Tiibetin v.1951. Milloin miehittäjät poistuvat maasta ?
Todennäköisesti kommunistiselle Kiinalle käy samalla tavalla kuin NL:lekin. Se palautuu omaan alkuperäiseen kuosiinsa ja laajuuteensa .
Tiibetin historia
Kiinan hallitus perustelee Tiibetin miehitystää väittäen, että Tiibet on aina kuulunut Kiinaan. Tiibetin historian lähempi tarkastelu osoittaa, ettei väite pidä paikkaansa.
Kiinalaiset väittävät, ettei tiibetiläisillä ole edes itsenäistä kulttuuriperintöä. Kuitenkin oman valtiollisen aseman (maa, kansa, kieli, kulttuuri) lisäksi Tiibetillä on täysin eri kulttuuritausta kuin Kiinalla. Tiibet ei ole milloinkaan ollut osa Kiinaa läheisistä poliittisista yhteyksistä huolimatta, vaan on kautta aikojen suvereenina valtiona pitänyt taloudellisia ja poliittisia yhteyksiä naapurivaltioihin.
Kuvitelma Tiibetistä suljettuna ja jälkeenjääneenä munkkien ihmemaana palvelee kiinalaismiehittäjien etuja: he esittävät itsensä "vapauttajina, jotka auttavat kehittymätöntä naapurikansaa voittamaan feodaaliyhteiskunnan vuosisataisen ikeen kohti parempaa huomista". Kuitenkin Tiibetissä ennen Kiinan miehitystä matkustaneet antavat asioista aivan toisen kuvan. Esimerkiksi Fosco Maraini, joka kuului Tiibetiin 40-luvulla matkustaneen Giuseppe Tuccin retkikuntaan, kuvaa tiibetiläiset varsin tyytyväisinä poliittisiin ja aineellisiin oloihinsa. Erityisen ylpeitä he olivat lamainstituutiosta, jolla heidän mielestään oli sekä vaalijärjestelmän että monarkian edut. Dalai-laman persoona takasi kansallisen yhtenäisyyden, mutta ei vakiinnuttanut minkään yksittäisen luokan ylivaltaa ylitse muiden. Suuri osa kansasta eli kylläkin köyhyydessä, mutta ei kurjuudessa. Köyhimmätkin ihmiset olivat Marainin havaintojen mukaan onnellisempia kuin "hyvinvoivat" eurooppalaiset.
Tiibetin alkuhistoriaa
Tiibetin ensimmäisten asukkaiden arvellaan tulleen Tiibetiin yli 2000 vuotta eaa. idästä päin. Perimätieto väittää, että maan sotaiset paimentolaisheimot olisi yhdistänyt n. 410 eaa. Intiasta tullut Nyatritsenpo, joka aloitti 41 kuninkaan dynastian.
Tiibetin paremmin tunnettu historia on lähes 1500 vuotta vanha. Maa kehittyi jo 600-luvulla eri heimojen hallitsemasta konfederaatiosta voimakkaaksi keskusjohtoiseksi buddhalaiseksi kuningaskunnaksi ja Tiibetin valtiollisen historian katsotaan alkavan Yarlungin ruhtinaista ja kuningas Srongtsengampon hallitusajasta (629-650). Tämä kuningas loi keskitetysti hallitun Suur-Tiibetin valtion, joka lopulta ulottui Ladakhiin, Nepaliin, Bengaliin ja Kukunorin seuduille. Näihin aikoihin Kashmirissa lähettiläänä toiminut ministeri Thinmi Sambhota kehitti tiibetiläiset aakkoset, mistä alkaen maan kirjakieli alkoi kehittyä. Myös buddhalaisen kirjallisuuden kääntäminen sanskritista alkoi ja Jokhang-temppeli rakennettiin. Lähes koko 700-luvun tiibet oli sotatilassa Kiinan kanssa. Tiibetiläiset valtasivat 763 jopa Tang-dynastian pääkaupungin Xianin. Läheiset kauppasuhteet Bagdadin kalifikuntaan kehittyivät, kun silkkitien suuret keitaat joutuivat Tiibetin herruuteen. Tiibetin monarkia oli mahtavimmillaan kuningas Trisrongdetsenin aikana 755-797. Tuolloin maahan kutsuttiin intialainen munkki Padma Sambhava, joka levitti esoteeristä vajrayana-buddhalaisuutta ja perusti 765 Samyen luostariyliopiston. Vuonna 779 vanha animistinen bön-uskonto syrjäytettiin virallisesti ja buddhalaisuudesta ja sen vajrayana-suuntauksesta tuli pääuskonto (johon kuitenkin oli sulautunut paljon vaikutteita bönistä). Kuningas Munetsenpo yritti luoda 797-799 jonkinlaisen sosialistisen yheiskunnan tasauttamalla kaikkien omaisuuden kolme kertaa kuitenkin epäonnistuen yrityksessään.
Rauhan- ja rajasopimus solmittiin Kiinan kanssa 822 kuningas Ralpacenin hallitessa.
Koko juttu;
http://www.tiibetinfo.com/tekstit/historia.htm
Todennäköisesti kommunistiselle Kiinalle käy samalla tavalla kuin NL:lekin. Se palautuu omaan alkuperäiseen kuosiinsa ja laajuuteensa .
Tiibetin historia
Kiinan hallitus perustelee Tiibetin miehitystää väittäen, että Tiibet on aina kuulunut Kiinaan. Tiibetin historian lähempi tarkastelu osoittaa, ettei väite pidä paikkaansa.
Kiinalaiset väittävät, ettei tiibetiläisillä ole edes itsenäistä kulttuuriperintöä. Kuitenkin oman valtiollisen aseman (maa, kansa, kieli, kulttuuri) lisäksi Tiibetillä on täysin eri kulttuuritausta kuin Kiinalla. Tiibet ei ole milloinkaan ollut osa Kiinaa läheisistä poliittisista yhteyksistä huolimatta, vaan on kautta aikojen suvereenina valtiona pitänyt taloudellisia ja poliittisia yhteyksiä naapurivaltioihin.
Kuvitelma Tiibetistä suljettuna ja jälkeenjääneenä munkkien ihmemaana palvelee kiinalaismiehittäjien etuja: he esittävät itsensä "vapauttajina, jotka auttavat kehittymätöntä naapurikansaa voittamaan feodaaliyhteiskunnan vuosisataisen ikeen kohti parempaa huomista". Kuitenkin Tiibetissä ennen Kiinan miehitystä matkustaneet antavat asioista aivan toisen kuvan. Esimerkiksi Fosco Maraini, joka kuului Tiibetiin 40-luvulla matkustaneen Giuseppe Tuccin retkikuntaan, kuvaa tiibetiläiset varsin tyytyväisinä poliittisiin ja aineellisiin oloihinsa. Erityisen ylpeitä he olivat lamainstituutiosta, jolla heidän mielestään oli sekä vaalijärjestelmän että monarkian edut. Dalai-laman persoona takasi kansallisen yhtenäisyyden, mutta ei vakiinnuttanut minkään yksittäisen luokan ylivaltaa ylitse muiden. Suuri osa kansasta eli kylläkin köyhyydessä, mutta ei kurjuudessa. Köyhimmätkin ihmiset olivat Marainin havaintojen mukaan onnellisempia kuin "hyvinvoivat" eurooppalaiset.
Tiibetin alkuhistoriaa
Tiibetin ensimmäisten asukkaiden arvellaan tulleen Tiibetiin yli 2000 vuotta eaa. idästä päin. Perimätieto väittää, että maan sotaiset paimentolaisheimot olisi yhdistänyt n. 410 eaa. Intiasta tullut Nyatritsenpo, joka aloitti 41 kuninkaan dynastian.
Tiibetin paremmin tunnettu historia on lähes 1500 vuotta vanha. Maa kehittyi jo 600-luvulla eri heimojen hallitsemasta konfederaatiosta voimakkaaksi keskusjohtoiseksi buddhalaiseksi kuningaskunnaksi ja Tiibetin valtiollisen historian katsotaan alkavan Yarlungin ruhtinaista ja kuningas Srongtsengampon hallitusajasta (629-650). Tämä kuningas loi keskitetysti hallitun Suur-Tiibetin valtion, joka lopulta ulottui Ladakhiin, Nepaliin, Bengaliin ja Kukunorin seuduille. Näihin aikoihin Kashmirissa lähettiläänä toiminut ministeri Thinmi Sambhota kehitti tiibetiläiset aakkoset, mistä alkaen maan kirjakieli alkoi kehittyä. Myös buddhalaisen kirjallisuuden kääntäminen sanskritista alkoi ja Jokhang-temppeli rakennettiin. Lähes koko 700-luvun tiibet oli sotatilassa Kiinan kanssa. Tiibetiläiset valtasivat 763 jopa Tang-dynastian pääkaupungin Xianin. Läheiset kauppasuhteet Bagdadin kalifikuntaan kehittyivät, kun silkkitien suuret keitaat joutuivat Tiibetin herruuteen. Tiibetin monarkia oli mahtavimmillaan kuningas Trisrongdetsenin aikana 755-797. Tuolloin maahan kutsuttiin intialainen munkki Padma Sambhava, joka levitti esoteeristä vajrayana-buddhalaisuutta ja perusti 765 Samyen luostariyliopiston. Vuonna 779 vanha animistinen bön-uskonto syrjäytettiin virallisesti ja buddhalaisuudesta ja sen vajrayana-suuntauksesta tuli pääuskonto (johon kuitenkin oli sulautunut paljon vaikutteita bönistä). Kuningas Munetsenpo yritti luoda 797-799 jonkinlaisen sosialistisen yheiskunnan tasauttamalla kaikkien omaisuuden kolme kertaa kuitenkin epäonnistuen yrityksessään.
Rauhan- ja rajasopimus solmittiin Kiinan kanssa 822 kuningas Ralpacenin hallitessa.
Koko juttu;
http://www.tiibetinfo.com/tekstit/historia.htm
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://hikipedia.info/wiki/Kiina
tekivät lopun buddalaistyranniasta Tiibetissä. Tiibetin kansa on, vanhaa buddalaiseliittiä lukuun ottamatta, kiitollisia kiinalaisille vapautuksesta.
Neukut lopetti baijerilaistyrannian ddr:stä. DDR:n kansa oli, baijerilaiseliittiä lukuunottamatta, kiitollisia venäläisille vapauttajille.
edistyy se "kommunismin rakentaminen"? Hieman vaikuttaa aika kapitalistiselta järjestelmältä??
Setukainen voisi kommentoida Kiinankin nykyistä tilannetta, sensijaan että selittelee niitä vanhoja NL:n rästejään. Kiinastakin merkitään muuten kohta SETUKAN RÄSTI. :)