Minne katosi keskustelu PPP mallista?
minne katosi keskustelu PPP:stä?
defacto
401227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
tietyistä puolueista ei saa sanoa totuutta!
ASIOISTA sallitaan, mutta henkilökohtaisuuksiin menevät herjat, haukkuminen ja solvaaminen yms poistetaan ja silloin poistuu koko viestiketju.
Tiedoksi.
henk.kohtaisesti herjattiin?
olisi moitittu ja arvosteltu jostakin työasian heikosta hoidosta tai hoitamatta jättämisestä liittyen siihen surullisen kuuluisaan valtuuston ulosmarssikokoukseen, jossa ppp-asiaa käsiteltiin.
Oli tiettävästi ottanut sen henkilökohatisesti ja pahoittanut jotenkin mielensä.
olisin seurannut sitä seleksen ja defacton väittelyä.
Joo luinkin tuon kunnansihteeri koskeneen kommentin. En kyllä arvellut sitä poiston syyksi joten arvelin jotain muutakin kirjoitetun. No on täällä pahempiakin nähty, mutta harmittaa sen ketjun kysymysten poistuminen.
Muistan suurinpiirtein käsitellyn asian joten vastailen tässä kun kiireiltäni kerkiän.
Kysymyksiähän oli ainakin se miksi PPP-malli tulee veronmaksajille aina kalliimmaksi, miten valtuusto on laittanut lapset itsenäisyyden maksajiksi, miten nykyiset valtaapitävät ikäluokat ovat ahneita, miten nämä investoinnit pitäisi hoitaa jne...
epäilen että piipiittäjät vetäsivät herneen nenään ja poistattivat ketjun
maanantaina 26.10. klo 19 poikkeukselliseen valtuuston kokouspaikkaan eli Virpiniemen Liikuntaopiston auditorioon seuraamaan PPP-mallin käsittelyä!!!!
tähän ainutkertaiseen kunnallisdemokratian kolminäytöksiseen farssiin, jonka libretton on laatinut Oy/Ab ja teatteriesityksen esityksen ohjaa Piiritoimisto. Taustalla häslää Viherpiipertäjien trio ja ensimmäiseen näytökseen kuuluu näyttävä sisäänmarssi poliittisten K K kuorojen säestämä ja jatkuu poukkoilevina sooloesityksinä ja melankolisina yksin puheluina auditorion seinille.
Toisen näytöksen lopussa tai kolmannen aikana tapahtuu mahdollisesti traaginen ulosmarssi, jos asiat eivät mene vähemmistöän diktatuurin sanelemien nuottien mukaisesti.
Ulosmarssia edeltää perinteisesti Menneisyyden Vangit-nimisen ryhmän varjonyrkkeilyä ja puna/viher-piruetteja.
Marssiharjoitukset ovat todennäköisiä etenkin, jos yhtyneen vasemmiston Sorretun Voima-niminen taustakuoro ei löydä ennen viimeistä näytöstä yhteistä säveltä Kunnantalon Toveripiiri-ryhmän kanssa ja pääse rittävästi harjoittemaan kokoustauolla kunniallisia askelkuvioita hallittua peräätymistään varten.
tälläiset teatraaliset kokoukset pitäisi järjestää. Saataisiin enemmän tunnelmaa sekä katsojia ja roimasti lipputuloja kunnan tyhjillään ammottavan kassan täytteeksi. Tulisipahan samalla myös käyttöä päivisin tyhjän panttina oleville kalliille Putaan vähälukuisen kulttuuri-eliitin keskinäiselle puuhailu- ja harrastetiloille.
Tämä oli pitkästä aikaa virkistävä mielipide.
ja merkityksellinen Haukiputaalle ja sen asukkaille, jotka haluavat asua itsenäisessä ja vapaassa kunnassa vielä ainakin 10 vuotta. Investointeja, joista valtuusto on jo pääätänyt, ei voida toteuttaa ilman rahoitusjärjestelyjä. Kunnan ydintehtävä on keskittyä tiettyjen perusplavelujen laadukkaiseen järjestämiseen ja kuntalaisten sekä yritysten toimintaympäristön kehittämiseen.
Kiinteistöjen rakentaminen omana työnä ja rakennusten alkeellisella tasolla oleva, tehoton ylläpito ei ole kunnan perustehtävä. Varsinkaan kun siihen ei kunnan teknisellä osastoilla ole nykyaikaista osaamista eikä riittävän korkeaa ammattitaitoa eikä muutakaan talonrakennus osaamisen kompetessia, joka olisi taloudellisesti toimivan ja tehokkaan organisaation kivijalka.
Olen tämän vuodesta toiseen jatkuneen kyvyttömyyden ja tuhertamisen, jälkien peittelyineen nähnyt ja kokenut Puttaalla omin silmin.
Kunnan omana työnä rakentamat kiinteistöt tulevat pääsääntöisesti kalliimmaksi toteuttaa ja ylläpitää kuin yksityisellä sektorilla toteutettuna. Jos tulosta haluaa kiinteistöillä tehdä, niin se ei varmasti onnistu virkamiesvetoisesti. Onhan yleisenä vitsinä kunnan työntekijöiden tuottavuus verrattuna vapaiden markkinoiden saavutuksiin. Oikea tapa olisi ajaa kunnan tekninen puoli alas ja kilpailuttaa ne työt alaan erikoistuneilla yrityksillä. Johtamisen ja muun osaamisen tietotaito olisi ainakin tältä vuosituhannelta. Lisäksi rakennuskanta pysyisi kunnossa ja pienemmillä kustannuksilla.
on etupäässä niitä jotka eivät ole yksityislle ja muulle avoimelle sektorille päässeet hommiin osaamattomuutensa tai muun ymärrettävän syy vuoksi. Monet niistä on otettu töihin jäsenkirjan (komm./sd.) tai muun tuttavuuden/sukulaisuuden perusteella. Siksi sinne kunnan tekniselle puolelle mm. on kertynyt tosi paljon sitä porukkaa jolle työnteon tuloksellisuus on kauhia painajainen ja kirosana.
Ja tietysti nämä pitävät nyt kynsin hampain kiinni leppoisista suojatytyöpaikoistaan ja vippaskonsteilla aikanaan saavutetuista eduista, minkä tarkoittaa saada kuluttaa aikaa työpaikalla ilman mitään tulosodotuksia ja tuloksellisuuden mittareita eli viihtyä kuntalaisten ylläpitämällä näennäis-työmaalla.
On häpeä olla kunnan hommissa, kunnantyöntekijät ovat jotenkin alempiarvoisia kansalaisia.
Lienevätkö edes kovin tarpeellisia?
Näin näyttää usea kunnanasukas ajattelevan. Mikä totuus sitten onkaan?
jos kunnalla on töissä, vaan se että velttoilee pakenee osaamattomuuttaan ja vastuutaan ja ohjailee muitten niskaan miljoona-möhläysiään ja tekemättömiä hommiaan.
Kunnan palveluksessa on myös ahkeria ja päteviä henkilöitä, mutta Puttaan tekniselle puolelle on vaan jostain ihmeen syystä kasaantunut poikeuksellisen paljon juuri niitä, joita ei em. ominaisuuksien vuoksi muualle tehottomuutta lisäävinä kuluerinä valita koskaan töihin.
Se saattaapi olla poliitisten jäsenkirjavalintojen seurausta tai sitten tunnetusti heikkotasoinen ja ohuella osaamisella varustettu johto ei halua sinne itseään taitavampia osaajia ja ottaa siksi niitä surkeita joo-joo ukkoja sinne hännystelemään. Ja töiden jälkikin pitkin pitäjää on sen mukaista.
Kun ei ole tarvinnut ennenkään tehdä mitään, niin ei voi vaatia nykyisinkään minkäänlaista tulosta tai osaamista. Nyt on Suomessa lama, mutta näkyykö se missään muodossa kunnan töissä?
Pääsääntöisesti ihan turhaa porukkaa, virkoja on keksitty vain kavereiden tai junttamiesten lepopaikoiksi.
että valtuusto päätti lopultakin laittaa asiat järjestykseen ja samalla arvioida tämän teknisen puolen velttoiluporukan ja köykäisen johdon todelliset työt ja ylipäätänsä tutkia näiden suojatyöpaikkojen tarpeellisuuden. Kaikki näiden ukkojen hommat voidaan hoitaa nykyaikana ostopalveluina ammattialaisilta kilpailuttamalla ja aina valita tehokkain ja edullisin toimintamuoto kuntalaisille. Oulun seudulta löytyy varmasti kompetenssia ja volyymia yhden kunnan rakentamisen ja kiinteistö asioiden hoitamiseen nykyaikaisella ja taloudellisemmalla tavalla.
Kuntatalouden tiukka seuranta on saanut aikaan sen,että kunnissa on ollut pakko välttää
liiallista velanottoa. Kun Haukiputaan valtuusto äänesti itsenäisyyden puolesta, olivat he samassa tilanteessa pakotettuja antamaan poliittisen lupauksen lomatuksien
ja veronkorotusten välttämisen suhteen. Kaikki selvitykset kuitenkin kertoivat kuntatalouden olevan vaikeassa tilanteessa ja investointien järkevän toteuttamisen olevan mahdotonta.
Haukiputaalla on säännönmukaisesti, jo ennen itsenäisyysäänestystä siirretty suunniteltuja tarvittavia investointeja ja nämä on kyllä valtuutetuillakin tiedossa. Käytännön seurauksena lapsiryhmien ryhmäkokoja on jouduttu kasvattamaan, ryhmiä on perustettu epämääräisiin tiloihin ja investointikohteita on muutettu isompia ryhmäkokoja mahdollistaviksi jne. Lisäksi arjen käytännönjärjestelyistä kuulee outoja piirteitä, mutta ei niistä sen enempää.
Lapset laitettiin ja laitetaan itsenäisyyden maksajiksi. Luulen, että Oulun yhtydessä nämä investoinnit olisivat tullet kuntoon. Ajatuksenani on, että aikuisethan aina pärjää, mutta
lapsista pitää huolehtia hyvin. Tuntuma on sellainen, että säästöt ja investointisäästöt on helppo kohdistaa lapsiin, koska vanhemmat eivät profiloidu ryhmänä vastustamaan niitä.
Nyt kun sitten ollaan suunnittelemassa rahoitusta näihin pakollisiin väkimäärän kasvusta johtuviin investointeihin, niin ne ollaankin tekemässä tavalla, jossa siirretään kustannusten maksua enenevissä määrin tuleville sukupolville. Kierretään sitä tosi asiaa, että itsenäisenä olemisen todellisena vaihtoehtona on veronkorotukset tai lomautukset. Suuret ikäluokat ovat Haukiputallakin valtaa pitävässä asemassa. Aikaisemmin tehtyihin päätöksiin kantaa ottamatta, nyt ollaan tekemässä päätöksiä, jolla valtaa pitävät yrittävät säilyttää arvokkuutensa ja asemansa. Samalla tehdään päätöksiä, joiden maksumiehiksi lapset tulevaisuudessa laitetaan. Vastuuntuntoinen poliitikko hoitaisi leiviskänsä niin, että se olisi järkevää nyt ja 20-vuoden päästä. Suunnitellut investoinnit on siis tehtävä ja rahoitus järjestettävä halvimma kuntarahoitteisella tavalla. Jos se johtaa veronkorotuksiin niin sitten johtaa, poliittista vastuuta pitää välillä ottaa.
jatkuu.....
PPP-mallia käytetään tilanteissa, joissa halutaan taseen näyttävän paremmalta kuin se todellisuudessa on. PPP-mallin kannattajien ehdotukset konkretisoituvat usein neljään virheelliseen väittämään a) mitään muuta rahoitusvaihtoehtoa ei ole b)PPP-malli mahdollistaa kunnan rahankäytön muihin kohteisiin c) Kunta välttyy riskeiltä siirtämällä vastuun ja sille kuuulumattomat toiminnot muille d) yksityinen sektori on tehokkaampi palvelujentuottaja/toteuttaja.
Väittämän a) yhteydessä väitetään usein, että koska velanotto ja veronkorotukset on mahdottomia, joten uusien investointien toteuttamisen edellytyksenä on PPP-malli.
Ottamalla vertailuun vain yhden toteusmallin, on tarkoituksena tukea ajatusta PPP-mallin ylivertaisuudesta. Kun ei ole vertailukohtia, vaietaan PPP-mallin taloudellisesta lisäarvosta.
b) Ihmisille yritetään luoda käsitystä, että PPP-mallin avulla, kunnan rahat säästyvät muihin kohteisiin ja PPP:n avulla vältetään lainanottoa. Kunta maksaa PPP-mallin toteutuksen ja ylläpidon keräämällä veroja kuntalaisilta. PPP-mallin hankkeet rahoitetaan siis samaan tapaan kuin julkisvallan hankkeet. Molemmissa tapauksissa kohteen rahoitus lainataan pankeilta, sijoittajilta, säätiöiltä jne. PPP ei siis luo keinoa uudelle rahoitusmuodolle. Sen sijaan kuten lainanotossa yleensäkin, PPP voi jakaa rakennuksesta aiheutuvat kustannukset monelle vuodelle. Se ei kuitenkaan koskaan mahdollista alhaisempia kokonaiskustannuksia. Kustannukset vain jakautuu useammalle vuodelle ja lisää kokonaishintaa kasvavien korkomenojen muodossa. Elämänkaarensa aika on
erittäinen todennäköistä, että PPP-malli lisää menoja.
C) Riskien välttäminen kuuluu keskeisenä osana PPP-mallin myytteihin. Riskitekijä on keskeinen osa PPP-mallia, koska sen avulla saadaan vertailulaskelmat näyttämään suotuisilta.Riskin siirto tapahtuu siis siirtämällä vastuu projektista erilliselle kunnan omistamalle yhtiölle ja loppupäässä rakennuttajalle. Riskin siirto ei ole kuitenkaan ilmaista. Sopimuksia voi tehdä esim. rakennuksen viivästymisen aiheuttamista kustannuksista yms., mutta tällaiset sopimukset maksavat tutkimusten mukaan kuitenkin yleensä n. 25% enemmän. PPP -mallin etuja ja haittoja arvioimalla pitäisikin miettiä, onko riskin siirto yleensäkään järkevää? Hiljattain valmistui teoreettinen tutkimus(Yalen yliopisto), jonka yhteenvetona todettiin, että jopa PPP-mallin yhteydessä olisi järkevää jättää kiinteistön kysyntään liittyvä riski kunnalle. On siis rahojen tuhlausta siirtää sitä yksityiselle sektorille.
d) Neljäs väittämä ja myös tällä palstalle tavatun väittämän mukaan yksityisektori on kaikilla aloilla tehokkaampi kuin julkinensektori. Väitetään, että yksityinen sektori voi investoida
halvemmin ja helpommin sekä toteuttaa palveluita tehokkaammin kuin julkinen sektori. Väittämät ovat kuitenkin virheellisiä. Yksityissektori ei voi lainata rahaa halvemmalla kuin kunnat. Päinvastoin julkinensektori saa rahaa halvemmin ja alemmilla korkomenoilla. Empiiriset tutkimukset (niihin syvemmälle menemättä) ovat myös osoittaneet, että kokonaisuutena yksityinen sektori ei ole julkista sektoria tehokkaampi.
varaa pitää palkkalistoilla tuottamatonta heikkolla osaamistasolla varustettua joukkoa eikä pyörittää kallista ja tarpeetonta byrokratiaa ja tyhjänpaäiväistä päätöksentekokoneistoa. Siitä tulee jo yksistään noin 20%:n kustannusetu avoimelle sektorille.
Lisäksi töiden suunnitelun ja toteutuksen tehokkuus ilman viiveitä ylimääräisen porukan reservistä virastossa ja varikolla aiheutuu kunnalle yleiskustannuksia 10- 20%:a. Eli kustannusten erotus on RT-tutkimusten mukaan 30- 40%:a yritystoiminalle eduksi, vaikka miten laskisi. Pääomakuluissa ei ole suuria eroja, kun riskien ulos-jakautuminen otetaan huomioon.
Lisäksi täytyy ottaa huomioon myös se tehoton aika, minkä se porukka viettää täydellä palkalla joka päivä siellä toimistossa/kahviossa, vaikka sillä ei ole oikeita töitä hoidettavana.
Sen lystin maksaa kuntalaiset veroina, eikä sitä saa laskea kuluiksi mihinkään hankkeeseen, kuuluu ylipainoisen teknisen osaston vastaus. Näihän on tapana kunnassa toimia kustannuslaskennassa.
Valtuusto sopi siitä, että PPP mallin hyödyt ja haitat tutkitaan perusteellisesti. Tuon jälkeen investointeja toteutetaan halvimman ratkaisun mallilla. Se muuten voi olla PPP malli! Kuka tietää?
DeFactolla kirjoitus on erinomainen! PPP-malli on monen mielestä ihme, jota ei tarvitse perustella, tämä on omakin kokemus. Voisitko laittaa tarkempia tietoja siitä, mistä Yalen tutkimuksen löytää?
"Minne katosi keskustelu PPP-mallista?" otsikon alla on mielestäni surettavia tölväyksiä kunnan henkilöstöstä. Oman kokemukseni mukaan suurin osa porukasta siellä, kuten muissakin kunnan töissä, on ammattitaitoista, kokenutta ja osaavaa porukkaa. Mistä saatte esimerkiksi puhtaan vetenne? Peruspalvelut toimivat teknisen toimen hoitamissa siivotuissa rakennuksissa, ja vielä toistaiseksi hyvin.
Moi, mikä on tuo RT-tutkimus johon viittaat. Olen lukenut tutkimuksia aiheesta ja PPP-mallin kohdalla yhdessäkään ei ole osoitettu yksityisen sektorin olevan kokonaisuutena tehokkaampi.
- pääomakulut ovat ppp mallissa n. 4% isommat. IMF:n mukaan PPP aloittaa aina korkeammilla pääomakuluilla, jonka kattamikseksi tarvitaan alhaisempia toimintamenoja ja tehokkuutta
- PPP:n rakennuskustannukset ovat korkeammat, mutta PPP:ssä kustannusten ylitykset vähäisempiä.
- PPP toimintamenot: empiiristen tutkimusten mukaan tehokkuuseroja ei ole.
- Liiketoimintamenot: Sopimusten valmistelut, ohjaus ja valvonta ovat PPP:ssä kalliimmat.
- epävarmuus: PPP sopimusten uudelleen neuvottelu tarpeet aiheuttavat riskejä ja epävarmuutta.
Moi, tutkimuksia aiheesta on kyllä vaikka kuinka paljon ja monet todella vaikea lukuisia.
Katso alkuun vaikka tuon Engellin tutkimuksia.
http://cowles.econ.yale.edu/faculty/engel.htm
miesmuisti on 3 vuotta, jatkuvasti tulee viestiä vesijohtoverkoston häiriöistä ympäri Suomea.
Pitipä kaukaa eri kulttuurista hakea tutkimustietoa. Millä tavalla Suomen yrityskulttuuri ja virkamiesjohtoinen taloudenpito on vertailukelpoinen latinalaisamerikkalaiseen manjana-yritteliäisyyteen? En pane painoa empiiriselle eli kokemusperäiselle tutkimukselle jos se tuodaan eri kulttuurista.
... on ainoa mahdollinen vertailukohde noille väitteillesi ja "tutkimuksille".
Kunnat rakentavat kiinteistöjä ilman minkäänlaista Pääomasijoitus periaatteita.
Mm. homekoulut jne ovat tästä vahva todiste.
PPP -maillssa joudutaan huomioimaan kaikki ne tekijät joilla sijoitetun pääoman arvo ja sen ylläpito kustannukset säilyvät tehokkaalla tasolla.
PPP -mallissa joudutaan etsimään tehokkaat ratkaisut myös kiinteistön toimivuuden kannalta.
PPP -mallissa joudutaan etsimään tehokkaimmat ratkaisut myös energian käytön suhteen.
Kunnallisessa mallisa näyttä aina käyvän niin että kiinteistöt rakennetaan siltä pohjalta että siihen luodaan mahdollisimman paljon ylläpito työpaikkoja.
Nämä seikat ovat faktoja ilman "de", joita ei todellakaan kunnan päättäjät osaa arvioida.
Et siis voi verrata Euroa 50-senttiseen.
Ei ole merkitystä tutkimuksen lähteellä tai kohteella. Tutkija käyttää paljon myös EU- tasoista viittausta. Linkin tarkoitus ei ollut edes viitannut empiirisiin tutkimuksiin tehokkuudesta vaan siitä riskitekijän vaikutuksesta sopimuksen hintaan ja laskelmiin siitä. En halunnut viedä keskustelua yksityisen puolen ja julkisen puoleen vertailuun tehokkuudesta, koska se on hyvin pieni osa PPP -mallia. Kuten jo aikaisemmin totesin PPP-malli aiheuttaa myös kustannuksia kunnalle. (valvonta yms.). Mitä tulee noihin empiirisiin tutkimuksiin niin nidien lähteenä on ollut lähinnä brittiläiset tutkijat.
tuosta valvonta-asiasta.
Elikkä, kun kunta tekee itse, sitä ei toimita valvoa.
ja kun ei valvota, on lopputulos "kirvesvartta".
- pääomakulut 4% korkeammat. Siis, mistä pääomasta.? Siitäkö pääomasta joka olisi kunnan sijoittama, vai siitäkö joka olisi yksityisen sijoitttama. Kun taas on tosiasia että sama tuote on julkisilla varoilla tuotettu pääomakustannukisltaa kalliimpaa kuin yksityisellä. Joten Kokonaiskustannus on halvempi PPP mallissa.
- PPP.n rakennuskustannukset ovat TARKEMPIA, jolloin on todellinen tieto esillä ja joka mahdollistaa kustannustarkennuksien suoravertaisen muutosprosessin itse tuotteeseen. Elikkä, tiedetään mistä puhutan ja jos hintaa pitää saada alemmaksi, tiedetään mistä sitä tuotetta kannattaa muuttaa halvemmaksi.
- Liiketoiminta menot. 1 Euro suunittelussa tuottaa 3 Euroa voitta tai tappiota toteukusen yhteydessä, Joten on parempi että suunnitteluvaiheessa maksaa 1,2 Euroa kuin riskeerata jopa 30% kustannus lisät huonosti valmistellulla suunnitlemalla.
- Epävarmuus: elikkä, pitäsikö kalliisti palkattujen kunnanvirnaomaisten saada hoitaa tehtävänsä ikäänkuin ruususen unta? Uudelleen neuvottelut ovat nimenomaan tehokkain tapa huolehtia pääomakustannuksen tasosta. Ja jos se nyt tuottaa epävarmuutta ja muutaman yön valvomisen, lienee aika miettiä sitä että onk oiekassa virassan.
- Toimintamenot. Tarkoittanet hallinnollisia kustannuksia. Muistelen että ovat läkisääteisiä ja vaatii määrätyn kustannuserän riippumatta onko julkinen vai yksityinen. Ainakin itse yritäjänä näin sen muistelen olevan...
kokemuksia ja esimerkkejä julkisrakentamisen kustannusvaikutuksista ja tasosta löytyy runsaasti lähempää kuin Etelä-Amerikka, nimittäin Neuvosto-Karjalasta.
Käykää katsomassa ja ihailemassa näitä sosialistisen suunnitelutalouden ja kuntavetoisen rakentamisen tuloksia. Siinä on opiksi otettavaa Haukiputaankin puna-viher-näköisille mestareille. Ne julkisrakennukset siellä ovat mielestäni edelleenkin kaikinpuolin vertailukelposia faktoja.
ovat käyneet kunnan varoilla viime vuosina niin useasti sosialistisessa ystävyyskunnassaan Pietarin Kronstadtissa, että niiden ainakin pitäisi muistaa ja tietää pers'tuntumalla millaista kollektiivi-vetoisen kunnallisen rakentamisen tyyli ja taso ovat. Sitäkö ne punikit haluavat tänne Puttaalle?
Haulos ja kumppanit sekoittavat nyt keskenään Suomen julksihallinnon palvelut ja neuvostojärjestelmän.
Suomessa arkkitehti Karin Taipale on tehnyt asiasta väitöskirjan nimeltä Cities for sale. Ostin sen, kiinnostuneet saa lainaksi. Karin Taipale näkee yksityistämisprosessin etenevän kaikkialla samoin askelin. Myöskään muualla sitä ei tarvitse perustella.
Arkkitehtina väittelijä näkee prosessin pienentävän julkista, yhteistä tilaa. Haukiputaalla on ilmennyt se minua yllättänyt seikka, että tällä palstalla muutama ja jopa eäs valtuutettu näkevät julkisen ja yhteisen tilan (sekä fyysisen, että sosiaalisen) olevan kommunismia.
Epätoivoinen viivytystaistelu kestävää kehitystä vastaan. PPP:n vastaväitteinä tuodaan esiin kaukaa haettuja tutkimuksia ja kapea-alaisia väitöskirjoja. Jos rakennuskantaa aiotaan jättää perinnöksi tuleville sukupolville, niin ainakin kunnaan hoivissa niistä jää vain slummitasoiset rauniot jäljelle. Hyvän suhdanteen aikana äyrikertymät pannaan turhiin investointeihin ja taantuman aikana ei ole varaa huoltaa niitä. Elinkaarimallilla vastuuta saa ainakin siirrettyä kunnalta osaavampaan suuntaan.
PPP:n puolesta ei juuri näy todisteita tai väittelitä sen kannattavuuden tueksi. Faktaa on se, että PPP:tä on käytetty erittäin vähän rakennuskohteissa ja ilmesesti juuri sen epävarmuuteen liittyvistä syistä.
EU:n ulkopuolelta lähinnä briteistä löytyy pitempiaikaista kokemusta PPP:n käytöstä.
Espoossahan rakennettiin se kaivomestarin kiinteistö, jossa kaupunki myi riskit ulkopuoliselle projektiyhtiölle. Tämä muodostaa merkittävän riskin hankkeelle.
"Kysymykseenhän tulee tällöin rahan hinta ja se millä hinnalla se lopulta näin tekee. Yksityinen sektori
lisää palvelumaksuihin varsinaisten työkustannusten lisäksi myös kantamansa riskit sekä tuottovaatimukset hankkeelle.
tällöin vaarana on, että kokonaishinta muodostuu kaupungille lopulta luultua korkeammaksi. Yleensäkään hankkeen kokonaistaloudellisuudesta ei edes tehtyjen laskelmien perusteella voida olla varmoja, että hanke lopulta tulisi perinteistä toteutusta edullisemmaksi. Hankkeet ovat pitkiä ja monimutkaisia, jolloin esimerkiksi hankkeen transaktiokustannuksista ja rahoitusratkaisuista syntyy riski siitä, että kaupunki lopulta maksaakin hankkeista omaa toteutusta ja ylläpitoa korkeamman hinnan." http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03120.pdf
"Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on tehty tytkimus Kaivomestarin kokonaistaloudellisuudesta on osoittanut, että mallin käyttö on tullut hieman
perinteistä toteutusta kalliimmaksi hankkeen rahoitusratkaisuista johtuen."
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03120.pdf
Sopimuskauden aikana Kaivomestarin PPP-malli tulee siis 2,4 miljoonaa euroa kalliimmaksi kuin mitä perinteinen tuotanto
ja ylläpito olisivat tulleet maksamaan.
näistä tarkoitushakuisista laskelmista ja julkisrakentamisen esimerkeistä. Suomen kaikista jäähalleista ainoastaan elinkaarimallilla rakennetut eivät ole ränsistyviä rasitteita tuleville veronmaksajille.
Sitävastoin ne kaikki muut sadat jää- ja urheiluhallit, jotka ovat toteutettu ns. perinteisellä mallilla ovat kuntien pohjattomaaan syliin kaatuvia, ylihintaisia ja hallitsemattomia aikapommeja.
Moi, kerrotko esimerkkejä näistä tällaisista halleista. En voi tutkia väitteitäsi, jos et kerro mitä halleja tarkoitat. Siis mitkä halleista on PPP-malleilla rakennnettu ja mitkä hallit ovat kuntien syleihin kaatuvia perinteiseen tapaan rakennettuja halleja.
Totta on, että monet jäähalleista, etenkin pienissä kunnissa, on rakennettu jo alkujaan liian pienelle käyttäjämäärälle, jolloin kaikkia kustannuksia ei pystytä edes kattamaan.