Tarvitaanko Halosen palveluja

Mainostoimisto Bob Helsinki mainosti muutama vuosi sitten itseään sillä, että niillä oli oma mummo. Mummo oli palkattu mainostoimistoon hämäristä imagollisista syistä: ikään kuin tuomaan realismia pinnalliseksi miellettyyn mainosmaailmaan ja kertomaan, että me hyväksikäytämme mummojakin päästäksemme eteenpäin.

Ei ollut hirveän omaperäistä. Ne olivat vain katselleet ympärilleen ja varastaneet mummoidean Suomen valtiojärjestyksestä.

Meillä on kansakuntana oma virallinen turvamummomme. Me kutsumme sitä presidentiksi, ja sen tehtävä on puhua mukavia siitä, että hei ihmiset, älkää tehkö pahhaa toisillenne ja ohhoh, täällä maatalousnäyttelyssä on lehmä, onpa ihan lehmän näköinen lehmä, ajatella.

Hirveän paljon muuta se ei sitten teekään, niin kuin eläkeläiset eivät tee muutenkaan. Se tapaa Naantalin mökillään tuttuja ja kiertelee kesätapahtumissa sen näköisenä niin kuin olisi epävarma, että onko tuo tuossa jazz-muusikko vai lehmä, oli miten oli, panen varmuuden vuoksi tämän virneen taas kasvoille.

Muuten sen viikot ovat tämän näköisiä: ma: ei mitään, ti: ei mitään, ke: ei mitään, to: ei mitään, pe: Vanhanen kavereineen kahvikutsuilla.

Sitten se yhtäkkiä sai idean, jolla se todisti, että ideat ovat yliarvostettuja.

Tällä viikolla sillä oli normaalin paljon tekemistä eli ei oikein mitään. Yksi puhelu maanantaina, sitten ansaittua lomaa puhelun jälkeen ja perjantaina hallitus raahautuisi taas Naantaliin juomaan kahvia niin kuin niillä ei olisi parempaakaan tekemistä.

Mutta se maanantain puhelu. Siitä se oli ihan tohkeissaan. Se kutsui maan mediankin kuuntelemaan ja kuvaamaan, kuinka se haasteellisella englannillaan puhui puhelimeen.

Avaruudesta. Se puhelu tuli avaruudesta.

Avaruudessa oli astronautti, Timothy L. Kopra, jonka isoisä oli joskus ollut suomalainen.

Tuollainen tieto on sen luokan suomalainen merkkipaalu, että se tekee kansallisen logiikkamme mukaan astronautista, USA:n avaruusohjelmasta ja koko maailmankaikkeudesta suomalaisen projektin, jossa ensin oli avaruus, kuokka ja Jussi.

Salaliittoteoreetikot ovat vuosikymmeniä selittäneet, kuinka USA:n Apollo 11-kuulento oli huijausta, eivät ne menneet minnekään, mutta kun kuunteli presidentin ja Kopran puhelua, sekin alkoi vaikuttaa huijaukselta. Mutta nyt epäilyksen kohteena ei ollut avaruuslento, vaan tuo nainen, joka kutsui itseään Suomen presidentiksi, herranjestas, ei se voi olla presidentti, se on joku Kultarantaan eksynyt marjastaja, onkohan siitä tehty jo katoamisilmoitus.

Kun se sitten puhui avaruuteen, mitä se kysyi astronautilta?

No hei. Mitä nyt kysytään ihmiseltä, joka on avaruudessa?

Siltä kysytään, että tota noin, miten on, onko sulla siellä avaruudessa ikävä suomalaista saunaa.

Onko sulla ikävä saunaa? Sitä se kysyi.

Suomalaisten huono itsetunto ei enää ole vitsi vain Suomessa, se on sitä avaruudessakin.

Onko sulla ikävä saunaa?

Se oli pieni askel ihmiselle ja keskikokoinen naamalleen kaatuminen kansakunnalle.