Sillä tehdään kikkareita kehittämisen avuksi ja protoillaan ohjelmia.
0Äänestä
aloittelija321
Ok. Täällä ei näytä olevan erillistä foorumia Pythonille, joten kysyn täällä. Python 3.1 vai 2.6? Itse aloitin harjoittelun 2.6:lla, todella yksinkertainen kieli. 3.1:stä ei meinaa ymmärtää mitään, takkuilin painoindex-laskurin kanssa tunnin enkä saanut kaavaa toimimaan
0Äänestä
ogma
aloittelija321 kirjoitti:
Ok. Täällä ei näytä olevan erillistä foorumia Pythonille, joten kysyn täällä. Python 3.1 vai 2.6? Itse aloitin harjoittelun 2.6:lla, todella yksinkertainen kieli. 3.1:stä ei meinaa ymmärtää mitään, takkuilin painoindex-laskurin kanssa tunnin enkä saanut kaavaa toimimaan
Python on hauska kieli, joka löytyy monesta paikkaa. Esimerkiksi jotkut ohjelmat ovat integroineet joko pythonin tai jythonin itseensä ja siten tarjoavat mahdollisuuden laajentaa ohjelmien toiminnallisuutta yli tai ohi ohjelman alkuperäisen määrittelyn. Pythonia käytetään jonkun verran ohjelmien tekemiseen, mutta pääpaino tällä hetkellä taitaa olla apuväline ohjelmistokehityksen eri vaiheissa, mm. testiautomaation puolelta löytyy paljon Pythonilla tehtyjä apuvälineitä ja -ohjelmia.
Millä versiolla kannattaa sitten aloittaa? Taisit itse vastata omaan kysymykseesi. Jos homma ei toimi versiolla Y, mutta toimii versiolla X, niin valinta on melko selvä. Pythonin kakkosversion ja kolmosversion välillä on sen verran ihan periaatteellisia eroja, että opettelu kannattaa aloittaa kakkosella, koska sille löytyy vielä toistaiseksi enemmän valmiina kirjastoja yms. Toisaalta, kun osaat kakkosen, ei kolmonen enää tuota niin paljon vaikeuksia.
Kolmosen tilanteesta en ole ihan varma, mutta minulla on se käsitys, että Python-yhteisö ei ole siitä ihan niin innoissaan. Mutta tämä on ihan vain MuTu-fakta.
0Äänestä
Kouderi
ogma kirjoitti:
Python on hauska kieli, joka löytyy monesta paikkaa. Esimerkiksi jotkut ohjelmat ovat integroineet joko pythonin tai jythonin itseensä ja siten tarjoavat mahdollisuuden laajentaa ohjelmien toiminnallisuutta yli tai ohi ohjelman alkuperäisen määrittelyn. Pythonia käytetään jonkun verran ohjelmien tekemiseen, mutta pääpaino tällä hetkellä taitaa olla apuväline ohjelmistokehityksen eri vaiheissa, mm. testiautomaation puolelta löytyy paljon Pythonilla tehtyjä apuvälineitä ja -ohjelmia.
Millä versiolla kannattaa sitten aloittaa? Taisit itse vastata omaan kysymykseesi. Jos homma ei toimi versiolla Y, mutta toimii versiolla X, niin valinta on melko selvä. Pythonin kakkosversion ja kolmosversion välillä on sen verran ihan periaatteellisia eroja, että opettelu kannattaa aloittaa kakkosella, koska sille löytyy vielä toistaiseksi enemmän valmiina kirjastoja yms. Toisaalta, kun osaat kakkosen, ei kolmonen enää tuota niin paljon vaikeuksia.
Kolmosen tilanteesta en ole ihan varma, mutta minulla on se käsitys, että Python-yhteisö ei ole siitä ihan niin innoissaan. Mutta tämä on ihan vain MuTu-fakta.
Python3 ei ole tuettuna sielläkään. Eli ilmeisesti into tosissaan kolmosen suhteen on vähän laimeampaa. Jos se olisi jotain sairaan hienoa, siihen siirryttäisiin paljon nopeammin.
0Äänestä
Omada
Sillä koodataan oikeiden ohjelmien tekoon tarkoitettuja apujuttuja. Sillä itsellään ei yleensä tehdä suurempia ohjelmia ja kannattaa muistaa, että pythonin kakkosversio on ajan kanssa kuoleva kieli. Kolmonen korvaa sen aikanaan eikä ole suoraan yhteensopiva kakkosen kanssa.
0Äänestä
TRRY
Hyvä lista Pythonin yleisistä sovellusalueista jo tulikin, mutta toisin vielä esiin käyttöliittymät. Pythonilla syntyy helposti mm. WxWindows-, Qt-, Gtk-, OpenGL-, DirectX-, Carbon- ja jopa S60-käyttöliittymä. Ja niitä tehdäänkin, koska Pythonista pääsee helposti kiinni järjestelmästä löytyviin natiivikirjastoihin, ja koska Python-ohjelma syntyy murto-osalla siitä työmäärästä, minkä moni muu toteutustapa vaatisi. Esim. Ubuntun software-center on Python-ohjelma.
Pikainen kurkkaus läppärini Ubuntu Karmicin /usr/bin:iin paljastaa 175 Python-ohjelmaa komennolla
$ file * | grep 'python script' | nl
Vertailun vuoksi: samasta hakemistosta löytyy 148 Perl-ohjelmaa, 7 Ruby-ohjelmaa, 405 shell-skriptiä, 1974 ELF-binääriä.
0Äänestä
Trufflee
TRRY kirjoitti:
Hyvä lista Pythonin yleisistä sovellusalueista jo tulikin, mutta toisin vielä esiin käyttöliittymät. Pythonilla syntyy helposti mm. WxWindows-, Qt-, Gtk-, OpenGL-, DirectX-, Carbon- ja jopa S60-käyttöliittymä. Ja niitä tehdäänkin, koska Pythonista pääsee helposti kiinni järjestelmästä löytyviin natiivikirjastoihin, ja koska Python-ohjelma syntyy murto-osalla siitä työmäärästä, minkä moni muu toteutustapa vaatisi. Esim. Ubuntun software-center on Python-ohjelma.
Pikainen kurkkaus läppärini Ubuntu Karmicin /usr/bin:iin paljastaa 175 Python-ohjelmaa komennolla
$ file * | grep 'python script' | nl
Vertailun vuoksi: samasta hakemistosta löytyy 148 Perl-ohjelmaa, 7 Ruby-ohjelmaa, 405 shell-skriptiä, 1974 ELF-binääriä.
Mahdollisuus tehdä helposti ja nopeasti ei ole valitettavasti sama asia kuin ylläpitää kustannustehokkaasti. Pythonin kanssa ohjelmoijasidonnaisuus on todella vaikea ongelma suurilla softilla.
0Äänestä
TRRY
Trufflee kirjoitti:
Mahdollisuus tehdä helposti ja nopeasti ei ole valitettavasti sama asia kuin ylläpitää kustannustehokkaasti. Pythonin kanssa ohjelmoijasidonnaisuus on todella vaikea ongelma suurilla softilla.
Menee nyt ohi threadin aiheen, ehkä sanaa "Python" lukuunottamatta. Voisit varmaan silti vähän selittää, mitä tarkoitat termillä "ohjelmoijasidonnaisuus". Kuulisin myös mieluusti jonkin esimerkin tai omia kokemuksia tilanteesta, missä iso softa on kärsinyt "ohjelmoijasidonnaisuudesta" juuri siksi, että se on tehty Pythonilla. Vai heititkö vaan mutua lonkalta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
meillä ainakin sillä tehdään scriptejä joilla voi integroida sovelluksia keskenään esimerkiksi muuntamalla dataa muodosta toiseen.
Sillä tehdään kikkareita kehittämisen avuksi ja protoillaan ohjelmia.
Sillä tehdään kikkareita kehittämisen avuksi ja protoillaan ohjelmia.
Ok. Täällä ei näytä olevan erillistä foorumia Pythonille, joten kysyn täällä.
Python 3.1 vai 2.6?
Itse aloitin harjoittelun 2.6:lla, todella yksinkertainen kieli. 3.1:stä ei meinaa ymmärtää mitään, takkuilin painoindex-laskurin kanssa tunnin enkä saanut kaavaa toimimaan
Python on hauska kieli, joka löytyy monesta paikkaa. Esimerkiksi jotkut ohjelmat ovat integroineet joko pythonin tai jythonin itseensä ja siten tarjoavat mahdollisuuden laajentaa ohjelmien toiminnallisuutta yli tai ohi ohjelman alkuperäisen määrittelyn. Pythonia käytetään jonkun verran ohjelmien tekemiseen, mutta pääpaino tällä hetkellä taitaa olla apuväline ohjelmistokehityksen eri vaiheissa, mm. testiautomaation puolelta löytyy paljon Pythonilla tehtyjä apuvälineitä ja -ohjelmia.
Millä versiolla kannattaa sitten aloittaa? Taisit itse vastata omaan kysymykseesi. Jos homma ei toimi versiolla Y, mutta toimii versiolla X, niin valinta on melko selvä. Pythonin kakkosversion ja kolmosversion välillä on sen verran ihan periaatteellisia eroja, että opettelu kannattaa aloittaa kakkosella, koska sille löytyy vielä toistaiseksi enemmän valmiina kirjastoja yms. Toisaalta, kun osaat kakkosen, ei kolmonen enää tuota niin paljon vaikeuksia.
Kolmosen tilanteesta en ole ihan varma, mutta minulla on se käsitys, että Python-yhteisö ei ole siitä ihan niin innoissaan. Mutta tämä on ihan vain MuTu-fakta.
Python3 ei ole tuettuna sielläkään. Eli ilmeisesti into tosissaan kolmosen suhteen on vähän laimeampaa. Jos se olisi jotain sairaan hienoa, siihen siirryttäisiin paljon nopeammin.
Sillä koodataan oikeiden ohjelmien tekoon tarkoitettuja apujuttuja. Sillä itsellään ei yleensä tehdä suurempia ohjelmia ja kannattaa muistaa, että pythonin kakkosversio on ajan kanssa kuoleva kieli. Kolmonen korvaa sen aikanaan eikä ole suoraan yhteensopiva kakkosen kanssa.
Hyvä lista Pythonin yleisistä sovellusalueista jo tulikin, mutta toisin vielä esiin käyttöliittymät. Pythonilla syntyy helposti mm. WxWindows-, Qt-, Gtk-, OpenGL-, DirectX-, Carbon- ja jopa S60-käyttöliittymä. Ja niitä tehdäänkin, koska Pythonista pääsee helposti kiinni järjestelmästä löytyviin natiivikirjastoihin, ja koska Python-ohjelma syntyy murto-osalla siitä työmäärästä, minkä moni muu toteutustapa vaatisi. Esim. Ubuntun software-center on Python-ohjelma.
Pikainen kurkkaus läppärini Ubuntu Karmicin /usr/bin:iin paljastaa 175 Python-ohjelmaa komennolla
$ file * | grep 'python script' | nl
Vertailun vuoksi: samasta hakemistosta löytyy 148 Perl-ohjelmaa, 7 Ruby-ohjelmaa, 405 shell-skriptiä, 1974 ELF-binääriä.
Mahdollisuus tehdä helposti ja nopeasti ei ole valitettavasti sama asia kuin ylläpitää kustannustehokkaasti. Pythonin kanssa ohjelmoijasidonnaisuus on todella vaikea ongelma suurilla softilla.
Menee nyt ohi threadin aiheen, ehkä sanaa "Python" lukuunottamatta. Voisit varmaan silti vähän selittää, mitä tarkoitat termillä "ohjelmoijasidonnaisuus". Kuulisin myös mieluusti jonkin esimerkin tai omia kokemuksia tilanteesta, missä iso softa on kärsinyt "ohjelmoijasidonnaisuudesta" juuri siksi, että se on tehty Pythonilla. Vai heititkö vaan mutua lonkalta?