Kun lukee noista ihmejutuista kun joku on sammunu nätisti kiskojen väliin (pituussuunnassa) ja sitten juna on menny siitä yli eikä oo saanu naarmuakaan. Ilmeisesti veturin alla on se kaikista ahtain kohta mutta paljonko se on pölkkyjen pinnasta, täytyy olla yli 20 cm koska mittasin kalloni "korkeuden" silloin kun makaa selällään takaraivosta nenänpäähän ja siitä tuli 19,5 cm, se on tietenkin yksilöllinen mitta, nenä on isohko ja hatunkoko 59. Jos halua tulla junan liiskaamaksi niin jos menis tasoristeyksen kannelle makaamaan, se on kiskojen korkeudella ja silloin ei varmaan enää tila riittäis. Jos kokeilis asiaa, siten, että laittais tasoristeyksen kannelle rinnakkain melonin, appelsiinin ja greipin niin sais vastauksen, toivottavasti veturinkuljettaja näkee, että siinä tosiaan on meloni eikä tee hätäjarrutusta
paljonko junan alla
on tilaa?
2441
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kurja juttu jos juna tekis hätäjarrutuksen tasoristeyksessä olevan melonin takia. Koska tiemmä menee pyöräkerta vaihtoon koska niihin tulee lovi hätäjarrutuksessa. Ja mitä se tulis maksamaan, varmaan 100 t€ luokkaa tai enemmän. Junan pyörähän ei ole yksittäinen pyörä vaan yksikkö, johon kuuluu akseli, joka on monoliitti ja molemmista päistä laakeroitu. Elikkä akseli on jäykkä jööti jossa pyörät on kiinni kuin tauti. Ei ole tasauspyörästöä vaan koska junan pyörä on kartiopinta niin kaarteissa tämä kartio asettuu siihen asemaan, mitä siltä odotetaan ja tekee sen mitä tasauspyörästö autossa elikkä siis sisäkaarteessa oleva pyörä asettuu eri kohtaan ja tämä marginaalinen ero pyörimisnopeudessa hoituu sillä. Mutta noin kun junanvaunuja surrataan laivaan niin siinä tulee niin jyrkkä kurvi, että meteli on korviaraastavaa kun teräs kirskuu eikä kartiopinta pääse tekemään tehtäväänsä. Rautateillä ei ole niin jyrkkiä mutkia.
Joskus ratapihalla tilapäistyössä olleena muistan, miten työnjohtaja sanoi, että jos tulee kusihätä niin heittäkää vetenne venäläisten tavaravaunujen laakeripesään. Jos siitä ongelma seuraa niin se tapahtuu hyvän matkaa Venäjän puolella eikä kukaan voisi osoittaa, että me olisimme siitä vastuussa. Mutta se oli vanhaa hyvää aikaa 1970-luvulla kun työnjohtajalta kysyttäessä siitä, että saako työaikana juoda kaljaa, niin hän vastasi, että siitä vaan, kunhan työt hoituu ja jos se lisää työtehoa. Voi niitä aikoja, nykyään tulis potkut saman tien kun ei ymmärretä, että ei sitä nautinnoksi juotu vaan se oli polttoaine, joka takasi että työt sujuu. Mutta ennenhän kaivettiin talon perustukset ja kellaritkin lapiotyönä, onneksi semmoinen helvetti on taakse jäänyttä aikaa.
Suomessa käytössä monia veturityyppejä erilaisilla maavaroilla joten ei liene kande laskeskella mahtuuko ;) Vanhemmissa venäläisissä käsittääkseni enempi varaa kuin sveitsiläisessä vastaavassa...Pendolinot ja lähijunat oma lukunsa.