Tämä nyt parasta aikaa meneillään oleva taantuma, lama tai mikä lieneekään, niin tämä tapahtumien kulku antaa aiheen mainita pari opetusta, syyn palauttaa ne taas mieliin.
Ensinnäkin jälleen toistuvasti saatiin havaita, että nousu- ja laskukaudet vuorottelevat. Muistamme, kuinka 1990-luvun laman edellä kasvun huuman keskellä julkisuuteen lanseerattiin "uusien" talousneropattien teoria, jonka mukaan olisimme siirtyneet pysyväisen kasvun aikakauteen, kokonaan uuteen maailmaan, jossa laskusuhdanteita ei enää olisi, vaan ainoastaan loppumaton kasvu. Ei mennyt aikaakaan, kun tuli romahdus ja syvä lama, poikkeuksellinen syöksykierre pohjamutiin ja siellä räpeltämisen surkeus ahdinkoineen, konkursseineen. Talousgurut paljastuivatkin erehtyväisiksi kuolevaisiksi.
Samaa jatkuvan ja lakkaamattoman kasvun teoriavisioneerausta leijui ilmapiirissä myös tämän meneillään olevan laman edellä vielä pari vuotta sitten. Ei siitä sen pitempi aika ole. Ja jälleen vuorossa on laskusuhdanne tai sitten lama, jos semmoiseksi tätä asetelmaa halutaan nimittää. Ikään kuin 1990-luvun opetukset olisivat jo tyystin ehtineet unohtua! Omituinen juttu. Ihminen ei vaikuta olevan viisastumaan päin. Oppia ei haluta ottaa, vaikka kokemusperäistä kantapään kautta saatua opetusta oli tuossa aivan lähimenneisyydessä viime vuosikykymmenellä.
Juuri tämänhetkinen lama ehkä vaikuttaa pysyväisesti yleiseen taloudelliseen ajatteluun sekä myös yhteiskuntapolitiikkaan. Tai mistäpä tuota tietää, mitä taas kohta tapahtuu? "Keksitäänkö" 2020-luvulla jälleen, että on alkanut uusi ikuisen talouskasvun aikakausi ja ainoastaan kehityksen kelkasta tipahtaneet kalkkikset jaksavat muistella menneitä lamakausia?
Tuo pysyväisen ja tervejärkisen asennemuutoksen mahdollisuus on meillä kuitenkin nyt ulottuvillamme. Ehkä ymmärrämme jälleen arvostaa tästä eteen päin jo vanhoja, koettuja yleisiä taloustieteellisiä lainalaisuuksia, jotka muistuttavat olemassaolostaan käytännön todellisuuden tasolla, vaikka niitä välillä onkin halveerattu.
Alasammutuksi tuli tämän juuri kokemustietonamme olevan laman mukana myös kuvitelma markkinatalouden kaikkivoipaisuudesta ja ylivoimaisuudesta poliittiseen talouspolitiikkaan verrattuna. Onhan meillä Suomessa niin kuin maailmallakin kuviteltu, että vapaa markkinatalous kyllä riittää huolehtimaan kaikesta, kunhan sitä vapaan talouden pyörimistä ei vain milllään politiikalla mennä sorkkimaan ja "häiritsemään". Nyt tuo usko vapaan markkinatalouden yleisetevyyteen on sortunut sekin korttitalona lamarotkon pohjalle. Opiksi otettavaa on runsaasti. Yleinen talous- ja yhteiskuntapolitiikka on sittenkin hyödyllistä toimintaa. Mahtanevatko tulevaisuuden päättäjät muistaa tätä opetusta?
Kantapään kautta opetusta
12
291
Vastaukset
- muuuan
> Ensinnäkin jälleen toistuvasti saatiin havaita, että nousu- ja laskukaudet vuorottelevat. Muistamme, kuinka 1990-luvun laman edellä kasvun huuman keskellä julkisuuteen lanseerattiin "uusien" talousneropattien teoria, jonka mukaan olisimme siirtyneet pysyväisen kasvun aikakauteen, kokonaan uuteen maailmaan, jossa laskusuhdanteita ei enää olisi, vaan ainoastaan loppumaton kasvu. Ei mennyt aikaakaan, kun tuli romahdus ja syvä lama, poikkeuksellinen syöksykierre pohjamutiin ja siellä räpeltämisen surkeus ahdinkoineen, konkursseineen. Talousgurut paljastuivatkin erehtyväisiksi kuolevaisiksi.
> Samaa jatkuvan ja lakkaamattoman kasvun teoriavisioneerausta leijui ilmapiirissä myös tämän meneillään olevan laman edellä vielä pari vuotta sitten. Ei siitä sen pitempi aika ole. Ja jälleen vuorossa on laskusuhdanne tai sitten lama, jos semmoiseksi tätä asetelmaa halutaan nimittää. Ikään kuin 1990-luvun opetukset olisivat jo tyystin ehtineet unohtua! Omituinen juttu. Ihminen ei vaikuta olevan viisastumaan päin. Oppia ei haluta ottaa, vaikka kokemusperäistä kantapään kautta saatua opetusta oli tuossa aivan lähimenneisyydessä viime vuosikykymmenellä.
Katselin hiljattain tuota Dow Jonesin indeksikäyrää http://finance.yahoo.com/q/bc?s=^DJI&t=my&l=off&z=m&q=l&c= ja mielestäni se on lakannut nousemasta noin 10 vuotta sitten ja siirtynyt rankan vaappumisen aikakauteen. Yleinen reaalituottoinen pitkäaikainen "osakesäästäminen" näyttää olevan nyt loppu ja mummujen ei enää kannata laittaa rahojaan osakkeisiin. Pörssi on jäänyt oikeiden pörssihaiden taistelukentäksi.
Vielä pahempaa on tulossa. Maailman johtavien asiantuntijoiden laatima pitkäaikainen talousennuste kertoo teollisuustuotannon per capita -lakipisteen sijoittuvan noin vuoteen 2015 ja alkavan sitten jyrkän sukelluksen, joka kestää 100 vuotta: http://www.csiro.au/files/files/plje.pdf On mahdollista, että Dow on jenkkien mählimisen seurauksena nyt saavuttanut tämän lakipisteen 5 vuotta etuajassa ja pysyvä pitkäaikainen Dow-sukellus (ja taloussukelluskin) on jo alkamassa. Sukellus ei tietenkään ole tasaista vaan se tapahtuu hurjan heilunnan säestämänä siihen tapaan kuin nyt on nähty.
Näillä ennusteilla on myös se vaikutus, että esimerkiksi Suomen ei kannata ottaa reippaasti velkaa odottaen laman nopeaa väistymistä uuden nousukauden tieltä. Mitään voimakasta pitkäaikaista uutta nousukautta ei ole odotettavissa vaan maailman talouskasvu pysähtyy ja alkaa vähitellen sukeltaa. Tulevaisuudessa syttyvät sodat maailman öljyvarojen hallinnasta pakottavat kansat käyttämään rahansa ruuan tuottamisen sijasta sotatarvikkeiden valmistamiseen mikä vain pahentaa tilannetta. Köyhyys leviää.
Että tällaista. :)Mitä globaalimmaksi kansainvälinen talous kehkeytyy, sitä epätasaisemmaksi ja eritahtisemmaksi se käy. Henkilökohtaisesti pidän edelleen arvossa vanhoja taloustieteen lainalaisuuksia. Siis laskusuhdanteet ja noususuhdanteen vuorottelevat. Laskukonjunktuurit voivat olla keskenään erilaisia, syvempiä tai vähemmän syviä. Samoin noususuhdanteet voivat olla voimakkaampia tai hiukan vähemmän voimakkaita.
Kansainvälinen globaali talous muuttuu ymmärtääkseni entiseen ja nykyiseenkin verrattuna yhä moninapaisemmaksi ja monitahoisemmaksi. Se tarkoittaa samalla sitä, että eri "voimapesäkkeissä" asiat voivat sujua eri tavalla. Kaikkialla ei enää mennäkään USA:n ja/tai Euroopan tahtiin. Saattaa käydä niin, että samaan aikaan Kiinassa tai Intiassa voi olla nousukausi ja USA:ssa sekä Euroopassa taas laskusuhdanne. Tai päinvastoin. Lasku- ja nousukausien vaihtelu pätee totta kai myös esim. Kiinaan ja Intiaan.
Varsin kriittisesti uskallan asennoitua myös tuohon näkemykseen, jonka mukaan nyt olisi alkamassa pysyväisluontoinen kansainvälisen talouden taantuminen, kasvun pysähtyminen ja vähitellen alaspäinsukeltaminen. Mieleen tulee harhaiseksi osoittautunut "ikuisen nousukauden" teoria ja sen romuttuminen. Vastaavaa teoreettista erehtymistä voi tapahtua myös toisin päin. Joka tapauksessa käytännön todellisuus on kaiken teorian mitta. Ja ehkäpä eri talouksien poliittiset ja talouspoliittiset päättäjät ovat hekin viisastuneet viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan kokemuksista. V:een 2030 mennessä näemme, millainen teoreettinen viitekehys tulee osoittautumaan parhaiten oikeaan osuvaksi.- joku vaan
Leiriniekka kirjoitti:
Mitä globaalimmaksi kansainvälinen talous kehkeytyy, sitä epätasaisemmaksi ja eritahtisemmaksi se käy. Henkilökohtaisesti pidän edelleen arvossa vanhoja taloustieteen lainalaisuuksia. Siis laskusuhdanteet ja noususuhdanteen vuorottelevat. Laskukonjunktuurit voivat olla keskenään erilaisia, syvempiä tai vähemmän syviä. Samoin noususuhdanteet voivat olla voimakkaampia tai hiukan vähemmän voimakkaita.
Kansainvälinen globaali talous muuttuu ymmärtääkseni entiseen ja nykyiseenkin verrattuna yhä moninapaisemmaksi ja monitahoisemmaksi. Se tarkoittaa samalla sitä, että eri "voimapesäkkeissä" asiat voivat sujua eri tavalla. Kaikkialla ei enää mennäkään USA:n ja/tai Euroopan tahtiin. Saattaa käydä niin, että samaan aikaan Kiinassa tai Intiassa voi olla nousukausi ja USA:ssa sekä Euroopassa taas laskusuhdanne. Tai päinvastoin. Lasku- ja nousukausien vaihtelu pätee totta kai myös esim. Kiinaan ja Intiaan.
Varsin kriittisesti uskallan asennoitua myös tuohon näkemykseen, jonka mukaan nyt olisi alkamassa pysyväisluontoinen kansainvälisen talouden taantuminen, kasvun pysähtyminen ja vähitellen alaspäinsukeltaminen. Mieleen tulee harhaiseksi osoittautunut "ikuisen nousukauden" teoria ja sen romuttuminen. Vastaavaa teoreettista erehtymistä voi tapahtua myös toisin päin. Joka tapauksessa käytännön todellisuus on kaiken teorian mitta. Ja ehkäpä eri talouksien poliittiset ja talouspoliittiset päättäjät ovat hekin viisastuneet viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan kokemuksista. V:een 2030 mennessä näemme, millainen teoreettinen viitekehys tulee osoittautumaan parhaiten oikeaan osuvaksi.Olisi ehkä kannattanut katsoa faktojakin.
Viime aikoina on ollut poikkeuksellista se, että koko maailma ja kaikki omaisuuslajit kulkevat samaan tahtiin.
Periaatteessa esim. osakkeitten ja raaka-aineitten pitäisi kulkea eri suuntiin, samoin suhdanteitten eri maissa.
Nyt kaikki menee samaan tahtiin ylös tai alas, syynä se että määräävä tekijä on markkinoille pumpattava elvytysraha. Raaka-aineet nousivat tämän johdosta liikaakin, noin kaksinkertaisiksi, elvytysrahaa piti vähentää ja hinnat laskivat välittömästi. joku vaan kirjoitti:
Olisi ehkä kannattanut katsoa faktojakin.
Viime aikoina on ollut poikkeuksellista se, että koko maailma ja kaikki omaisuuslajit kulkevat samaan tahtiin.
Periaatteessa esim. osakkeitten ja raaka-aineitten pitäisi kulkea eri suuntiin, samoin suhdanteitten eri maissa.
Nyt kaikki menee samaan tahtiin ylös tai alas, syynä se että määräävä tekijä on markkinoille pumpattava elvytysraha. Raaka-aineet nousivat tämän johdosta liikaakin, noin kaksinkertaisiksi, elvytysrahaa piti vähentää ja hinnat laskivat välittömästi.Voin todeta olevani edelleen omaa mieltäni. Ehkäpä noin niin kuin yleisemminkin olisi hyvä varautua, siis varautua, semmoiseen vaihtoehtoiseen tapahtumien kulkuun kansainvälisessä taloudessa, joka asetelma osoittaa globaalin talouden olevan varsin eritahtista ja monisorttista eli erilaisuutta ilmenee ja esiintyy ja muodostuu myös uusia eroja. Jotkut entiset pärjääjät saattavat ruveta menemään alamäkeen ja jotkut toiset uudet kasvupesäkkeet saattavat lisätä voimaansa. Lopullisen tuomion julistamisen voisi kenties aiheellisesti lykätä sinne v:n 2030.
- joku vaan
Leiriniekka kirjoitti:
Voin todeta olevani edelleen omaa mieltäni. Ehkäpä noin niin kuin yleisemminkin olisi hyvä varautua, siis varautua, semmoiseen vaihtoehtoiseen tapahtumien kulkuun kansainvälisessä taloudessa, joka asetelma osoittaa globaalin talouden olevan varsin eritahtista ja monisorttista eli erilaisuutta ilmenee ja esiintyy ja muodostuu myös uusia eroja. Jotkut entiset pärjääjät saattavat ruveta menemään alamäkeen ja jotkut toiset uudet kasvupesäkkeet saattavat lisätä voimaansa. Lopullisen tuomion julistamisen voisi kenties aiheellisesti lykätä sinne v:n 2030.
Mitä hyötyä siitä että katsotaan asioita joskus kymmenen vuoden päästä, riittävän tarkkaa analyysiä tarvitaan nyt.
Mielestäni suurin merkitys/ongelma on hillitön velkaelvytys joka on mennyt kaikkiin omaisuuslajeihin kaikkialle maailmassa eli täsmälleen sinne mihin ei tarkoitettu.
Nyt sitten se pitää ottaa pois tai tulee iso inflaatio mitä kukaan ei toivo. Fed yritti viime viikolla, epäonnistui surkeasti.
Täällä Suomessa isoin ongelma on taalan kurssi, paperiyhtiöillä ja konepajoilla ei lähivuosina mene hyvin. Mikäs siinä, ostoon kun osakkeet ovat tarpeeksi halpoja.
Nokia nyykähtää taskulaskinilmiöön, joskus taskulaskinten teko oli tosi tuottoisaa kunnes saivat koko jutun yhdelle piipalalle. Tämä on tapahtumassa.
Valtion verotuloille on käymässä hupsusti kun esim. Nokian viime vuoden 4.5 miljardin voitto muuttuikin tämän vuoden 100 miljoonan tappioksi. Sama metsäyhtiöillä ja konepajoilla.
Odottaisin jotain paniikkireaktiota mutta edes autoveroa ei voi nostaa kun kauppa on hyytynyt.
No, rikastuin viime laman aikana, uskoisin ettei tämä ole kovin paljon erilainen. - joku muu
joku vaan kirjoitti:
Olisi ehkä kannattanut katsoa faktojakin.
Viime aikoina on ollut poikkeuksellista se, että koko maailma ja kaikki omaisuuslajit kulkevat samaan tahtiin.
Periaatteessa esim. osakkeitten ja raaka-aineitten pitäisi kulkea eri suuntiin, samoin suhdanteitten eri maissa.
Nyt kaikki menee samaan tahtiin ylös tai alas, syynä se että määräävä tekijä on markkinoille pumpattava elvytysraha. Raaka-aineet nousivat tämän johdosta liikaakin, noin kaksinkertaisiksi, elvytysrahaa piti vähentää ja hinnat laskivat välittömästi.> Olisi ehkä kannattanut katsoa faktojakin.
Minä kun olen vain maallikko, niin luotan Rooman Klubin nimellä kulkevan poppoon laatimiin ennusteisiin. Faktat on tarkastettu klubin ammattilaisten toimesta ja minä vain toistan heidän päätelmiään :)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_Klubi
http://www.csiro.au/files/files/plje.pdf - Näin on
Jokainen joka puhuu uudesta noususta kieltää tosiasiat ja valehtelee tarkoitushakuisesti tai tyhmyyttään.
Taloudessa ei ole odotettavissa mitään hyvää vaan pikenminkin koko talousjärjestelmämme on kaatumassa, velkaisuus on päästetty yli hallinnan ja ei ole oikeasti mitään ratkaisua miten selviäisimme yli varojen elämisestämme. Ongelmat ovat pahenmat kuin 30-luvulla ja nytkään ei tulla selviytymään ilman kolmatta maailmansotaa ja sodan mukanaan tuomaa uutta talousjärjestelmää.
Työttömyys kaksinkertaistuu maassamme ensivuonna, energian hinnat nousevat, mutta palkat laskevat ja asuntovelalliset eivät tule selviytymään veloistaan, kuntien ja valtioiden on myöskin tehtävä rajuja muutoksia verotulojen rajun pienenemisen takia.
Monella Suomalaisella on henkilökohtainen konkurssi edessä, eikä kuntien ja valtioidenkaan tilanne juuri parenpi ole. - 324t
Näin on kirjoitti:
Jokainen joka puhuu uudesta noususta kieltää tosiasiat ja valehtelee tarkoitushakuisesti tai tyhmyyttään.
Taloudessa ei ole odotettavissa mitään hyvää vaan pikenminkin koko talousjärjestelmämme on kaatumassa, velkaisuus on päästetty yli hallinnan ja ei ole oikeasti mitään ratkaisua miten selviäisimme yli varojen elämisestämme. Ongelmat ovat pahenmat kuin 30-luvulla ja nytkään ei tulla selviytymään ilman kolmatta maailmansotaa ja sodan mukanaan tuomaa uutta talousjärjestelmää.
Työttömyys kaksinkertaistuu maassamme ensivuonna, energian hinnat nousevat, mutta palkat laskevat ja asuntovelalliset eivät tule selviytymään veloistaan, kuntien ja valtioiden on myöskin tehtävä rajuja muutoksia verotulojen rajun pienenemisen takia.
Monella Suomalaisella on henkilökohtainen konkurssi edessä, eikä kuntien ja valtioidenkaan tilanne juuri parenpi ole.olet oikeassa!!
- joku vaan
joku muu kirjoitti:
> Olisi ehkä kannattanut katsoa faktojakin.
Minä kun olen vain maallikko, niin luotan Rooman Klubin nimellä kulkevan poppoon laatimiin ennusteisiin. Faktat on tarkastettu klubin ammattilaisten toimesta ja minä vain toistan heidän päätelmiään :)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_Klubi
http://www.csiro.au/files/files/plje.pdfJa onhan sitten tämä toinen ryhmä missä asiat päätetään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhmä
Näiden viime kokouksesta oli vuodettu, että haluavat mielummin nopean ja pahan laman kuin pitkän ja lievän.
Itse en salaliittoteorioita juuri noteeree vaikka toki salaliittojakin on. Katson faktoja ja pystyn aika paljon niiden perusteella ennustamaan vuoden tai kaksi. - joku vaan
Näin on kirjoitti:
Jokainen joka puhuu uudesta noususta kieltää tosiasiat ja valehtelee tarkoitushakuisesti tai tyhmyyttään.
Taloudessa ei ole odotettavissa mitään hyvää vaan pikenminkin koko talousjärjestelmämme on kaatumassa, velkaisuus on päästetty yli hallinnan ja ei ole oikeasti mitään ratkaisua miten selviäisimme yli varojen elämisestämme. Ongelmat ovat pahenmat kuin 30-luvulla ja nytkään ei tulla selviytymään ilman kolmatta maailmansotaa ja sodan mukanaan tuomaa uutta talousjärjestelmää.
Työttömyys kaksinkertaistuu maassamme ensivuonna, energian hinnat nousevat, mutta palkat laskevat ja asuntovelalliset eivät tule selviytymään veloistaan, kuntien ja valtioiden on myöskin tehtävä rajuja muutoksia verotulojen rajun pienenemisen takia.
Monella Suomalaisella on henkilökohtainen konkurssi edessä, eikä kuntien ja valtioidenkaan tilanne juuri parenpi ole.Oma talous on laitettu siihen kuntoon ettei ole velkaa ja paljon helposti irroitettavaa rahaa ostoksiin, kunhan vain pankit pysyvät pystyssä, insallah.
Valtion ja vaikka Espooon tilanne on kurja, Nokia maksoi viime vuonna 1.5 miljardia veroja, nyt tekee tappiota eikä maksa mitään. Muidenkaan isojen firmojen tilanne ei ole paljon parempi. Muutoksia on pakko tulla, pelkään että kokdem-perinteen mukaan yritetään kurjistaa kansalaisia.
Tämä kehitys ei ole mitään uutta, esimerkiksi USA:ssa teollisuustyöntekijän palkka on pysynyt samana 1970-luvulta lähtien. - joku muu
joku vaan kirjoitti:
Ja onhan sitten tämä toinen ryhmä missä asiat päätetään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhmä
Näiden viime kokouksesta oli vuodettu, että haluavat mielummin nopean ja pahan laman kuin pitkän ja lievän.
Itse en salaliittoteorioita juuri noteeree vaikka toki salaliittojakin on. Katson faktoja ja pystyn aika paljon niiden perusteella ennustamaan vuoden tai kaksi.> Itse en salaliittoteorioita juuri noteeree vaikka toki salaliittojakin on. Katson faktoja ja pystyn aika paljon niiden perusteella ennustamaan vuoden tai kaksi.
Puhe oli nyt Rooman Klubin talousennusteista, ei salaliitoista. Ihmeen vähän medioissa viitataan Rooman Klubin (jo 70-luvulla?) tekemään ennusteeseen vaikka se näyttää tähänastisen kehityksen valossa pitävän oikein hyvin paikkansa. Ennusteessa esitetty ns standardikehitys eli kehitys ilman maailman resurssien kulutuksen optimointia näyttää olevan se toteutuva kehitys. Siihen kehitykseen kuuluu teollisuustuotannon per capita kasvun pysähtyminen noin vuonna 2015 jonka jälkeen tuotanto kääntyy pitkään laskuun.
Näin syntyy kokonaan uusi ja ennennäkemätön tilanne maailmantalouteen. Pysyvästä talouskasvusta siirrytään pysyvään talouslaskuun. Maailmanmarkkinat eivät enää kasva vaan supistuvat vuodesta toiseen. Pysyvästi supistuville markkinoille ei enää kannata investoida kun tuotot pienenevät joka vuosi. Markkinoilla jo olevien yritysten ainoana tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen ja jos sitä ei voi enää saada, ne lopettavat toimintansa. Pörssipuolella tällaisen kehityksen vaikutus tulee näkymään samanlaisena kuin Japanin pysyvä lama Nikkei-indeksissä. Se on laskenut vuodesta 1990 lähtien. Sen lasku olisi vielä rajumpaa, jollei Japanin teollisuus olisi saanut muulta maailmalta jatkuvaa vetoapua tuotekysynnän muodossa. Nythän tilanne on siinäkin muuttunut. Japanin tapaan maailman suuret talousblokit tulevat yksi kerrallaan aloittamaan talouslaskun aikakauden, viimeisenä Kiina.
Tämän ajatustenvaihdon ketjun aloittajana minua ilahduttaa asian saama huomio. Yleisenä kommenttina haluan mainita sen, että talouselämällä on aivan omituinen taipumus kohentautua jaloilleen vaikeistakin laskusuhdanteista. Tämä elpymisen voima perustuu varmaankin johonkin ihmisolemuksen inhimilliseen vaistojen ja viettien tajuntamaailmaan. Ihmisluonto ei suostu eikä taivu kaikkien jeremiaadireoreetikkojen hartaasti haluamiin ja kaipaamiin kroonisen kriisin teorian mukaiseen predestinaatioon. Siis ihmisluonto on kuriton. Toisaalla on toki raunioita, mutta toisaalla versoo uutta toimintaa täyttä vauhtia.
Velkaantumisen kohdalla myös minä näen ikävyyksien uhkan. Katsotaanpa ensiksi ihmisten, kotitalouksien eli väestön kotikenttätason velkaantumista. Siitä 1990-luvun lamasta olisi pitänyt ottaa oppia ja ihmisten olisi pitänyt nyt sen jälkeen ymmärttää rajoittaa velkaantumistaan. Ikävä kyllä yleisessä ilmapiirissä on jälleen liian paljolti asennetta, että "kaikki releet ja mielihalujen toteutukset nyt heti vaikka velaksi". Säästeliäs ja kohtuullinen elämäntapa olisi viisaampaa käyttäytymistä ja asennoitumista. Nyt laskusuhdanteen aikaan tilanne konkretisoituu.
Julkisen vallan taholla eli kunnissa ja kaupungeissa velkaantuminen on sekin yleistynyt. Sanotaan, että korot ovat matalalla ja velkojen hoito on sen vuoksi helpompaa kuin 1990-luvulla. Ymmärrän hyvin, että nyt on otettu velkaa, kun esim. valtion budjetissa ei muutoin raha riittäisi. Yhtä hyvin ymmärrän sen, että velkojen maksaminen tulee joka tapauksessa eteen. Toivottavasti sen maksamisen hoitamiseksi ei meillä Suomessa enää ainakaan myytäisi infrastruktuuria ulkomaille niin kuin tehtiin Lipposen kelvottomien hallitusten aikana. Silloin työttömiäkin simputettiin ja sitä sanottiin kannustamiseksi.
Julkisen vallan kustannusten saaminen nykyistä kevyemmiksi toisi sekin helpotusta ja niinhän valtiokin on tehnyt juustohöyläilemällä vähän kaikkea. Ehkä olisi voitu tehdä jotain muutakin. Ehkä vaihtoehtojakin olisi olemassa. Verorahan tuhlaaminen ja epätarkoituksenmukainen käyttö olisi karsittava pois ensimmäisenä. Onko niin tehty? Ajatellaanpa esim. homevaurioisten rakennusten korjaamiskustannuksia. Eikö meillä Suomessa enää osata rakentaa uusia taloja edes valtion ja kuntien toimesta niin, että rakennuksista tulisi kelvollisia? Tehtäisiin kerralla kunnollista, niin säästyttäisiin terveyshaitoilta ja niitten vaatimilta remontoinneilta. Jopa korjausrakentaminen on mennyt usein uusiksi epäonnistuneen remontoinnin takia. Onhan se semmoinen aivan älytöntä. Ja niin tapahtuu verorahoilla, meidän rahoillamme.
Lyhyesti vielä viittaan pörssikursseihin. Jo pintapuolinenkin lähimenneisyyden tarkastelu riittää osoittamaan, että juuri parasta aikaa osa kursseista on vahvassa nousussa, mutta samaan aikaan esiintyy myös pohjilla taapertamista. Esim. Nokia on niin alhaalla, että nyt taidan itsekin ostaa lisää Nokian osakkeita. Sen sijaan samaisen firman "sivuverso" eli Nokian Renkaat porskuttaa hyvää vauhtia ylöspäin. Nokian Renkaitten kurssi on kaksinkertaistanut arvonsa sitten viime kevättalven. Samaa eritahtisuutta esiintyy yleisemminkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista1038202- 1105743
- 555191
- 2895186
- 783831
- 583021
- 662747
Olet oikeasti ollut
Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.222548Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit
Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘292522- 452481