina itse valitsemassa tavarat oman makunsa mukaan.
Nyt tämä toinen mummo kertoili eräälle tutulleen ivallisesti kuinka nuoret käyttävät minua hyväkseen ja sen päälle hän tuumasi että hyvä, käyttäkööt kun kerran mummolla on sitä rahaa. Minusta tuntui todella kurjalta tällainen asenne! En oikein tiedä miten enää suhtautuisin tähän toiseen mummoon kun tilanne on kärjistynyt tällaiseksi.
Nyt on tulossa joulun aika ja meillä on perinteenä kokoontua yhteen ja uusi tilanne on edessä kun poikani on halukas tulemaan perheineen meidän kotiin jouluaatoksi. Kuulemma miniänikin on halukas tulemaan, mutta pitääkö minun sitten pyytää tämä mustasukkainen mummokin meille? En viitsisi kuunnella ilkeitä vihjeitä keneltäkään kun vietämme perhejoulua kaikessa harmoniassa.
Miten on, onko joku muu kokenut toisen mummon (tai vaarin) mustasukkaisuuden haittaavan välejä? Mitenkä olette ratkaiseet asian vai oletteko antaneet vaan olla?
toinen mummu aika mustasukkainen
17
1204
Vastaukset
- minä myös mummo
Älä kutsu mummoa ellet halua. Jakakaa joulun aika siten että nuoret ovat teillä vaikka aattona ja toisella mummolla joulupäivänä. Minä en haluaisi kotiini ketään ilkeää ihmistä juuri joulun aikaan!
- Aatos aatosta
Minä olen sitä mieltä, että lapsen kuuluu sada olla omassa kodissaan jouluna. Lapselle ei saa tulla ajatusta, että kodista pitää paeta pois joulua viettämään. Vuoden vanhalle se ei paljon merkitse, mutta myöhemmin kyllä.
Ota heti se asenne, että lapsen tulee saada olla ainakin aattoilta kotona lahjojen ja vanhempiensa luoman joulutradiotion keskellä. Muina päivinä sitten voidaan käydä mummuloissa ja kummiloissa, mutta aatto on kodin juhla.
Tähän kun päästäisiin, moni riita ja katkeruus jäisi syntymättä.
Nuoret voivat pyytää mummut paikalle, jolloin voidaan myös sopia kimppatarjoilusta. Joulua vietetään keskinäisen hyvänolon ja mukavan ruokailuhetken merkissä. Siinä ei saisi antaa valtaa kilpailulle tai riidoille. Jos lahjasi ovat ehkä isommat kuin toisen anopin, niin mieti, onko kalliiden lahjojen antaminen todellakin se tärkein asia. Siirry pikkulahjoihin ja anna ne isot ja kalliit toisella kertaa.
Joulu on lapsen juhla. Aikuisten asia on ajatella ensisijaisesti lapsen parasta.
Voit esim. ruveta jo nyt puhumaan, että kun on tämä talonrakennuskin ja muut hommat, niin olet tällä kertaa ajatellut, että jouluaattona perhe voisi tulla luoksesi, mutta pidät itsestään selvänä, että tämä on tilapäisratkaisu, ja että vakituisesti joulun vietto kuuluuu kotiin. Ensi vuonnahan koti onkin valmis ja uutuuttaan kiiltävä. - nyt jo aika vanha
Aatos aatosta kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että lapsen kuuluu sada olla omassa kodissaan jouluna. Lapselle ei saa tulla ajatusta, että kodista pitää paeta pois joulua viettämään. Vuoden vanhalle se ei paljon merkitse, mutta myöhemmin kyllä.
Ota heti se asenne, että lapsen tulee saada olla ainakin aattoilta kotona lahjojen ja vanhempiensa luoman joulutradiotion keskellä. Muina päivinä sitten voidaan käydä mummuloissa ja kummiloissa, mutta aatto on kodin juhla.
Tähän kun päästäisiin, moni riita ja katkeruus jäisi syntymättä.
Nuoret voivat pyytää mummut paikalle, jolloin voidaan myös sopia kimppatarjoilusta. Joulua vietetään keskinäisen hyvänolon ja mukavan ruokailuhetken merkissä. Siinä ei saisi antaa valtaa kilpailulle tai riidoille. Jos lahjasi ovat ehkä isommat kuin toisen anopin, niin mieti, onko kalliiden lahjojen antaminen todellakin se tärkein asia. Siirry pikkulahjoihin ja anna ne isot ja kalliit toisella kertaa.
Joulu on lapsen juhla. Aikuisten asia on ajatella ensisijaisesti lapsen parasta.
Voit esim. ruveta jo nyt puhumaan, että kun on tämä talonrakennuskin ja muut hommat, niin olet tällä kertaa ajatellut, että jouluaattona perhe voisi tulla luoksesi, mutta pidät itsestään selvänä, että tämä on tilapäisratkaisu, ja että vakituisesti joulun vietto kuuluuu kotiin. Ensi vuonnahan koti onkin valmis ja uutuuttaan kiiltävä.Ihan olen edellisen kanssa samaa mieltä. Kotijoulu on ihana, mutta muistan miten vaikea oli siihen suuntaan mennä, kun ennen lasten syntymiä olimme miehen kanssa aina olleet joulua vuoroin kummankin vanhempien luona. Kun tulin raskaaksi ja odottelimme ensimmäistä joulua, juttelin puhelimessa taas kerran (kuten usein silloin) äitini kanssa, kerroin väsymyksestäni ja pahoinvoinnistani, ja kerroin myös että ollaan vähän ajateltu että jos ei aattona lähdettäis mihinkään. Silloin äitini antoi parhaan joululahjan mitä ikinä. Hän sanoi että kuule olkaa vaan kotona, teillehän tulee kohta lapsikin, aattoon on ihan hyvä kuule luoda omat perinteet, ja muina pyhinä voi sitten vaikka vieraillakin. Siitä se joulurauha syntyy.
Oli ihanaa saada jäädä kotiin, rakentaa ikioma joulu. Esikoisemme ymmärsi vielä saada pienen kuumeen juuri joulunpyhinä, joten hänen eka jouluna emme käyneet sukulaisissa edes muina joulunpyhinä, vaan vietimme todella rauhaisan oman joulun. Sittemmin olimme yhtenä jouluna vanhemmillani, kun oli juuri muutto alla (lapset noin 2 ja 5 vuotiaita) ja jonain jouluna miehen vanhemmat oli meillä (lapset ehkä noin 6 ja 9), ja mieheni äidin kuoltua apelleni muodostui traditio käydä meillä aattona (lapset jo yli 10).
Että, ap vois tosiaan miettiä tätä jouluasiaa moneltakin kantilta. Hyvää tahtoa tarvitaan. Jouluna sitä onneksi piisaa. Hyvää joulua! - Mummo jo itsekin
nyt jo aika vanha kirjoitti:
Ihan olen edellisen kanssa samaa mieltä. Kotijoulu on ihana, mutta muistan miten vaikea oli siihen suuntaan mennä, kun ennen lasten syntymiä olimme miehen kanssa aina olleet joulua vuoroin kummankin vanhempien luona. Kun tulin raskaaksi ja odottelimme ensimmäistä joulua, juttelin puhelimessa taas kerran (kuten usein silloin) äitini kanssa, kerroin väsymyksestäni ja pahoinvoinnistani, ja kerroin myös että ollaan vähän ajateltu että jos ei aattona lähdettäis mihinkään. Silloin äitini antoi parhaan joululahjan mitä ikinä. Hän sanoi että kuule olkaa vaan kotona, teillehän tulee kohta lapsikin, aattoon on ihan hyvä kuule luoda omat perinteet, ja muina pyhinä voi sitten vaikka vieraillakin. Siitä se joulurauha syntyy.
Oli ihanaa saada jäädä kotiin, rakentaa ikioma joulu. Esikoisemme ymmärsi vielä saada pienen kuumeen juuri joulunpyhinä, joten hänen eka jouluna emme käyneet sukulaisissa edes muina joulunpyhinä, vaan vietimme todella rauhaisan oman joulun. Sittemmin olimme yhtenä jouluna vanhemmillani, kun oli juuri muutto alla (lapset noin 2 ja 5 vuotiaita) ja jonain jouluna miehen vanhemmat oli meillä (lapset ehkä noin 6 ja 9), ja mieheni äidin kuoltua apelleni muodostui traditio käydä meillä aattona (lapset jo yli 10).
Että, ap vois tosiaan miettiä tätä jouluasiaa moneltakin kantilta. Hyvää tahtoa tarvitaan. Jouluna sitä onneksi piisaa. Hyvää joulua!etteivät oman mukavuudenhalunsa vuoksi riistänete meiltä lapsilta suuria iloisia sukujouluja, joista jäi kauniita muistoja, hyviä arvoja (kuten muun muassa se, ettei ketään jätetä yksin juhlapyhinä) ja ennen kaikkea hyvä pohja täydelle, ehjälle elämälle, johon mahtuu muutakin kuin käpertyminen oman navan (tai ydinperheen) ympärille
- hämmästellen
Mummo jo itsekin kirjoitti:
etteivät oman mukavuudenhalunsa vuoksi riistänete meiltä lapsilta suuria iloisia sukujouluja, joista jäi kauniita muistoja, hyviä arvoja (kuten muun muassa se, ettei ketään jätetä yksin juhlapyhinä) ja ennen kaikkea hyvä pohja täydelle, ehjälle elämälle, johon mahtuu muutakin kuin käpertyminen oman navan (tai ydinperheen) ympärille
ja omahyväinen myös. Olevinaan kohtelias, mutta tosi häijy.
Joustamattomuudesta ja suvaitsemattomuudesta puhumattakaan. Kolahtiko jonnekkin kalikka kipeesti?
Onneksi en jaa sinun kanssasi jouluani. Etpä kovin mukavalta ihmiseltä vaikuta. - tapoja on monia
Aatos aatosta kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että lapsen kuuluu sada olla omassa kodissaan jouluna. Lapselle ei saa tulla ajatusta, että kodista pitää paeta pois joulua viettämään. Vuoden vanhalle se ei paljon merkitse, mutta myöhemmin kyllä.
Ota heti se asenne, että lapsen tulee saada olla ainakin aattoilta kotona lahjojen ja vanhempiensa luoman joulutradiotion keskellä. Muina päivinä sitten voidaan käydä mummuloissa ja kummiloissa, mutta aatto on kodin juhla.
Tähän kun päästäisiin, moni riita ja katkeruus jäisi syntymättä.
Nuoret voivat pyytää mummut paikalle, jolloin voidaan myös sopia kimppatarjoilusta. Joulua vietetään keskinäisen hyvänolon ja mukavan ruokailuhetken merkissä. Siinä ei saisi antaa valtaa kilpailulle tai riidoille. Jos lahjasi ovat ehkä isommat kuin toisen anopin, niin mieti, onko kalliiden lahjojen antaminen todellakin se tärkein asia. Siirry pikkulahjoihin ja anna ne isot ja kalliit toisella kertaa.
Joulu on lapsen juhla. Aikuisten asia on ajatella ensisijaisesti lapsen parasta.
Voit esim. ruveta jo nyt puhumaan, että kun on tämä talonrakennuskin ja muut hommat, niin olet tällä kertaa ajatellut, että jouluaattona perhe voisi tulla luoksesi, mutta pidät itsestään selvänä, että tämä on tilapäisratkaisu, ja että vakituisesti joulun vietto kuuluuu kotiin. Ensi vuonnahan koti onkin valmis ja uutuuttaan kiiltävä.Jokainen tyylillään.Ei ole ainoaa oikeaa tapaa.Kun lapseni olivat pieniä,kävimme myummoloissa aattona,koska muitakin sisaruksia tuli sinne.Jossain vaiheessa aloimme viettää omaa joulua,kun kaikilla sisaruksilla alkoi olla jo lapsia.Nyt minulla on mummoikä meneillään.Osa lapsista tulee perheineen,osa on anoppiloissaan,mutta kukaan ei vielä ole jäänyt aatoksi kotiin.Aika näyttää,luulen että jossain vaiheessa jäävät aattona kotiin,sekin on ihan ok.Myös vanhempani ovat meillä aattona,koska minusta tuntuu että olisivat hiukan orpoina kaksistaan kun ovat myös tottuneet että ollaan yhdessä.Tulevat mielellään syömään ja joksikin aikaa iltaa istumaan,jos eivät haluaisi uskaltaisivat sen myös sanoa ja sekin kävisi minulle.
- Kukkaronnyöri tiukal
Lapsi ei laske lahjan arvoa rahassa. Mieluinen lahja voi olla vaikka värikynät, hinta 1,5 euroa.
Muistan, että olin aikanani juuri se pienemmissä rahavaroissa oleva mummu. Pieni tyttö täytti 10 vee, ja toiset isovanhemmat olivat jo etukäteen ostaneet polkupyörän.
Minulla ei ollut mitään mahdollisuutta kilpailla sellaisen lahjan kanssa, joten maleksin murheissani kaupassa etsimässä sopivaa lahjaa. En sitten keksinyt mitään muuta kuin pienen Nasu-pehmolelun, jonka hinta oli muutaman euron.
Lapsi kulki lahja kädessä koko päivän. Se oli yönukkupehmona, se oli mukana matkoilla, ja kun hän meni vaihto-oppilaksi ulkomaille aikanaan, oli Nasu mukana.
Polkupyörän kohtalosta en tiedä, ja pyöriä on otettu pari-kolme sen päivän jälkeenkin.
Mutta Nasuja on vain se yksi, likainen ja kulunut.
Sen koomin en ole murehtinut lahjojen erihintaisuutta. - Anonyymi
Mä en edes vietä joulua niin olkoot jokainen missä huvittaa😆
- Anonyymi
Aatos aatosta kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että lapsen kuuluu sada olla omassa kodissaan jouluna. Lapselle ei saa tulla ajatusta, että kodista pitää paeta pois joulua viettämään. Vuoden vanhalle se ei paljon merkitse, mutta myöhemmin kyllä.
Ota heti se asenne, että lapsen tulee saada olla ainakin aattoilta kotona lahjojen ja vanhempiensa luoman joulutradiotion keskellä. Muina päivinä sitten voidaan käydä mummuloissa ja kummiloissa, mutta aatto on kodin juhla.
Tähän kun päästäisiin, moni riita ja katkeruus jäisi syntymättä.
Nuoret voivat pyytää mummut paikalle, jolloin voidaan myös sopia kimppatarjoilusta. Joulua vietetään keskinäisen hyvänolon ja mukavan ruokailuhetken merkissä. Siinä ei saisi antaa valtaa kilpailulle tai riidoille. Jos lahjasi ovat ehkä isommat kuin toisen anopin, niin mieti, onko kalliiden lahjojen antaminen todellakin se tärkein asia. Siirry pikkulahjoihin ja anna ne isot ja kalliit toisella kertaa.
Joulu on lapsen juhla. Aikuisten asia on ajatella ensisijaisesti lapsen parasta.
Voit esim. ruveta jo nyt puhumaan, että kun on tämä talonrakennuskin ja muut hommat, niin olet tällä kertaa ajatellut, että jouluaattona perhe voisi tulla luoksesi, mutta pidät itsestään selvänä, että tämä on tilapäisratkaisu, ja että vakituisesti joulun vietto kuuluuu kotiin. Ensi vuonnahan koti onkin valmis ja uutuuttaan kiiltävä.Jotkut pakenee turvakotiin,kulissijoulu ,omakotitalossa,jota ei pystytä maksamaan itse..
- Anonyymi
hämmästellen kirjoitti:
ja omahyväinen myös. Olevinaan kohtelias, mutta tosi häijy.
Joustamattomuudesta ja suvaitsemattomuudesta puhumattakaan. Kolahtiko jonnekkin kalikka kipeesti?
Onneksi en jaa sinun kanssasi jouluani. Etpä kovin mukavalta ihmiseltä vaikuta.Itse olet narsistipaska.
- maikki..
Selvästi he käyttävätkin sinua hyväkseen, mutta itse sinä siihen suostut, joten onko siinä sitten mitään huonoa. Sekö sinua harmittaa, että joku on asian huomannut, ja tunnet itsesi jotenkin tyhmäksi suostuessasi hyväksikäytetyksi. Sehän on aivan sama mitä muut sanovat ja ajattelevat, sinulla itselläsi on valta päättää omista tunteistasi. Oikeastihan kukaan ei loukkaa ketään, vaan sen jonka mieli pahoittuu, tekee pahan olon itse itselleen omilla ajatuksillaan. Mutta tylsäähän se on jatkuvaa naljailua kuunnella..
Jos toinen alkaa ilkeäksi, kuka sellaisen kanssa haluaa olla ja kutsua vielä jourauhaa rikkomaan! Eiköhän asia ratkea joko puhumalla suoraan kateelliselle ilkeilijälle itselleen tai sitten pitäytyä tämän seurasta.- Elii.ina
Jokaisella perheellä omat traditionsa. Meillä mennään aina vanhempien luokse aattona ja joulupäivänä miehen vanhemmat kutsuvat koko katraan. Lapsemme oikein odottavat yhteistä joulua kun tulee paljon porukkaa koolle. Jossain vaiheesa tämä traditio varmasti muuttuu kun vanhempani vanhenevat eivätkä enää pysty järjestämään perhejouluja.
Mitä tulee kateelliseen mummoon, siitä ei varmaan kannata välittää liikaa. Kilpailutilanne on ikävä, mutta uskon että kun lapsi kasvaa molemmat mummot ovat tärkeitä ja lapsi arvostaa ja rakastaa molempia.
Minusta tuossa ei ole hyväksikäytöstä kyse vaan erittäin tärkeästä nuoren perheen avustamisesta. Itse sain omilta vanhemmiltani paljon apua kun oltiin nuoria opiskelijoita ja alkoi tulla lapsia vähän suunniteltua aikaisemmin. Myös miehen vanhemmat auttoivat mahdollisuuksiensa mukaan. Ei me mitenkään oltaisi pärjätty ilman avuliaita vanhempiamme! - maikki..
Elii.ina kirjoitti:
Jokaisella perheellä omat traditionsa. Meillä mennään aina vanhempien luokse aattona ja joulupäivänä miehen vanhemmat kutsuvat koko katraan. Lapsemme oikein odottavat yhteistä joulua kun tulee paljon porukkaa koolle. Jossain vaiheesa tämä traditio varmasti muuttuu kun vanhempani vanhenevat eivätkä enää pysty järjestämään perhejouluja.
Mitä tulee kateelliseen mummoon, siitä ei varmaan kannata välittää liikaa. Kilpailutilanne on ikävä, mutta uskon että kun lapsi kasvaa molemmat mummot ovat tärkeitä ja lapsi arvostaa ja rakastaa molempia.
Minusta tuossa ei ole hyväksikäytöstä kyse vaan erittäin tärkeästä nuoren perheen avustamisesta. Itse sain omilta vanhemmiltani paljon apua kun oltiin nuoria opiskelijoita ja alkoi tulla lapsia vähän suunniteltua aikaisemmin. Myös miehen vanhemmat auttoivat mahdollisuuksiensa mukaan. Ei me mitenkään oltaisi pärjätty ilman avuliaita vanhempiamme!Mekin olimme aikoinamme nuoripari, jota olisi sopinut avustaa ainakin ulkopuolisten silmissä. Olimme asuntosäästäjiä ja elimme aika askeettisesti. Se oli meidän valintamme ja elämäntyylimme. Anoppi alkoi kuitenkin liian innokkaasti tyrkyttämään meille avustuksiaan, vaikka emme koskaan pyytäneet emmekä halunneet häneltä mitään. Tämä avustusinnostus johtui siitä, että hänen toisen poikansa perhe (mieheni veljen perhe) taas oli jatkuvasti maksattamassa anopilla omia juttujaan ja anoppi halusi tasapuolisuuden nimissä antaa "samalla mitalla" meillekin.
Jutun ajatus on siinä, että kumpikin anopin pojista pärjäsi ilman äitinsä avustuksia, mutta toinen poika käytti äitiänsä törkeästi hyväksi, kun toinen taas kieltäytyi totaalisesti kaikista avustuksista. Avustukset eivät ole tärkeitä, kuin joissain ääritapauksissa. Monet avustukset ovat hyväksikäyttötapauksia ja suorastaan karhunpalveluksia siihen, ettei lapsia opeteta pärjäämään omillaan.
- ja tyhmyyttä
Eihän tuo mustasukkaisuutta ole vaan puhdasta perisuomalaista kateutta. Hän kärsii siitä, ettei ole yhtä varakas kuin sinä. Mitään et voi hänen asenteelleen, mutta voit päättää olla välittämättä siitä. Jätä puheet omaan arvoonsa äläkä kommentoi kellekään, yksin on hankala riidellä.
On täysin sinun ja nuoren parin välinen asia, miten osallistut hankintoihin. Samoin saat kotiisi kutsua kenet haluat ja nuoret ottavat itse huomioon toisen mummun niin kuin hyväksi näkevät.
Ihmisten kanssa voi tulla toimeen vaikkei heistä pidäkään, normaalit kohteliaat käytöstavat kohdattaessa ja siinä kaikki. Väliajat voi olla välittämättä. Itselläni on juuri tällainen tilanne äitipuolen kanssa. Hän käyttäytyy asiattomasti ymmärtämättömyyttään ja sotkeutuu asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. Jos hän ei olisi isäni vaimo, en haluaisi olla missään tekemisissä. Nyt on kuitenkin pakko ja hyvin on selvitty. Jutut menee sujuvasti pään läpi ja perhejuhlista selvitään ilman dramatiikkaa.
Elä ja anna toisten elää, turha on murehtia asioita, joihin ei voi vaikuttaa!- outoja ihmisiä
Nimenomaan puhdasta perisuomalaista kateutta tuo on. Ja todella typerää käytöstä.
Yksin on huono riidellä sanon minäkin, joten jätä ihmeessä asia oman onnensa nojaan ja toimi itse kuten parhaaksi näet.
- Anonyymi
Mä luovutin kun toinen mummo omii lapsen lasta:)
- Anonyymi
Meillä on taas niin päin että minun rahani kelpaavat,mutta seurani ei ja toinen mummo ei osallistu taloudellisesti,mutta hänen seura kelpaa. Että näinkin päin. Mutta en änkeä,en ikinä ole ängennyt,siitä ei johdu kohteluni. Se johtuu jostai muusta. Mutta samapa tuo. Joskus kun minua ei enää ole niin keltä sitten lypsävät rahaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitaisko olla kavereita?
Haluaisin aloittaa puhtaalta pöydältä sinun kanssasi, tabula rasa. Minä lopetan sinun perääsi haikailun, ja sitten sinäk305860Deodoranttiteollisuus
Annan ilmaisen vinkin. Kyseinen teollisuus voisi alkaa valmistaa kuolleen ruumiin hajua. Olisi varma hittituote, ainakin183204Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_171321Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.511313Oulaisten kaupunki tuomittiin maksamaan korvauksia
Mikäs juttu tämä on? Kaupunki syyllistänyt useamman vuoden koneyrittäjiä ja nyt tuomittu.231174PURRA TULEE !
Valtiovarainministeri Riika Purra, joka on lisäksi varapääministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja, tulee puoluesiht1551098Onko MOT tulossa Ähtärin valtuuston kokoukseen?
Esityslistan mukaan Ähtärin kaupunginvaltuuston valtapuolueet aikovat maanantaina estää tilintarkastajan laatiman raport43989- 126974
- 37854
- 142793