Turun Sanomat kertoi jokin aika sitten, että pikaraitiotien sijaan Åboon tulisikin trolli, eli johdinauto. Onko hankkeesta lisätietoa ja miten se etenee?
Helsinkihän selvittää jo johdinautoja ja haluaa laajentaa ratikkaverkkoaan ja spårahalleja.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin uusi raitiovaunuvarikko tulee todennäköisestiKoskelaan/HS20090805SI1KA01ee3
Myös länsimetro ja kehärata menevät eteenpäin:
http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2009/10/keharataurakka_on_menossa_maan_alle_1109351.html
http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKL/fi/ajankohtaista/lansimetron_asukastilaisuus
Helsinkihän selvittää jo johdinautoja ja haluaa laajentaa ratikkaverkkoaan ja spårahalleja.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin uusi raitiovaunuvarikko tulee todennäköisestiKoskelaan/HS20090805SI1KA01ee3
Myös länsimetro ja kehärata menevät eteenpäin:
http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2009/10/keharataurakka_on_menossa_maan_alle_1109351.html
http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKL/fi/ajankohtaista/lansimetron_asukastilaisuus
Vastaukset 12
Vanhimmat
Turku voisi ostaa vanhat nostalgiset korit ja kunnostaa reitille satama-Martinsilta!
Esimerkit muualta maailmasta TUrun kokoisista kaupungeista (Strassburg, Freiburg, Århus..) osoittavat, että pikaraitiotie on ihan ylivoimainen joukkoliikenneväline.
Johdinautrot ovat hieman trolleja... eli eivät ihan vakavastiotettavia vaihtoehtoja.
Pikaratikoita ei voi edes vertailla bussiverkon kanssa, koska kustannukset on ihan eri kertaluokassa.
Jos rahaa ei tule jostain lisää, niin valinta olisi että onko meillä yksi ratikkalinja esimerkiksi runosmäestä varissuolle VAI nykyiset bussilinjat. Kumpikohan toimii paremmin ja palvelee enemmän kaupunkilaisia?
Ratikat ja pikaratikat ovat suuren kysynnän välineitä. Johdinautot ovat busseja, ja soveltuvat siihen liikenteeseen, jota ajetaan busseilla.
Turkuun on mahdollista järjestää molemmat. Tarvitaanko raideliikennettä vai johdinautoja, ei ole kiinni kaupungin koosta eikä asukasluvusta. Turun väestöpohja ja yhdyskuntarakenne perustelee sekä raideliikennettä että kehittynyttä runkobussijärjestelmää. Runkobussit periaatteessa voisivat olla johdinautojakin.
Mikä ero on johdinautolla, ja raitsikalla?
Trollikka on auto ja raitsikka on oikea kaupunkijoukooliikenneväline, jota kethtaa ihmistekin käyttää...
Johdinauto ei tuo samoja elinkaaren pituudesta johtuvia säästöjä kuin raitiovaunu. Samoin johdinauton aiheuttamat vauriot katurakenteissa ovat samaa luokkaa muiden linja-autojen kanssa. Myöskään raitiovaunun tuomaa katutilan säästöä ei synny.
Ainoa positiivinen seikka on pienemmät hiukkaspäästöt, jolloin päästään julkisessa liikenteessä henkilöautojen tasalle. Raitovaunu tosin on hieman parempi tässäkin.
Siis mitä? Raitsikoista syntyy katutilan säästöä? Selitä tarkemmin, kiltti!
Jo nyt pyöräteistä on huutava puute. Ajattelitko, että polkupyörät siirrettäisiin halvalla raitiotietkiskojen kohdalle? Vai ajattelitko, että kiskokaistat voitaisiin kaupungin kukkaron lihavoittamiseksi sitten vuokrata enimmin tarjoaville varastotiloiksi?
"Raitovaunukaista" tuo jonkin verran säästöä verrattuna bussikaistaan. Sen verran, että kadulle mahtuu pyöräkaistakin autokaistan ja paikoituksen väliin, mihin se kuuluu, eikä suinkaan jalankulkijoiden sekaan. Katso jostain suunnitteluohjeista minimit.
Jos joukkoliikenne ajetaan henkilöautojen kanssa samalla kaistalla, niin raitiovaunu tuo pituussuuntaista säästöä verrattuna bussiin. Erittäin tärkeä etu ruuhkaisessa keskustassa.
Heikennyksiä bussiliikenteeseen verrattuna on pysäkille pysähtyvän joukkoliikenteen jääminen keskelle katua. Käytännössä se ei ole merkittävä tekijä.
Haastena ovat myös risteykset! Turun kadut ovat niin kapeita, että keskustassa on parempi välttää käännöksiä.
Telibussit eivät mahdu ruutukaavassa käntymään risteyksissä! Uudenmaan ja Hämeenkadun risteyksessä sen näkee: yliopiston suunnasta tuleva telibussi joutuu koukkaamaan henkilöautokaistalle kummallakin kadulla mahtuakseen kääntymään omalle kaistalleen. Sama koskee niitä isoja, "tilaa säästäviä" pikaraitsikoita?
Kuvitellaanpa vaikka Kauppiaskatua. Kuinka paljon raitsikkakaista sillä säästäisi tilaa polkupyöräilijöille? Torin puolelta lukien: taksiruutujen, torikauppiaiden ja/tai bussipysäköinnin yhteinen kaitale, kaksi ajokaistaa, raitsikkakaista (yhteen suuntaan!) pysäkkikorokkeineen, pysäköintilaue ja viimeksi se pyöräkaista (kahteen suuntaan) varoväleineen niin autoihin kuin jalankulkijoihin. Paljonko minimimitoituksen mukaan leveyttä tarvitaan sellaisella kohdin, jossa ei ole sisäänvedettyä jalkakäytävää (kuten Wikken kohdalla) ja kaiken kukkuraksi edes jonkinmoinen tila väliaikaisille lumivalleille?
Entä jos tulee este joukkoliikennekaistalle? Trollikka väistää ketterästi, raitsikka seisoo jumiutuneena mahdollsesti tuntitolkulla! "Pikaratikka!?"
Suunnittelu ja asenne kysymys! Helsingissä asiaa on ratkottu tekemällä mahdollisimman paljon kiertoteitä. Homma toimii kohtuullisesti, jos et satu osumaan siihen spåraan, joka kohtaa esteen ensimmäisenä.
Muualla (mm. USA jotkin osavaltiot) on lainsäädäntö viritetty niin, että liikennettä haittaavat ajoneuvot yksinkertaisesti työnnetään pois välittämättä vauriosta. Minä kannatan jälkimmäistä. Oma vika, jos hölmöilee.