Itseäni ainakin kiinnostaa, että mikä on ihan realistinen tulevaisuuden näkymä ruotsinkielen opiskelun kannalta Suomessa. Päätetäänkö asiasta virallisesti? (milloin?) Tehdäänkö asian eteen ylipäänsä mitään, vai voiko kysymykselleni ylipäänsä löytää tällä hetkellä vastausta. Jos asiasta päätetään joskus päättääkö sen hallitus vai kansanäänestys?
Kiitos!
Kiitos!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kansanäänestys olisi hyvä vaihtoehto, saataisiin kerrankin nuoretkin aktivoitua käymään äänestämässä.
Tämähän järjestettäisiin tietenkin eduskuntavaalien yhteydessä.
On suunniteltu että ruotsin lukeminen aloitetaan jatkossa viidenneltä luokalta. Mutta se toteutuu vasta vuonna 2005 syntyneen ikäluokan kohdalla. Vanhemmille lapsille on tiedossa tehostettua opiskelua, jotta kilpailukyky olisi tasavertainen.
80% ainakin suomalaisesta kansasta vastustaa pakkoruotsia. En tiedä, minkä kansan edustaja sinä olet.
Ettei vaan ruotsalaisen kansan?
PS. Suunnitella soppii. Eri asia mitä todella tapahtuuu.
80 % suomalaisista ei välitä kouluaineista hevon persettä. Peruskoulussa täytyy opetella ruotsia, koska työnantajat vaativat kielitaitoa. Ammatillisessa oppilaitoksessa sitten täydentävää osaamista, riippuen alasta.
voi tapahtua nopeastikin jos Perussuomalaiset pääsee hallitukseen ja Rkp jää hallituksen ulkopuolelle ja tämä on aivan mahdollista jo seuraavissa eduskuntavaaleissa jos Perussuomalaiset saavat esim. yli kymmenen prosentin kannatuksen niin heitä on vaikea pudottaa pois hallituksesta ja silloin jo vuonna 2012 voisi olla ruotsi vapaaehtoinen kouluissa , hallitus pohja voisi olla kokoomus , keskusta , vihreät , perussuomalaiset , kristillisdemokraatit ja vaikka vihreät jäisi ulkopuolelle niin silti hallituksella olisi enemmistö eduskunassa , uskon että hallitusneuvotteluissa Perussuomalaiset ottavat tämän pakkoruotsin yhdeksi tärkeäksi asiaksi , kokoomukselle , keskustalle ja vihreille sopii varmaan pakkoruotsin poistaminen koska heidän nuorisojärjestöissä on paljon pakkoruotsin vastustajia . Eli seuraavat eduskuntavaalit ratkaisee paljon .
niin se oliski setä. Pelkkää persujorinaa, ei muuta.
on vuonna 2194, jolloin perustuslakiamme muutetaan.
Perustuslailla ei ole mitään tekemistä koulujen pakkoruotsin kanssa. Perustuslain mukaan Suomi ei ole edes kaksikielinen. Ota asioista selvää, ennenkuin olet olevinasi nokkela.
Perustuslain 17 §:n mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, mikä edellyttää, että
lait ja asetukset sekä eräät muut virallisluonteiset tekstit annetaan molemmilla kielillä. Näin
ollen Suomen lainsäädännön viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi.
http://www.finlex.fi/data/muut/saadkaan/laki.pdf
1 §
Kansalliskielet
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.
Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423
Avauksessa oli kysymys pakkoruotsista. Toistan.
Suomen perustuslaki EI edellytä koulujen pakkoruotsia, eikä virkaruotsia.
Kunhan vain ruotsinkieliset palvelut hoidetaan. Siihen ei tarvita pakkoruotsia eikä virkaruotsia.
Ne voidaan hoitaa ilman niitäkin.
että kielilaki on säädetty perustuslain tarkoitusta käytännön tasolla selittämään?
Pakkoruotsijärjestelmä tullaan purkamaan useassa vaiheessa, vuosien mittaa.
YO-pakollisuuden poisto oli tässä tapahtumaketjussa ensimmäinen vaihe. Tämä tapahtui heti kun yleispetturi Lipponen vaihtui Vanhaseen.
Asteittaista purkua tarvitaan monistakin syistä:
1)järjestelmä on niin mittava, ettei näin rajuja uudistuksia yleensä tehdä kerralla
2)pienet muutokset hyväksytään helpommin
Täytyy muistaa, että huomattava osa kansasta on edelleen syvällisen aivopesun vallassa, he uskovat kielitarpeesta sen mitä svekomaanit ovat syöttäneet. Eduskuntaan täytyy kierrättää nuorempaa polvea, joka ei ole altistunut tälle.
RKP näkee jo nyt Keskustan vastustajana, josta pitää päästä eroon seuraavassa hallituksessa.
Katsokaa millä alueilla Keskustan pääkannatus tulee, ei heille ole minkäänlaisia intressejä tukea Suomenruotsalaisuutta.
Pakkoruotsin poistossa keihäänkärkenä on tietysti Perusssuomalaiset. Kun ryhmän kasaa tyhjästä, on helpompaa saada yhtenäinen linja. Eikä taskuissa ole niin sanotusti 'yhtään kruunuja'.
Tällä hetkellä Perussuomalaisten kannatus nousee maksimaalisella nopeudella. Suomalaisia sanotaan liikkuviksi äänestäjiksi, tosiasiassa monilla on se yksi puolue, jota äänestetään koko elämä, tai kaksi joiden välillä liikutaan. Uuden puolueen on siis todella työlästä haalia ääniä.
Pakkoruotsin murenemisen kannalta optimaalisin hallituskokoonpano on KESK PS. Tässä olisi vain 60-70 paikkaa, joten lisää tarvitaan vaan ketä? Pahimmat ruotsittajat ovat RKP ja KD, he siis ovat poissa laskuista.
Myös SDP on hyvin turmeltunut tässä asiassa. Vasemmistoliitto ei tule enää yhteenkään hallitukseen ikinä koskaan, he ovat kuoleva ideologia, Neuvostoliiton lapsi.
Jäljelle jää siis Vihreät ja Kokoomus. Valitettavasti Vihreät tuskin voivat saada niin murskaavaa vaalitulosta, että he yhdessä PS:n ja KESK:n kanssa kykenisivät hallitukseen.
Voisiko PS KESK KOK olla mahdollinen? Veropoliittisesti tämä voi olla hyvin hankalaa Soinille. Mutta toisaalta PS nimenomaan halutaan nostaa hallitukseen, jotta kannatus kärsisi. Soini on myös hyvin innokas hallitukseen lähtijä. Mitä vähemmän puolueita, sitä helpommin yhteinen sävy löytyy.
Toki PS voi olla hallituksessa muissakin kokoonpanoissa, tärkeintä on estää suunnitelma ruotsin aloittamisesta 5. luokalla ja työntää RKP ulos. Kun RKP kerran tippuu, voi moni takki kääntyä kielipolitiikan suhteen.
En usko että seuraava hallitus poistaa pakkoruotsia täysin, osittain mahdollisesti jos PS pääsee sisään.
Luultavaa on, että muutamat itä-Suomalaiset lukiot saavat vaihto-oikeuden Venäjään.
2015 vaaleissa sen sijaan on todella isot panokset kielipolitiikan suhteen, tulee tapahtumaan selkeä ratkaisu, nykytilanne ei voi enää jatkua. Joko ruotsitusta lisätään tai se ajetaan kieliopetuksessa alas.
Eli vastauksena alkuperäiseen kysymykseen arvioisin että 2015-2020.
Ja tämäkin edellyttää, että nuorten äänestysaktiivisuus nousee, ilman sitä suomalaisuuden alasajo jatkuu!