ja taas yksi hammas..

nyt lähti sitten lopullisesti kolmas hammas. multa on kaks hammasta poistettu aiemmin (viisaudenhampaiden lisäksi) useiden juurihoitojen jälkeen, ja tänään lähti kolmas. "ei tälle enää mitään voi tehdä, pakko ottaa pois." hammaslääkäri on useasti maininnut kiilteeni kadosta, ja olen oksenteluni hänelle aikoja sitten kertonutkin.. en oo koskaan pelännyt hammaslääkäriä, mutta siitä näki että se oli melkein vihanen ja ajatteli, että mä olen ihan toivoton tapaus. mitä mä olenkin.
mä olen sataprosenttisen varma että mun hampaat on näin huonot yksinomaan bulimian takia. oon 20-v, ja hampaaton ennen keski-ikää.. jee.
voi jumalauta miten harmittaa, ettei edes tää saa mua lopettamaan.
6646
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

voi ei..pelkään, että itsellänikin lähtee kohta hammas ja etuhampaat ovat kuluneet , eli lyhentyneet ja muuttuneet läpinäkyvämmiksi..enkä myöskään pysty lopettamaan.
Mitä sitten voi tehdä kun se hammas revitään irti? saako siihen jonku tekohampaan tms?
pakko kyllä yrittää enemmän olla oksentamatta..
taas alkoi ahdistamaan.
käytkö muuten missään hoidossa? ellet niin siitä varmaan kannattaa aloittaa, jos loput hampaat sitten säästyisi..

Äänestä
  • Mä kyllä muistan omilta sairastamisajoiltani kuinka paljon se ahdisti, kun tiesi tieten tahtoen tuhoavansa hampaita. Viiden bulimisen vuoteni jälkeen (oksentelin monta kertaa päivässä) olin jo niin pohjalla ja ahdistunut, etten enää esimerkiksi uskaltanut lainkaan hymyillä, kun pelkäsin paljastavani keltaiset ja huonokuntoiset hampaani. Harvoja ystäviäni tavatessakin ajatukseni kohdistuivat koko ajan siihen, että yritin keskittyä piilottelemaan hammasrivistöni (sekä tietenkin peittämään hiuksilla turvonneet leukaperäni). Koko tuona viitenä vuotena en käynyt edes kertaakaan hammaslääkärissä...tietenkin pelosta johtuen. Onneksi ja luojan kiitos sain kuin sainkin jostain sen suuren voiman vetää itseni ulos laihdutus-syöminen-oksentaminen -helvetistä...yksinkertaisesti siitä syystä, että päätin päästä eroon ahdistuksesta ja alkaa elää nuoruuttani. Halusin takaisin hymyilemisen vapauden ja kauniin muotoiset kasvot, jostain syystä nuo painoivat vaakakupissani enemmän kuin muutama kenties kertyvä lisäkilo.

    Kun sain oksentelut loppumaan ja painoni hieman nousemaan, päätin ottaa projektikseni hammaslääkärille menon. Kerroin rehellisesti menneisyydestäni ja peloistani hampaiden tuhoutumisesta. Suureksi onnekseni hammaslääkäri oli todella ymmärtäväinen ja lohdutti minua kertomalla jatkohoidosta ja keinoista kaunistaa hymyäni (reikiäkin jouduttiin jokunen paikkaamaan). Ilmaiseksihan esteettisiä hoitoja ei tehdä, mutta päätin kuitenkin pienistä opiskelijan tuloistani satsata hampaisiini. Niinpä minulle tehtiin soodapuhdistuksen jälkeen kevytvalkaisu sekä pienet muoviset "kovikkeet" etuhampaideni rispaantuneisiin reunoihin. Vieläkin muistan sen onnen hetken kun hymyilin hammaslääkärin peilin edessä vaaleine hampaineni ja kasvot vailla turvotusta. Tuon hetken jälkeen en voisi kuvitellakaan aiheuttavani hampailleni enää mitään harmia, vaan olen hoitanut niitä fluori- ja xylitolvalmisteilla parhaani mukaan. Tietenkin oksentamisen kiusauksia on tullut parantumiseni jälkeen useita kertoja, mutta aina vessan ovella olen miettinyt sitä hirveää ahdistusta ja turvotusta, jotka pyttyreissusta vaan seuraisivat. Enkä myöskään halua hampaisiini satsaamieni rahojen kuluvan kuin tuhka tuuleen.

    Nyt on kulunut 3 vuotta parantumisestani ja nykyisin elän jo lähes "normaalia" elämää. En ajattele enää oksentamista (mitä nyt joskus harvoin saatan nähdä painajaista oksentamisesta), sillä olen oppinut arvostamaan ruokaa, eri makuja ja ruoasta nauttimista ilman ahmimista. Sosiaalinen elämäni on kohentunut huomattavasti, kun uskallan nauraa kaveriporukassa mahan pohjasta ja hymyillä vaikka kadulla vastaantulijalle.

    Bulimia on katala vaiva, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä irrottautua siitä. Elimistöllä on kyllä kykyjä korjata aiheutettuja vaurioita, ja kyllä siitä hymystäkin vielä kaunis saadaan - ehkei ilmaiseksi, mutta eipä tuo ahmiminenkaan ilmaista ole. Huh, en edes halua laskea niitä kaikkia euroja, jotka ovat pöntöstä alas valuneet - kyllä niillä olisi yhdet jos toisetkin hampaat laitettu täyshuoltoon.

    Äänestä

  • SmileLikeYouMeanIt kirjoitti:

    Mä kyllä muistan omilta sairastamisajoiltani kuinka paljon se ahdisti, kun tiesi tieten tahtoen tuhoavansa hampaita. Viiden bulimisen vuoteni jälkeen (oksentelin monta kertaa päivässä) olin jo niin pohjalla ja ahdistunut, etten enää esimerkiksi uskaltanut lainkaan hymyillä, kun pelkäsin paljastavani keltaiset ja huonokuntoiset hampaani. Harvoja ystäviäni tavatessakin ajatukseni kohdistuivat koko ajan siihen, että yritin keskittyä piilottelemaan hammasrivistöni (sekä tietenkin peittämään hiuksilla turvonneet leukaperäni). Koko tuona viitenä vuotena en käynyt edes kertaakaan hammaslääkärissä...tietenkin pelosta johtuen. Onneksi ja luojan kiitos sain kuin sainkin jostain sen suuren voiman vetää itseni ulos laihdutus-syöminen-oksentaminen -helvetistä...yksinkertaisesti siitä syystä, että päätin päästä eroon ahdistuksesta ja alkaa elää nuoruuttani. Halusin takaisin hymyilemisen vapauden ja kauniin muotoiset kasvot, jostain syystä nuo painoivat vaakakupissani enemmän kuin muutama kenties kertyvä lisäkilo.

    Kun sain oksentelut loppumaan ja painoni hieman nousemaan, päätin ottaa projektikseni hammaslääkärille menon. Kerroin rehellisesti menneisyydestäni ja peloistani hampaiden tuhoutumisesta. Suureksi onnekseni hammaslääkäri oli todella ymmärtäväinen ja lohdutti minua kertomalla jatkohoidosta ja keinoista kaunistaa hymyäni (reikiäkin jouduttiin jokunen paikkaamaan). Ilmaiseksihan esteettisiä hoitoja ei tehdä, mutta päätin kuitenkin pienistä opiskelijan tuloistani satsata hampaisiini. Niinpä minulle tehtiin soodapuhdistuksen jälkeen kevytvalkaisu sekä pienet muoviset "kovikkeet" etuhampaideni rispaantuneisiin reunoihin. Vieläkin muistan sen onnen hetken kun hymyilin hammaslääkärin peilin edessä vaaleine hampaineni ja kasvot vailla turvotusta. Tuon hetken jälkeen en voisi kuvitellakaan aiheuttavani hampailleni enää mitään harmia, vaan olen hoitanut niitä fluori- ja xylitolvalmisteilla parhaani mukaan. Tietenkin oksentamisen kiusauksia on tullut parantumiseni jälkeen useita kertoja, mutta aina vessan ovella olen miettinyt sitä hirveää ahdistusta ja turvotusta, jotka pyttyreissusta vaan seuraisivat. Enkä myöskään halua hampaisiini satsaamieni rahojen kuluvan kuin tuhka tuuleen.

    Nyt on kulunut 3 vuotta parantumisestani ja nykyisin elän jo lähes "normaalia" elämää. En ajattele enää oksentamista (mitä nyt joskus harvoin saatan nähdä painajaista oksentamisesta), sillä olen oppinut arvostamaan ruokaa, eri makuja ja ruoasta nauttimista ilman ahmimista. Sosiaalinen elämäni on kohentunut huomattavasti, kun uskallan nauraa kaveriporukassa mahan pohjasta ja hymyillä vaikka kadulla vastaantulijalle.

    Bulimia on katala vaiva, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä irrottautua siitä. Elimistöllä on kyllä kykyjä korjata aiheutettuja vaurioita, ja kyllä siitä hymystäkin vielä kaunis saadaan - ehkei ilmaiseksi, mutta eipä tuo ahmiminenkaan ilmaista ole. Huh, en edes halua laskea niitä kaikkia euroja, jotka ovat pöntöstä alas valuneet - kyllä niillä olisi yhdet jos toisetkin hampaat laitettu täyshuoltoon.

    hienoa, että sait hampaasi kuntoon :) itsellä on kuusi vuotta tätä oksentelu juttua takana, eikä loppua ainakaan ihan vielä tiedossa, huomisesta alan kyllä yrittämään.
    Niin mutta siis sori uteluni, mutta paljon tuo hampaiden hoito maksoi? varinkin noitten korvikkeiden hinnat kiinnostaa..

    Äänestä

  • ------------- kirjoitti:

    hienoa, että sait hampaasi kuntoon :) itsellä on kuusi vuotta tätä oksentelu juttua takana, eikä loppua ainakaan ihan vielä tiedossa, huomisesta alan kyllä yrittämään.
    Niin mutta siis sori uteluni, mutta paljon tuo hampaiden hoito maksoi? varinkin noitten korvikkeiden hinnat kiinnostaa..

    Minäkin kävin maanantaina hammaslääkärissä. Takana 2 hampaanpoistoa ja 6 paikkaa sekä 4 juurihoitoa ;( Homma jatkuu vielä. Etuhampaat on ihan "pitsireunaset" ja läpinäkyvät.

    Tähän asti hammaslekurille on mennyt noin 500 euroa ja homma jatkuu. oksennus safka rahoista puhumattakaan..

    Koulussa en ole paljon käynyt, ammatista ei tietoa. Millä mä ikinä selviän tästä kaikesta?? ahdistaa niin helvetisti.Kaikki.

    Äänestä

  • ------------- kirjoitti:

    hienoa, että sait hampaasi kuntoon :) itsellä on kuusi vuotta tätä oksentelu juttua takana, eikä loppua ainakaan ihan vielä tiedossa, huomisesta alan kyllä yrittämään.
    Niin mutta siis sori uteluni, mutta paljon tuo hampaiden hoito maksoi? varinkin noitten korvikkeiden hinnat kiinnostaa..

    Halu elää terveesti ja iso annos tahdonvoimaa - kyllä niillä pääsee jo pitkälle kiinni parantumiseen. Itse räpiköin ehkä hieman turhaan yksin parantumisprosessini kanssa, vaikka varmasti helpompaa olisi ollut hakea myös ammattiapua. Jokainen syömishäiriöinenkin on kuitenkin yksilö ja parantumiseen vaadittavat 'toimenpiteetkin' varmasti yksilökohtaisia....mutta uskon, että itsensä kunnioittamisesta ja rakastamisesta se lähtee. Ja kuten aiemmin kirjoitinkin, voi niinkin "pieni" asia kuin hampaat olla se suurin kannustin terveeseen elämään.

    Mitä tuohon rahalliseen panostukseen hampaitteni suhteen tulee, niin taitaa tuo summa pyöriä siinä 600-800 euron paikkeilla. Osan hoidoista (hampaiden paikkaukset, hammaskiven puhdistus) sain erittäin kukkaroystävälliseen hintaan opiskelijastatukseni vuoksi YTHS:n piiristä. Kouluni hammaslääkäriltä myös kyselin noista esteettisistä hoidoista ja hän oli erittäin avulias ja ymmärtäväinen, vaikka totesikin, ettei niitä tehdä YTHS:n hammashoitoloissa. Niinpä hakeuduin yksityiselle... Valkaisuun taisi kulua suurinpiirtein 400 euroa ja tuohon hintaan sisältyivät myös kotikäyttöiset muotit, joilla aina aika ajoin teen ylläpitäviä kotivalkaisuja (heh, kahvinjuonnista en ole pystynyt irtautumaan...se kun on yksi elämän pienistä suurista iloista ja nautinnoista). Valkaisusta ei kelakorvauksia tietenkään herunut, mutta soodapuhdistuksesta ja noista hampaiden muovisista kovikkeista taisin saada jotain pientä korvausta. Jos nyt oikein muistan, niin noiden kovikkeiden kappalehinnat taisivat olla siinä 50 euron yläpuolella.

    Toki jos hampaat ovat todella huonoon kuntoon päässeet, voi hyvinkin olla ettei valkaisua esimerkiksi voi tehdä taikka nuo kovikkeet eivät ole tarpeeksi tehokas hoito. Hyvin pahasti rispaantuneille hampaille paras korjaava toimenpide lienee laminaatit, jotka sitten taas hintaluokassaan aika omassa luokassaan (satoja euroja kappaleelta). Siinä mielessäkin bulimiasta irrottautumista kannattaa yrittää mahdollisimman ajoissa - kyllä sitä sitten itseään osaa kiittää, kun tajuaa kuinka paljolta vaivalta ja elimistön rasitukselta itseään on säästänyt.

    Toivottavasti parantumisesi lähtee hyvään käyntiin ja saat myös hymysi hyvään kuntoon, paljon tsemppiä sinulle! :)

    Äänestä

  • SmileLikeYouMeanIt kirjoitti:

    Halu elää terveesti ja iso annos tahdonvoimaa - kyllä niillä pääsee jo pitkälle kiinni parantumiseen. Itse räpiköin ehkä hieman turhaan yksin parantumisprosessini kanssa, vaikka varmasti helpompaa olisi ollut hakea myös ammattiapua. Jokainen syömishäiriöinenkin on kuitenkin yksilö ja parantumiseen vaadittavat 'toimenpiteetkin' varmasti yksilökohtaisia....mutta uskon, että itsensä kunnioittamisesta ja rakastamisesta se lähtee. Ja kuten aiemmin kirjoitinkin, voi niinkin "pieni" asia kuin hampaat olla se suurin kannustin terveeseen elämään.

    Mitä tuohon rahalliseen panostukseen hampaitteni suhteen tulee, niin taitaa tuo summa pyöriä siinä 600-800 euron paikkeilla. Osan hoidoista (hampaiden paikkaukset, hammaskiven puhdistus) sain erittäin kukkaroystävälliseen hintaan opiskelijastatukseni vuoksi YTHS:n piiristä. Kouluni hammaslääkäriltä myös kyselin noista esteettisistä hoidoista ja hän oli erittäin avulias ja ymmärtäväinen, vaikka totesikin, ettei niitä tehdä YTHS:n hammashoitoloissa. Niinpä hakeuduin yksityiselle... Valkaisuun taisi kulua suurinpiirtein 400 euroa ja tuohon hintaan sisältyivät myös kotikäyttöiset muotit, joilla aina aika ajoin teen ylläpitäviä kotivalkaisuja (heh, kahvinjuonnista en ole pystynyt irtautumaan...se kun on yksi elämän pienistä suurista iloista ja nautinnoista). Valkaisusta ei kelakorvauksia tietenkään herunut, mutta soodapuhdistuksesta ja noista hampaiden muovisista kovikkeista taisin saada jotain pientä korvausta. Jos nyt oikein muistan, niin noiden kovikkeiden kappalehinnat taisivat olla siinä 50 euron yläpuolella.

    Toki jos hampaat ovat todella huonoon kuntoon päässeet, voi hyvinkin olla ettei valkaisua esimerkiksi voi tehdä taikka nuo kovikkeet eivät ole tarpeeksi tehokas hoito. Hyvin pahasti rispaantuneille hampaille paras korjaava toimenpide lienee laminaatit, jotka sitten taas hintaluokassaan aika omassa luokassaan (satoja euroja kappaleelta). Siinä mielessäkin bulimiasta irrottautumista kannattaa yrittää mahdollisimman ajoissa - kyllä sitä sitten itseään osaa kiittää, kun tajuaa kuinka paljolta vaivalta ja elimistön rasitukselta itseään on säästänyt.

    Toivottavasti parantumisesi lähtee hyvään käyntiin ja saat myös hymysi hyvään kuntoon, paljon tsemppiä sinulle! :)

    käyn joo kyllä vaikka missä hoidoissa, avossa ja terapiassa pari kertaa viikossa, ja sairaalassakin oon ollut vuoden pari vuotta sitten. siks tuntuukin niin epäonnistuneelta, kun oon edelleen näin pahassa jamassa.
    mut on kiva lukea että niinkin "pieni" asia kuin hampaat tosiaan motivoi ihmisiä parantumaan, ja hyvä että niitä on saatu hoidettua. en usko että tuo 600-800 euron hinta on liian korkea, jos sillä saa taas ehjät hampaat ja nätin hymyn ja ennen kaikkea tietysti paranemisprosessin alkuun. ja totta on, että jos ei tosiaan mikään muu motivoi niin yrittää edes miettiä hampaitaan, koska ne on korvaamattomat. kipu hampaissa on ihan sietämätön, ja jos hampaansa kerran tuhoaa, niitä ei takas saa.

    koitetaanhan kaikki jaksella ja pitää hampaistamme ja itsestämme huolta.. :)


    ps. mulla on nyt kaks oksentamatonta päivää takana. se kuulostaa tosi vähältä mutta on mulle suuri juttu, koska oksentelen yleensä noin kolme kertaa päivässä. kun nyt vaan onnistuis pitään tän vireen päällä!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


syvä huokaus kirjoitti:

nyt lähti sitten lopullisesti kolmas hammas. multa on kaks hammasta poistettu aiemmin (viisaudenhampaiden lisäksi) useiden juurihoitojen jälkeen, ja tänään lähti kolmas. "ei tälle enää mitään voi tehdä, pakko ottaa pois." hammaslääkäri on useasti maininnut kiilteeni kadosta, ja olen oksenteluni hänelle aikoja sitten kertonutkin.. en oo koskaan pelännyt hammaslääkäriä, mutta siitä näki että se oli melkein vihanen ja ajatteli, että mä olen ihan toivoton tapaus. mitä mä olenkin.
mä olen sataprosenttisen varma että mun hampaat on näin huonot yksinomaan bulimian takia. oon 20-v, ja hampaaton ennen keski-ikää.. jee.
voi jumalauta miten harmittaa, ettei edes tää saa mua lopettamaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu