Hei! Tarkoitus olisi laittaa pannuhuoneeseen uusi puukattila. Tehoa tarttis löytyä 35-40 kW. Mielessä on mm. seuraavia kattiloita: Rica atmos DC 40 GS, Ariterm 35 , Jäspi Econature tai Ecopuu 45, Veda 35 ja Effecta Woody tai Lambda. Eli hakusessa olisi kokonaiskäytön kannalta paras ala- tai käänteispalokattila. Puu on oikeaa halkoa, yleensä koivua. Kertokaahan kokemuksia eri merkkien käytöstä, nuohouksesta, tyyppivioista ja yleensä toiminnasta.
puukattiloiden kokemuksia
kaivataan...
146634
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Itsellä jäspi ecopuu 45 ja hyvin toimii, suht helppo nuohota ja sytyttää ja täyttää. 130 neliön talo ja 1500 litran varaaja. Pesällisellä lämpeää koko varaaja, voisi olla kyllä isompikin varaaja ja teho riittäisi, mutta hyvin toimii nyttenkin. Olen ollut tyytyväinen kattilaan.. Tyyppivioista en tiedä, ei ole vielä mitään hajonnut...
arimax 240 moitteettomasti pelittävä yläpalokattila, helppo nuohota, ja pienen kokoinen. lämmittää 2m3 varaajaa, ja reilua 200m2 taloa sen välityksellä.
Ollut nyt käytössä noin 3,5 vuotta. Pelittänyt ihan odotusten mukaan eli empä osaa mitään negatiivista lausua.
Nuohous on erittäin helppoa, tuubit yläluukun kautta, aikaa vie pari minuuttia(kahden viikon välein) ja tuubeissa oikeastaan vain helposti irtoavaa tuhkapölyä. Uunipuoli helppo puhdistaa ja tuhkat poistaa, koskapa koko etuseinä aukeaa.
Kokonaishyötysuhde lienee 80% tietämissä, mikä aika tavanomainen. Puu saa olla ihan halkokokoista(siis isommat puut vain keskeltä halki) ja pituus 50 -65 senttiä, joten vähentää jonkinverran klapihommaa. Polttamalla pesällisen pääsee kyllä 100-120 neliön talossa noin vuorokauden pakkassäälläkin(tarkoitan kunnollisella koivupuulla).
Arinalevy ja arinakivi kestävät 3,5-4 vuotta, mutta ovat erittäin kovilla, kun lämpötila siellä arinakivellä parhaimmillaan on lähes 1000 astetta. Vaihtaminen vie aikaa muutaman minuutin ja tuskin maksavat montaa kymmpiä.
Lämmitystyö aika helppoa, käytännössä puun lisäysväli on ehkä noin 3 tuntia, jos varaajassa tuon jälkeen vielä on ladattavaa.
Tuollainen kattila ollut nyt pari kk käytössä. Mulla oli 2 vaihtoehtoa Veda ja Rica. Helppo sytyttää ja vetää varmasti kun on tuo imuri/puhallin. Minullakin vaan vajaa 5m piippu. Nuohous parin viikon välein yläluukusta tuubin tapaiset puhtaiksi. Eipä sieltäkään paljon muuta ole löytynyt kun jotain helposti irtoavaa vaaleaa pölyä. Aikaa tuossa menee jotain 0,5-1 tunti riippuu vireydestä. Tuossa Ricassa on se alapalotilakin keraaminen toisin kun Vedassa. Mutta empä tiedä mikä parempi. Päädyin tähän Ricaan koska se oli hiukan edullisempi ja pienempi, koska pannuhuoneessa ei ole yhtään liikaa tilaa. Mutta käytännössä kai nuo vie yhtä paljon tilaa kun Ricassa on takana alhaalla nuohous jätteiden poistoluukku jonka taakse täytyy jättää työtilaa. Mukana tulevalla välipalalla pannu jää kauas piipusta koko pannun syvyys tulee sen kanssa n. 120cm. Kaikkialla varoitellaan että puun pitää olla huippu kuivaa käänteispaloissa mutta mulla on vain vuoden vanhaa eli ei ylivuotista puuta ja loistavasti se tuollakin pelittää. Isosta luukusta varastopesä helppo täyttää ja ohituspelti imee savut jos välillä joutuu lisäämään puuta. Pesällisellä lämmittää 1,5 kuution varaajan 50-90 asteeseen. Puut sekapuuta mänty-koivu-kuusi. Mutta koivu on ylivertaista ainakin tässä Ricassa 1/3 vähemmällä sama lämpö. Puut saa olla isojakin. Samalla asennettiin latauspumppukin Laddomat merkkinen ja pidän sitä pakollisena puukattilan kanssa. Se hoiteleen sen ettei liian kylmää vettä pääse kattilaan ja lataa koko varaajan ylhäältä alhaalle 90 asteeseen. Suosittelen. Tyytyväinen olen ollut valintaani. Sanotaan että näitä Atmoksia on tehty kymmeniä tuhansia keskieuroopan markkinoille eiköhän noilla määrillä ole lastentaudit karsiutunut pois. Eihän tämä suomalainen ole jos kotimaista haluaa suosia, mutta aina ei voi kotimaista ottaa... jos parhaan haluaa ;)
Ala-Talkkarin kattilat käyvät hyvin kaupan Keski-Eurooppaan.
Suosittelen valinnaksi lämpimasti.
Sellainen hyväpuoli, että ei tarvi osata säädellä mitää.
Siis vaimonkin oppii kattilan käytön alle 5min. puhelimen välityksellä.
Laita ihmeessä yläpaloinen kattila. Ei tarvi huolehtia niin tarkoin vedosta ja poltettavasta puusta: palaa hiukan epäsuhtanen kosteampiki puu. Hyötysuhteet hiukan heikompia ku noilla paremmilla. Työmäärä hiukan isompi, mutta onpahan pannuhuoneessa muutaki yehtävää ku ihastella komeita laitteita.
Tullut käytettyä, siis yläpaloista ja käänteispaloista. Yleensäkin liian kostean puun polttaminen ei ole järkevää, oli sitten millainen pannu hyvänsä.
Työmäärässä ilmaus "hiukan isompi" on ehkä lievä ilmaus. Kyllä käänteispaloinen on siinä suhteessa kuin toisesta maailmasta, ei lämmitys kyllä rajoita muuta elämää mitenkään, sen kun tulet pesään ja voi aivan rauhassa lähteä vaikkapa asioille ja palata vaikka 4-5 tunnin päästä ja kun lisää puita pesään, ne kyllä syttyvät hetkessä pesän pohjalla olevista kekäleistä. Yläpaloisen hyötysuhde on parhaimmillaan ehkä 60 %, kun käänteispalo/alapalo-kattiloilla se varmaankin on 80%:n tietämissä.
Jos piippu riittää, niin kyllä ehdottomasti uudempaan tekniikkaa, vaikka se onkin tuplahintaista verrattuna yläpaloiseen. Pannu varmasti kestää 25-30 vuotta, joten hintaero kyllä tulee maksettua vähempänä työmääränä ja pienemmällä puunkulutuksella.
Aritermin käänteiskattiloista on hyviä kokemuksia. isälläni ollut käytössä kohta 30.v tosin ei sitä mallia enää valmisteta. Itsellä 35 pannulla ikää 10v ja hyvin toiminut. Olen vaihtanut siihen toisioilmakotelon, kun tahtoo vääntyä aikanaan, mutta ei sitä olisi pakko ollut vaihtaa. Uudemmassa mallissa tuo kotelo on erilainen.
Tuo toisiokotelon vääntyminen/ repeäminen on ehkä tyyppivika vanhemmissa, mutta ei se juuri haittaa palamista. Nuohonnut olen ehkä 3 kertaa vuodessa ja kun säädöt kohdallaan ei juuri nokea kerry kun on pystykonvektori. Muuta ei tule mieleen, kuin ehkä keraaminen toisiopalotila olisi hyvä olla kattilassa, jos meinaa täyden hyödyn saada, en sitten tiedä kuinka paljon vaikuttaa.
Onhan klapikattila hyvä tapa lämmittää, mutta harkitse myös stokeria.
Itsellä molemmat: kesällä klapeilla ja talvella stokerilla haketta.
Ikuinen liekki on talvella parempi - jatkuvasti lämmintävettä saatavilla, eikä tarvitse huolehtia mitä mittarit näyttävät pitääkö jo sytyttää valakia.
Ostohetkellä ajattelin laittaa Rican kattilan, koska se on niin kehittynyt ja ottaa kaiken lämmön irti joka kalikasta.
Mutta sitten valitsinkin huonomman hyötysuhteen ja yksinkertaisemman kattilan, joka varmasti toimii ja johon voi helposti liittää stokerin. Veto 40 alapalokattilan 1850 litran varaajan, ja siihen Vetomat 450 stokerin joka liikkuu pyörillä kattilan sivuluukusta sisään tai ulos.
Olen valintaani tyytyväinen, vaikka työtä lämmityksen eteen täytyykin tehdä.
Öljylämmitys olisi vielä parempi, jos vain öljyn hinta pysyisi kohtuudessa.
Se on edullisempaa valita joko puu ta hake, tuo sekajärjestelmä vain aiheuttaa turhia investointikuluja. Stokeri ei välttämättä tarvitse varaajaa, joten siinä helposti tulee asennuksineen 2-3000 euron kustannus. Toisaalta tuo stokeripoltin taas maksaa kaksi ja puolitonnia. Stokerin ongelma kesällä on sytytys, kun käyntijaksojen väli on pitkä eli ehkä sähköboileri saattaa olla kesäisin vaihtoehto lämpmän veden tuottamiselle.
Eikä tuo hakkeen varastointi ole niin yksinkertasta normaali OK-talossa, home on jonkinlainen ongelma. Lisäksi poltinsäiliön täyttöaina myös vaatii jonkinlaista työtä, joten melko lähellä sen varaston pitäisi sijaita, jotta työmäärä ei nousisi liian korkeaksi. Polttopuut sen sijaan ovat helppoja varastoida vaikka ulkona, kunhan on kuormalavat alla ja kunnon pressu päällä.
Mutta monen OK-talon yhteisenä systeeminä hake on todella kilpailukykyinen. Esim. kymmenen taloa ja sopivasti sijoitettu lämmityskontti, niin voidaan systeemi pitkälle automatisoida ja hoito voi olla kiertävä eri osakkaiden kesken. Tuolloin ei kesäaikakaan tuottasi ongelmia, kun lämpimän veden käyttöä olisi enemmän.
Lämpökontti ja 10 omakotitaloa on hyvä lämmitysratkaisu hakkeelle. Se on tulevaisuutta, mutta vaatii jo ennakkosuunnittelua pitkältä ajalta ennen tonttien myyntiä ja kaavoitusta. Aina joku valittaa ja asia siirtyy.
Veto 40 alapalo, 1850 l varaaja stokeri Vetomat 450
Mutta jos vaihtaa uuden kattilan vanhan tilalle puolenvuoden sisällä.
On totta, että stokeri ei tarvitse varaajaa, mutta ei siitä mielestäni ole haittaakaan. Jopa pieni 500 litran varaaja olisi jopa suotavaa. Lisäkustannuksella saa käytöön kaksi järjestelmää, minusta se on plussaa, eikä miinusta.
Päivittäinen työnmäärä kuitenkin yllätti minut, kun siirryin öljystä puuhun. Oli haketta tai klapilämmitystä.
Mutta kun öljyn ja sähkön hinta nousee pilviin yksityistaloudessa - niin omaatyötä lisätään , vaivasta välittämättä.
Stokerissa voi polttaa pellettiäkin, vaikka vähän huonompilaatuista, pölypitoista.
Jos ajattelisin uudelleen klapikattilaa esim. Rican ,Aritemin, Veto, Vera - 40 kilovattista. Varaajan kooksi pitäisi valita suurempi varaaja kuin minun 1850 litrainen. 2500 - 4000 litraa olisi parempi.
Rakennusalan lehdessä oli äskettäin artikkeli tuollaisesta OK-alueesta, jossa oli monta taloutta ja yhteinen lämpökeskus(sis hkeella toimiva), taisi olla jossain Kangasalan suunnalla. Oli siinä tuotetun kilowattitunnin hinta luokkaa 4-5 centtiä, joten kyllä sähkön ja öljyn hakkaa selvästi ja taitaapa maalämpökin olla kalliimpaa, kun ottaa huomiooa kaikki investointikulut. Tuo aika tehokas lämpökeskus maksaa ehkä 6-7000 eur/talous ja nykyään siihen saa varmaankin myös hyvin erilasia investointitukia.
Sähköhinta vaan nousee jatkuvasti.
Stokeri on jälleen järkihankinta.