Nettifennojen suosikkiargumentti involuntaarista ruotsin opetusta vastaan tuntuu olevan ruotsin kielen pienuus maailmassa.
Tämä on kuitenkin roskaa. Todellisuudessa taustalla on vain irrationaalinen inho.
Aivan samanlaisia kiistoja on myös isojen maailmankielten kohdalla: Kanadassa kiistellään englannin ja ranskan välillä, Sveitsissä ranskan, saksan ja italian välillä, Belgiassa ranskan ja hollannin välillä.
Kielikiistoissa eivät ole taustalla järkiperusteet, vaan suvaitsemattomuus, umpimielisyys ja suoranainen rasismi.
Tämä on kuitenkin roskaa. Todellisuudessa taustalla on vain irrationaalinen inho.
Aivan samanlaisia kiistoja on myös isojen maailmankielten kohdalla: Kanadassa kiistellään englannin ja ranskan välillä, Sveitsissä ranskan, saksan ja italian välillä, Belgiassa ranskan ja hollannin välillä.
Kielikiistoissa eivät ole taustalla järkiperusteet, vaan suvaitsemattomuus, umpimielisyys ja suoranainen rasismi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Onhan se tietysti vähän hassua, että pakkoruotsin vastustajan täytyy tehdä yllä olevan kaltainen viesti, jotta voisi itse vastata siihen seuraavana päivänä. Täällä kun ei ole yhtikästä ketään, juuri ikinä koskaan, joka pakkoruotsia puolustaisi. Pitää siis väitellä, itse itsensä kanssa.
Ihan oikeasti, ruotsihan on ihan siisti kieli - luuserit vaan ei viitsi opiskella opiskella sitä vaan haaskaavat aikansa katkeroituneeseen vänkyttämiseen netin keskustelupalstoilla.
Svenska är skitkul! Helppoakin kuin mikä.
jokin järkiperuste yksikielisen maan viralliselle kaksikielisyydelle. Miltä kuulostaisi pakkosaame?
Svekojen aatteen taustalla eivät ole järkiperusteet, vaan suvaitsemattomuus (ette suvaitse suomenkielisyyttä), umpimielisyys (elätte mielessänne ankkalammessa) ja suoranainen rasismi (freudenthalilaiset opit ruotsalaisten ylemmyydestä).
Freudenthal syntyi 1836. Siihen aikaan uskottiin maahisiin ja sen päivän tieteistä useimmat olivat vielä kaukana tieteellisyydestä.
Nyt puhutaan tästä päivästä. RKP on irtisanoutunut rasismista ja päinvastoin korostaa monikulttuurisuutta. Enemmistö ruotsinkielisistä puhuu myös sujuvaa suomea.
Sen sijaan tänäkin päivänä nettifennot julistavat vihaansa ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan - 1800-luvun levy on jäänyt päälle. Arkeen taitavat kuulua myös noitavainot ja maahisten tarkkailu?
Niin ja Suomi ei ole KOSKAAN ollut yksikielinen. Jos ei halua oppia ruotsia, on rasisti.
nimittäin sana rasisti tarkoittaa henkilöä, joka syrjii toista ihmistä/ihmisryhmää etnisen taustan perusteella kun taas Suomen ruotsinkieliset ovat vain kielivähemmistö eivät etninen vähemmistö.Nykypäivän kansainvälisyyttä arvostava nuori sukupolvi ei halua tuhlata aikaansa mitättömän 10 miljoonan ihmisen puhuman ruotsin kielen opetteluun, jota Suomessakin puhuu vain viisi prosenttia koko kansasta.Kielivapaus ei ole rasismia, koska se ei täytä edes rasismin tunnusmerkkejä eikä viiden prosentin vähemmistö voi pakottaa yli 90 prosentin vähemmistöä opiskelemaan kieltänsä.RKP ei muuten ole luopunut suurruotsalaisuusideologiasta vieläkään, koska se jakaa vielä tänä päivänä Freudenthalin nimeä kantavia suomalaisvastaisia mitaleja julkisuuden henkilöille yleensä poliitikoille ruotsinkielisten (etu)oikeuksien ajamisesta.Rasistikortin esiinottaja häviää väittelyn, jos ei osaa perustella väitteitään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
"Niin ja Suomi ei ole KOSKAAN ollut yksikielinen. Jos ei halua oppia ruotsia, on rasisti."
Freudenthal oli keskeinen nimi RKP:n perustamiseen johtaneen kansanliikkeen synnyssä. Ei se tarkoita, että kaikkiin häneen näkemyksiinsä oltaisiin sidottuja. Esimerkiksi Keskustan kenties suurin nimi Santeri Alkio painotti uskonnollisuutta, jota kukaan ei enää pidä Keskustan arvona. SDP:n taustalla oli vallankumouksellisia ajattelijoita (Neuvostoliiton ihailijoita). Kokoomuksessa taas kannatettiin monarkiaa.
Kaikilla vanhoilla puolueilla on vanhoja oppi-isiä/keskeisiä toimijoita, joita muistellaan heidän puolueelle tekemänsä työn vuoksi, mutta heidän ajatuksiaan ei enää pidetä ajankohtaisina. Sitä paitsi kaikilla ihmisillä on synkät puolensa. Muistelemme kuitenkin niitä parempia puolia: Mannerheimia ei muistella niinkään sisällissodasta, Sibeliusta ei muistella alkoholinkäytöstä, Kekkosta ei muistella AKS-ajoista ja dementiasta, A. Kiveä ei mielenvikaisuudesta, Eino Leinoa ei epämoraalisista sukupuolisuhteistaan. Jos perkaisimme kaikkien "sankarien" elämän, niin ei kovin montaa puhtoista sankaria jäisi jäljelle.
Mitä tulee "rasismin" käsitteeseen, sitä käytetään nykyään laajemmin viittaamaan eri väestöryhmien syrjintään, kuten "ikärasismiin".
Ei osannut sveko antaa järkiperustetta yksikielisen maan viralliselle kaksikielisyydelle.
"Kielikiistoissa eivät ole taustalla järkiperusteet, vaan suvaitsemattomuus, umpimielisyys ja suoranainen rasismi."
- Kerro hyvä ystävä millä tavoin se on suvaitsemattomuutta, umpimielisyyttä tai rasimia jos minä haluan, että lapseni opiskelevat jotain muuta kieltä kuin ruotsia?
-Odotan vastausta, siis järkevää!
Suomessa 91 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea ja ruotsia vajaat 5,5 prosenttia.
- Belgiaa on ihan turha verrata Suomen kielioloihin sillä siellä kielisuhteet kahden suurimman kielen kesken ovat 60-40 prosenttia.
- Kanadassa suhteet ovat suurinpiirtein, englantia puhuvia n. vajaat 80 prosenttia ja ranskaa noin 20 prosenttia.
- Muita kieliä kuin englantia ja ranskaa äidinkielenään puhuvia oli reilut 16,5 prosenttia väestöstä jolloin se nipistää varmaankin niin englannin- kuin ranskan puhujien prosenttiosuuksia.
- 98 prosenttia väestöstä puhuu jompaa kumpaa näistä virallisista kielistä mutta virallisesta kaksikielisyydestä huolimatta, puhuu suuri enemmistö Kanadan väestöstä vain englantia.
- Taitaa olla niinkuin Suomessakin.
- Huvudartikel: Språk i Kanada
Kanadas två officiella språk är engelska och franska. Genom Official Languages Act i juli 1969 likställdes franskan med engelskan i de statliga myndigheterna, vilket blev inledningen på en process som gjorde att Kanada omdefinierade sig som tvåspråkigt och mångkulturellt. Idag har franskan samma status som engelskan i parlamentet, i federala domstolar och alla andra federala institutioner; alla medborgare som ställs inför rätta har rätt att få sitt fall prövat på antingen engelska eller franska. Alla officiella språkminoriteter har i de flesta provinser och territorier rätt till skolgång på sitt eget språk, i sina egna skolor, om underlaget räcker till. Även om "mångkulturalism" är Kanadas officiella policy, måste man kunna tala antingen franska eller engelska för att få bli kandensisk medborgare. 98 % av befolkningen talar något av de två officiella språken eller båda, men den officiella tvåspråkigheten till trots, talar den stora majoriteten av Kanadas befolkning bara engelska.
I Québec är franska det enda officiella språket sedan 1974, ytterligare förstärkt av Charte de la langue française som Parti Québécois-regeringen införde 1977. Stadgan garanterar dock den engelskspråkiga befolkningen och ursprungsbefolkningen vissa rättigheter och de flesta samhällstjänster finns tillgängliga på båda språken. Även om det är i Québec som majoriteten av den franskspråkiga befolkningen bor, finns minoriteter i New Brunswick, östra och norra Ontario, Saskatchewan och södra Manitoba. I folkräkningen 2001 uppgav 6 864 615 franska som förstaspråk varav 85 % bodde i Québec. 17 694 835 uppgav engelska som förstaspråk. Den enda provins där båda språken är officiella på provinsnivå är New Brunswick, men många provinser tillhandahåller samhällstjänster på båda språken. 5 470 820 personer uppgav ett icke-officiellt språk som förstaspråk bland vilka de största var kinesiska (835 745), italienska (469 485), tyska (738 080) och punjabi (271 220).
"Kielikiistoissa eivät ole taustalla järkiperusteet, vaan suvaitsemattomuus, umpimielisyys ja suoranainen rasismi."
Siinä se on rotutohtorin ja nettifennojen toimintamalli kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Mistä johtuu että ihmiset eivät vieläkään osaa ruotsinkieltä hyvin?
Onko kielen tarpeellisuudella arjessa jotain osuutta tähän?
"Mistä johtuu että ihmiset eivät vieläkään osaa ruotsinkieltä hyvin?
Onko kielen tarpeellisuudella arjessa jotain osuutta tähän?"
samaa voi verrata pakolla kaikille opetetusta ruotsin kielestä
Tarpeellisuus ja taito osata asioita ovat suoraan verrannollisia toisiinsa. Ellei ole tarvetta osata niin eihän sitä opitakaan. Kaikki tarve ei ole kertakaikkiaan muuta kuin keinotekoista.
Kielikiistoissa eivät ole taustalla järkiperusteet, vaan suvaitsemattomuus,
umpimielisyys ja suoranainen rasismi. >>
Nuo määritelmät sopivat todella loistavasti kuvaamaan RKP:n kielipoliittisen mission luonnetta !