Kärsin yksinäisyydestä vain silloin, kun alan liikaa ajattelemaan maallista kurjuutta ja itseäni. Tätä esiintyy varsinkin päivisin ja aamuisin, illalla ja yöllä alkaa valua mysteerinomaiseen mielikuvitukselliseen ajattelutilaan ja turvallisuuden tunne on taattu. Silloin yksinäisyys maistuu kuin lempiruualta.
Jännä lohtu yksinäisyydestä...
Salaperäinen yö
1192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Samanlaisilla fiiliksillä tässä itsekin mennään. Aamut ja päivät ovat kauheita noiden tunteiden suhteen.
Juttelen kyllä mielelläni muiden kanssa vieläkin, mutta siihen ei ole tarvetta, kun on yön mystisyyden tuoma läsnäolo ja shponglen uusi levy. =)