A(H1N1) rokote = rekombinaatio?
A(H1N1) infulenssavirus muistuttaa myös biologista asetta jossa levittäjänä on ihminen.
Rekombinaatio sikojen H1N1-viruksen ja kausittaisen H1N1-viruksen välillä tuotti aikanaan vuoden 1918 espanjantaudin pandemiakannan.
"Espanjalainen" tartutti 1918 alkaen arviolta 500 miljoonaa ihmistä (kolmanneksen maapallon silloisesta väestöstä) ja tappoi 50-100 miljoonaa heistä.
Rokotteista............
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=807164
Jos tarkoitus on myydä rokotteita, niin siinä on onnistuttu hyvin.
A(H1N1) infulenssavirus muistuttaa myös biologista asetta jossa levittäjänä on ihminen.
Rekombinaatio sikojen H1N1-viruksen ja kausittaisen H1N1-viruksen välillä tuotti aikanaan vuoden 1918 espanjantaudin pandemiakannan.
"Espanjalainen" tartutti 1918 alkaen arviolta 500 miljoonaa ihmistä (kolmanneksen maapallon silloisesta väestöstä) ja tappoi 50-100 miljoonaa heistä.
Rokotteista............
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=807164
Jos tarkoitus on myydä rokotteita, niin siinä on onnistuttu hyvin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Rokotus on terveydenhoidollinen toimenpide. Rokotuksessa ihminen saa yleensä joko pistoksena (tavallisimmin lihakseen, ihon sisään tai ihon alle), suun kautta tai nenäsuihkeena rokotteen, jossa on taudinaiheuttajien laimennettua kantaa, inaktiivisia taudinaiheuttajien osia tai muunneltuja taudinaiheuttajien tuottamia myrkkyjä. Rokotuksen tarkoitus on aiheuttaa elimistössä puolustusreaktio, joka jättää elimistöön muistijäljen. Elimistöön muodostuvien soluvälitteisen immuniteetin ja vasta-aineiden on tarkoitus estää tartunta tai lieventää tartunnan aiheuttamia haittoja.
Arlette Mercae katsoo väitöskirjassaan, että rokotteiden hyödyistä ja haitoista ei tiedetä riittävästi, jotta pakkorokotukset olisivat eettisesti perusteltuja.
Rokotusinfon mukaan rokotevalmistajien laitoksen tutkimustoimintaan antama rahoitus sopii huonosti yhteen laitoksen rokotusohjelman muutoksia valmistelevien tehtävien, rokotushaittojen seurannan ja rokotehankinnan kanssa. Eturistiriitoja aiheuttaa yhdistyksen mukaan muun muassa se, että Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston palkka- ja muista kuluista on viime vuosina yli puolet maksettu ulkopuolisella rahoituksella.Suurina Kansanterveyslaitoksen ulkopuolisina rahoittajina ovat olleet rokotevalmistajat, muun muassa vuosina 2003-2005 rokotevalmistaja GlaxoSmithKline, samoin vuonna 2006.
Esimerkiksi Suomen korkein oikeus katsoi rokotevauriota koskevassa päätöksessään 1980-luvulla annetun sokeripalarokotteen olleen käytännössä pakollinen johtavassa asemassa olevien terveysviranomaisten toiminnan vuoksi.
Useimmiten rokotuksia koskevat tutkimukset ovat rokotevalmistajien rahoittamia, ja monessa yhteydessä on paljastunut, että rokotevalmistajilla ja rokotuspolitiikasta päättävillä viranomaisilla on päätöksiin vaikuttavia taloudellisia sidonnaisuuksia.
Tutkimusta tekevät yksityisten rokotevalmistajien rahoituksella yksityisten yritysten lisäksi myös julkiset laitokset kuten Kansanterveyslaitos ja yliopistot. Rokotetutkimuksia on arvosteltu siitä, että aktiivinen haittojen seuranta-aika on usein varsin lyhyt (esimerkiksi kaksi viikkoa) ja että vertailuryhmä ei usein saa varsinaista lumelääkettä vaan joko toisen, kokeellisen rokotteen, apuaineita sisältävän yhdistelmän tai toista tautia vastaan suunnatun rokotteen.
liitteitä.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread.php?t=219959
http://www.rokotusinfo.fi/yhd/tiedotteet/tiedote_080909_html
http://www.youtube.com/watch?v=KFLir5yZ960