Haluaisin tietää englantilaista filologiaa tai englannin kielen kääntämistä ja tulkkausta pääaineenaan (tai sivuaineenaan) opiskelevilta, millaista kyseisten aineiden opiskelu on käytännössä ja millainen on sijoittuminen työelämässä. Onko muuten mahdollista opiskella sivuaineena saksan kielen kääntämistä ja tulkkausta, mikäli pääaine olisi jompi kumpi edellä mainituista vai onko sen suhteen jotain rajoituksia?
Englannin kielestä
San
8858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hei. Itse opiskelen englannin kieltä ja kirjallisuutta Vaasan yo:ssa.
Opinnot voi jakaa karkeasti ottaen kolmeen osa-alueeseen: kirjallisuustieteeseen, kielitieteeseen ja käännöstieteeseen. Näiltä kolmelta aihealueelta voi laitoksellamme tehdä gradunsa. Opintoja voi tehdä kaikista aihealueista suht. vapaasti, mutta esimerkiksi kirjallisuustieteen ja kielitieteen johdantokurssit ovat pakollinen kaikille. Samoin kolme käännösharjoituskurssia on pakollisia.
Se miten opiskelu tapahtuu käytännössä, riippuu paljolti kurssista. Esim. käännösharjoitukset ovat sitä, että kotona väsätään eri aiheista harjoituskäännöksiä, jotka sitten tarkastetaan tunneilla. Suht. tylsää minusta.
Kirjallisuuden opinnoissa taas on usein luentoja ja sitten kotona pitää kirjoitella lyhyitä esseitä esim. viikottain luettavina olevista teksteistä (teoriaa/kaunokirjallisuutta). Lisäksi kirjallisuuskursseilla pitää usein myös kirjoittaa pidempiä, analyyttisiä esseitä, esim. kurssin aikana yksi n. 5 essee ja kurssin lopuksi 10 sivun essee. Nämäkin riippuvat kurssin tasosta (perus, aine, syventävä) ja aiheesta.
Yleisesti ottaen voisi sanoa, että opiskelu pitää käytännössä sisällään hyvin paljon kirjoittamista ja lukemista. Usein luennoilla/harjoitusryhmissä sitten myös viritellään keskustelua luennon aiheesta.
Etenkin kirjallisuuden/kirjallisuustieteen opinnoissa voi ajoittain tuntua siltä, etteivät opiskeltavat asiat liity suorainaisesti itse englannin kieleen millään tavalla. Esim. useat kirjallisuustieteen teoriat/teoreetikot ovat ranskalaisia tai saksalaisia (Derrida, Foucault, Barthes, Freud jne.), eivät siis suinkaan englannin kielisistä maista. Tämä johtuu taas siitä, että tietenkin Britti ja Jenkkiyliopistoissa oppiaine 'English' pitää usein sisällään myös sen mitä meikäläisessä yliopistossa kutsuttaneen yleiseksi kirjallisuustieteeksi.
Summa summarum: englannin opiskelu on hyvin paljon sitä, että opiskellaan kielitiedettä, kirjallisuustiedettä ja käännöstiedettä englanniksi. Tietysi jokaisella englannin laitoksella on myös ne pakolliset kielioppikurssinsa, Britannian historiaa ja yhteiskuntaa käsittelevät kurssit, Shakespearekurssit jne.
Se voiko saksan ottaa vapaasti sivuaineeksi riippunee yliopistosta. Vaasassa ainakin on vapaa sivuaineoikeus, näin myös käsittääkseni Tampereella. Tosin juuri enkkua ei Vy:ssä saa sivuaineeksi ilman tasokoetta, mutta siis sitä ei mikään kiellä etteikö esim. tasokokeen läpäissyt saksan opiskelija voisi tehdä enkusta sivuaineen.
Sijoittuminen työelämään enemmän kuin hankalaa!
(ylipäätänsä kielenkääntäjillä) Pätkätöitä,jos niitäkään.
Itse olen suunnitellut lähteväni opiskelemaan engl. filologiaa, mutta en vielä tiedä mille alalle haluaisin sijoittua tulevaisuudessa. Eli mihin voi erikoistua, mitä ammatteja on tarjolla, mitä mieltä itse olette englannin opiskelusta? Mitä mahdollisuuksia, mitä itse olette opiskelleet ja mitä töitä teette tulevaisuudessa? Kiitollinen olisin, jos joku vastaisi.
Filologiaa opiskelleena sijoitut joko tutkijaksi, opettajaksi tai kääntäjäksi, todennäköisesti kuitenkin kortistoon.
Filologian opinnot on just näitä "tiedettä tieteen vuoksi", "ei elämää vaan koulua varten", "mä kasvan ihmisenä" -juttuja, samaa sarjaa jonkin filosofian yo:n kanssa. Eli jos tykkäät kirjotella runoja ja lueskelet Shakespearea, niin voit mennä diggailemaan sitä ihan yliopistoon ja uskotella itsellesi, että "kyllä mä tällä vielä saan koulutusta vastaavaa työtä".
Varsin yleinen ammatinvalintahan meillä kielten opiskelijoilla on aineenopettaja. Sivuaineetkin ratkaisevat melkoisesti mihin tutkinnon suorittamisen jälkeen päätyy töihin.
Kieltenopiskelijoista olevaa tarkkaa tilastoa en löydä, mutta esim. Vy:n humanistit työllistyvät ihan hyvin. Yo:n työelämpalveluiden tutkimuksen mukaan vuonna 2002 hum.tiedekunnasta valmistuneista kaikkiaan 78,4%:lla oli työpaikka, 9,8% oli oli työttömänä, 7,8% jatkoi opintoja ja 3,9% oli vanhempainlomalla. Eli väite, että "kortisto" olisi todennäköinen ei pidä paikkansa kuin n. 10% kohdalla.
Täältä tarkemmin jos kiinnostaa:
http://www.uwasa.fi/rekryt/sijoittuminen/2002/luku3.html
Sinänsä olet minusta oikealla tiellä nimerkki nollassa, että opinnot tosiaan ovat kiinnostavia ja Shakespearea voi tosiaan "diggailla" yliopistossa enkun laitoksilla. Eivätkä muuten ole lainkaan hassumpia ne S:n näytelmät, niissä on paljon sellaista joka sopii kuvaamaan nykymaailmankin meininkiä.
Kts. ensin vaikkapa vastaukseni tuossa edellä.
"mihin voi erikoistua,"
Eli kuten edellä kirjoittelin, esim. Vy:ssa englannin kielessä voi "erikoistua" (jos nyt halutaan tällaista termiä käyttää) kielitieteeseen, kirjallisuustieteeseen tai käännöstieteeseen - eritoten kahteen jälkimmäiseen.
"mitä ammatteja on tarjolla,"
Työmahdollisuudet ovat esim. opetuspuolella hyvät. Meilläkin käy vuosittain aineenopettajaliitosta (tai joku vastaava) ihmisiä esittelemässä aineenopettajan työtä ja koulutusta, vaikka Vy:stä ei aiemmin hirveästi aineenopettajaksi olla valmistuttu. Näin siksi, koska Vaasassa ei voi suomeksi suorittaa pedag ogisia opintoja (vain ruotsiksi "peffanilla".) Moni tekee kuitenkin aineenopettajan pedagogiset opinnot tutkinnon jälkeen ja pätevöityy siis opettajaksi.
"mitä mieltä itse olette englannin opiskelusta?..itä itse olette opiskelleet ja mitä töitä teette tulevaisuudessa? "
No pääasiassa minä olen pitänyt opinnoista kovasti. Tosin näin valmistumisen kynnyksellä on herännyt ajatus siitä, että olisi ehkä kannattanut painotta opintoja hieman eri tavalla. Itse kiinnostuin kovasti kirjallisuustieteestä ja kulttuurintutkimuksesta opiskelun aikana, mutta hieman pragmaattisempi ja "perinteisempi" asennoituminen olisi ehkä ollut paikallaan. Toisin sanoen olisi kenties kannattanut painottaa kielentutkimuksellista puolta enemmän, sillä kuten monet muuta, minäkin olen kiinnostunut opettajan työstä ja siinä kielitieteellinen tietämys on paikallaan. Toki kirjallisuustieteellisestä tietämyksestäkin on varmasti hyötyä, mutta silti.
Lisäksi sivuaineenksi olisi kannattanut ottaa toinen kieliaine. Nyt olen opiskellut viestintätieteitä ja filosofiaa, joista viestintätiede ei ole ns. opetettava aine ja filosofiaa en ole suorittanut vielä riittävästi että siitä voisin saada pätevyyden. Eikä sellaisia virkojakaan juuri ole joissa olisi opettavina aineina kieli yhteiskunnallinen oppiaine.
Tosin pelkällä englannillakin virkoja onnekseni on. Filosofiaa voisi sitten joskus pätevöityä opettamaan vaikka siinä sivussa. Mutta, suosittelen englannin opintoja, joskin kannattaa suht. tarkkaan miettiä mihin oikein haluaa painottua.
Tiedoksi vain, että ainakin täällä Tampereella englantilaisen filologian opiskelijat työllistyvät PARHAITEN humanistisesta tiedekunnasta. Eli peruhan sanojasi. :)
Kiitos kaikille vastauksista. Näyttäisi siltä, että kyllä se enemmän tuonne kääntäjän/tulkin puolelle kallistuu. Vaikka ei kirjallisuudessa sinäänsä ole mitään vikaa. Olin muuten juuri vähän aikaa sitten katsomassa Turun linnateatterissa Shakespearen kootuja. Kaikki Shakespearen näytelmät kahdessa tunnissa. Oli aika päätöntä menoa! Ei siinä kyllä paljon itse Shakespearesta oppinut, muuta kuin että hän hyökkäsi Puolaan ja aiheutti siten toisen maailmansodan. =)