Olen 32v pitkän linjan sinkkumies. Olen avoin ja sosiaalinen ihminen. Minulla on paljon kavereita ja hyvänpäiväntuttuja, ei niinkään todellisia ystäviä.
Olen vastikään sattumalta törmännyt ja tutustunut 17 vuotiaaseen tyttöön. Ensinäkemältä tytössä ei ollut mitään erityisen kiinnostavaa. Sittemmin hän on osoittautunut luonteeltaan sellaiseksi, jota en tiennyt olevan olemassakaan muualla kuin unelmissani. Välitön ja mutkaton ihminen. Olen ollut hänelle rehellinen ja kertonut kuinka upea nainen hän on ja että jos hän olisi vaikkapa 25v niin hän olisi ensimmäinen nainen maailmassa jonka haluaisin itselleni. Hän otti tämän jälkeen muutaman kerran yhteyttä minuun ja kävi minulla kylässä parin yhteisen kaverimme kanssa. Lisäksi näimme muutaman kerran muualla yhteisissä illanvietoissa. Aloin ajatella häntä yhä enemmän ja ylitin sen rajan, että soitin itsekin hänelle parina päivänä ja kyselin kuulumisia. Hänen vanhempansa tietävät minut ja ovat kehuneet minua, kuten hän sanoi. Viimeksi olin häneen puhelinyhteydessä 3 päivää sitten ja hänen äitinsä supatteli taustalla ja pyysi minua kylään. Olin samalla hämmentynyt ja minuun iski ujous. Sanoin jotain ympäripyöreätä "voishan sitä joskus vaikka miettiäkki", pyysin kertoa terveisiä hänen äidilleen, luikertelin ulos tilanteesta ja lopetin puhelun. Päätin mielessäni, että peitän orastavat tunteeni täysin enkä enää ikinä soita hänelle, ja tavatessa tervehdin häntä neutraalisti. Toki hän saattaa ottaa yhteyttä ja tiedän, että pakostakin törmäämme tällä pienehköllä paikkakunnalla kun on joitakin yhteisiä kavereitakin. Pelkään että ihastun ja jopa rakastun häneen todella, mikäli hän jatkaa samalla linjalla ja haluaa olla tekemisissä kanssani.
Uskooko joku todella, että molemminpuolinen rakkaus on mahdollista näinkin suuren ikäeron kyseessä ollessa? Itse olen todella epäileväinen, koska olen kaksi kertaa seurustellut 18 vuotiaan tytön kanssa oltuani itse 20 ja 27. Ne olivat rakkauksia ensisilmäyksellä ja suhteet jäivät lyhyiksi, koska tunsin olevani heille liiaksi esittelykappale ja ylpistelyn aihe. Olen mielestäni tavallinen taatelin tallaaja, ehkä jollakin tavalla cool, myönnän sen, koska minulle on kerrottu niin ja minua on joskus tartuttu kaupungissa hihasta kiinni ja pyydetty mallitoimiston koekuvauksiin, mistä olen tietysti kieltäytynyt, koska en ole sen luonteinen.
Olen vastikään sattumalta törmännyt ja tutustunut 17 vuotiaaseen tyttöön. Ensinäkemältä tytössä ei ollut mitään erityisen kiinnostavaa. Sittemmin hän on osoittautunut luonteeltaan sellaiseksi, jota en tiennyt olevan olemassakaan muualla kuin unelmissani. Välitön ja mutkaton ihminen. Olen ollut hänelle rehellinen ja kertonut kuinka upea nainen hän on ja että jos hän olisi vaikkapa 25v niin hän olisi ensimmäinen nainen maailmassa jonka haluaisin itselleni. Hän otti tämän jälkeen muutaman kerran yhteyttä minuun ja kävi minulla kylässä parin yhteisen kaverimme kanssa. Lisäksi näimme muutaman kerran muualla yhteisissä illanvietoissa. Aloin ajatella häntä yhä enemmän ja ylitin sen rajan, että soitin itsekin hänelle parina päivänä ja kyselin kuulumisia. Hänen vanhempansa tietävät minut ja ovat kehuneet minua, kuten hän sanoi. Viimeksi olin häneen puhelinyhteydessä 3 päivää sitten ja hänen äitinsä supatteli taustalla ja pyysi minua kylään. Olin samalla hämmentynyt ja minuun iski ujous. Sanoin jotain ympäripyöreätä "voishan sitä joskus vaikka miettiäkki", pyysin kertoa terveisiä hänen äidilleen, luikertelin ulos tilanteesta ja lopetin puhelun. Päätin mielessäni, että peitän orastavat tunteeni täysin enkä enää ikinä soita hänelle, ja tavatessa tervehdin häntä neutraalisti. Toki hän saattaa ottaa yhteyttä ja tiedän, että pakostakin törmäämme tällä pienehköllä paikkakunnalla kun on joitakin yhteisiä kavereitakin. Pelkään että ihastun ja jopa rakastun häneen todella, mikäli hän jatkaa samalla linjalla ja haluaa olla tekemisissä kanssani.
Uskooko joku todella, että molemminpuolinen rakkaus on mahdollista näinkin suuren ikäeron kyseessä ollessa? Itse olen todella epäileväinen, koska olen kaksi kertaa seurustellut 18 vuotiaan tytön kanssa oltuani itse 20 ja 27. Ne olivat rakkauksia ensisilmäyksellä ja suhteet jäivät lyhyiksi, koska tunsin olevani heille liiaksi esittelykappale ja ylpistelyn aihe. Olen mielestäni tavallinen taatelin tallaaja, ehkä jollakin tavalla cool, myönnän sen, koska minulle on kerrottu niin ja minua on joskus tartuttu kaupungissa hihasta kiinni ja pyydetty mallitoimiston koekuvauksiin, mistä olen tietysti kieltäytynyt, koska en ole sen luonteinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
eiiiii. En edes koskis sun ikäiseen mieheen jos saisin kuulla että on seurustellut lapsen kanssa. Johonkin se raja on vain vedettävä.
Ei auta kuin luonnetta katsoa. Jotkut ovat sellaisia vielä aikuisina. Ihmisten perusluonne siinä kait ratkaisee. Jos on välitön ei poikakaverilla ylpeily kuulosta luonteeseen sopivalta. Onko valmis sitoutumaan? Liian huoletonta nuoruutta? Osaako pitää suhdetta kasassa? Osaako purkaa sulle sydäntään? Vai onko liian nuori ja huoleton? Niitä pitäisi miettiä. Luonteenpiirteet niitä, mitä enemmän kannattaa katsoa tarkkaan. Niin meillä.
mutta,mutta NEUVON SINUA elä takerru lapseen,nuoreen, jolla elämä elämättä ja nuoruus kokematta!
Nuorelle naiselle ihastuksia tulee ja menee, eikä hän ota sinua samanlain vakavasti kuin sinä hänet, tiedän omasta kokemuksestani !!! Tein joskus oikean ratkaisun elämäni suunnalla !
Jos tilanne olisi näin, että sinä alle 60 ja nainen 45 niin sitten KAIKKI ON MAHDOLLISTA !
NAISIA löytyy ja nimenomaan sellaisia, kuin sinä olet vailla - AIKUISTA NAISTA !
jolle perustaa perhe. Laske hyvä mies rimaa ja muista, että sisäinen kauneus ratkaisee ei ulkoinen lookki !
mahdollista :-)
tiedän pariskunnan jolla on 22-vuotta ikäeroa. Seurusteluvaiheessa tyttö 17 ja mies 39
nyt vuosia myöhemmin ovat onnellinen perhe
alussa oli kauhuissani kuultuani seurustelusta mutta heillä se on kestänyt
he ovat naimisissa ja heillä on lapsia.
Itse en tuollaiseen olisi kyennyt nuorena mutta meitä on niin "moneen junaan"
luota vaitoosi älä ihmisten puheisiin
Luonne on kuitenkin ikää tärkeämpi seikka ja onhan hän kuitenkin jo 17-vuotias
Ei 15 vuoden ikäero tee suhdetta mitenkään mahdottomaksi. Olen nähnyt jopa onnellisen liiton, jossa on 30 vuotta ikäeroa. JA juuri tehtiin tutkimus, jossa todettiin ikäeron (miehen ollessa vanhempi) vain lisäävän suhteen kestävyyttä.
Suurempi ongelma sinun tapauksessa on tuo tytön ikä. 17 vuotta on kovin vähän, vaikka olisikin kypsä ikäisekseen. Hän aikuistuu hyvin paljon seuraavan 5-7 vuoden aikana.
Toivotan paljon onnea teille kummallekin, mitä tahansa käykään.
Siitä tutkimuksesta lisää täällä:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus Parisuhde kestää kun nainen on nuorempi ja koulutetumpi/1135250298627
arkkitehtina on toiminut varmaan mies. Itse olen nainen ja sanon, että vanhempi mies ei ole naisen kannalta hyvä. Pitää olla hyvin hyvän itsetunnon omaava mies, joka pystyy huomattavasti nuoremman naisen pitämään onnellisena. Itse päädyin viimein eroon, koska 10 v vanhempi mieheni tukahdutti minut ainaisilla epäilyillä ja jatkuvilla luuloillaan. Nuorta vaimoa vilkuilevat aina trimmatut urokset, ja vaikka nuorikko ei heidän kelkkaan menisikään, mies kuvittelee aina niin käyvän, toki poikkeuksiakin on. Ainaista vangitsemista ja kuulustelua ei jaksa pidemmän päälle, se tappaa rakkauden. Lyhytaikaisena suhde menee. Ikäero saa olla puolin kuin toisin enintään 5 vuotta.
Kokemuksen rintaäänellä sanon, että kirjoittajan kannattaa todella harkita 1000 kertaa.
haasteellinen, MUTTA...
...eihän mistään suhteesta voi etukäteen tietää, miten se päättyy. Ero voi tulla alkumetreillä, oli lähtökohdat kuinka ihanteelliset tahansa. Ihan sama mitä täällä ihmiset (minä mukaan lukien) sanovat, et saa vastausta ongelmaasi tätä kautta. Ainoa tapa saada selvyys, on ottaa riski ja antaa suhteelle mahdollisuus. Ihmiset ovat erilaisia ja jokainen suhde on ainutlaatuinen tapaus. Muiden kokemuksilla ja omilla aiemmilla kokemuksillasi ei ole merkitystä, jos et anna niiden vaikuttaa itseesi.
Eikö tärkeintä ole se, että olet aidosti kiinnostunut tästä ihmisestä ja hän ilmeisesti tuntee samoin? Siinä on tarpeeksi syytä suhteen aloittamiselle. Seuraa tunteitasi, älä pelkojasi! Voit joutua pettymään, mutta ainakaan olet tavoitellut unelmaasi.
Rohkeutta, ja onnea (suhteen)yritykselle!:)
Ja minä vastaan omasta puolestani, että minulla on kokemusta 17 vuoden ikäerosta eikä mitään tuollaista mustasukkaisuutta ollut koskaan meidän suhteessa. Ennemmin minä jos jommasta kummasta, vanhempi mies, olin se josta tunnettiin mustasukkaisuutta.
10 vuotta ei ole ikäero eikä mikään. Mustasukkaisuusongelma voi esiintyä aivan samoin samanikäisten keskenkin. Sinä laitat ikäeron syyksi sen, mikä on oikeasti yksilökohtaista mustasukkaisuutta. Ei ikäero selitä mustasukkaisuutta vaan henkilökohtaiset ominaisuudet. Nuorena mustasukkainen on vanhana mustasukkainen ja suvaitseva on vanhana suvaitseva. Yleensä henkilökohtaiset ominaisuudet vain vahvistuvat iän myötä.
Olen seurannut näitä keskusteluita kuukausikaupalla ja tehnyt selkeän havainnon: Ikäeroon negatiivisesti suhtautuville ei omaa kokemusta asiasta ole ja niillä joilla on, suhtautuvat lähes poikkeuksetta positiivisesti suurenkin ikäeroon.
Osmo Kontula totesi hiljattain, että optimaalinen ikäero on 20 vuotta miehen ollessa vanhempi. Tällöin seksuaalinen aktiivisuus on lähimpänä sukupuolten välillä. Kyllähän sitä sanotaan, että naisen halut kasvavat iän myötä ja että miehen laskevat iän myötä, mutta kun miehen aktiivisuus on alunperin jo niin paljon suurempi kuin naisen, niin näin se vaan on. Kontula on siis tunnustettu seksologi ja perustaa tietonsa tutkimuksiin.
Nyt lehdissä ollut uutinen ei yllätä. Vanhempi mies on yleensä jo seikkailuntarpeensa tyydyttänyt. Ja ennen kuin taas aletaan syöttämään puuta heinää miehen kyvykkyydestä, todetaan, että suomalaisilla miehillä testosteronipitoisuudet ovat normaalia matalammat 7 %:lla 50 - 60 -vuotiaista ja 14 %:lla 61 - 70 -vuotiaista miehistä. Suurimmat arviot pyörivät luokassa 20% 60 vuotiaista miehistä kärsii andropaussista. HUOMAA, tämä tarkoittaa, että 80 % 60 VUOTTA TÄYTTÄNEISTÄ EI KÄRSI MINKÄÄNLAISISTA ANDROPAUSSIN OIREISTA. Andropaussin oireet korreloivat ylipainon kanssa huomattavasti voimakkaamin kuin iän kanssa.
ihastunut 15v nuorempaan mieheen. Taitaa jäädä haaveilun tasolle...
Kunnes tyttö on aikuistunut. Samalla valitettavasti mitä ilmeisemmin menetät hänet, mutta jos olet mies, niin haet itsellesi ikäistäsi seuraa. Viattomia tyttöjä on tarjolla pilvin pimein, mutta mies on se, joka torjuu tämän moraalisesti arveluttavan suhteen. Mitä ilmeisemmin sinua himottaa hänen nuoruus ja kauneutensa, tällainen suhtautuminen ei ole kovin vakaalla pohjalla mitenkään.
musta tuntuu et toi mies välittää siitä tytöstä aidosti eikä suhde olisi mitenkään moraalisesti arveluttava! 17 vuotias on jo nuori nainen ei mikään lapsi! sille ei voi mitään jos rakastuu, niin se vaan on!
ongelma. Kunhan otat tietyt jutut huomioon.
Unelmien poikamiehessäkän tämä kaveri on kolmikymppinen ja yksi näistä tytöistä oli ainakin 19 viime jaksossa kun katsoin. Se on vähän millä tasolla kukin on henkisessä kehityksessään. Ihan hyvä pohtia asiaa..
Joskus tulee vastaan ihmisiä, joissa niinsanotusti löytää "sielunkumppanin", toinen tuntuu samalta. Se ei välttämättä silti tarkoita, että hänen kanssaan pitäisi olla suhteessa. Silti jos siltä tuntuu ja vakavissasi olet niin elämä on lyhyt.
T:nainen
Aluksi kiitos tähänastisesta osanotosta aloittamaani keskusteluun ja kertomistanne huomioon otettavista seikoista, jotka ovat avartaneet mieltäni.
Mustasukkaisuudesta olen samaa mieltä kuin varmaan suurin osa teistä eli se on enemmän yksilö- kuin ikäkysymys. Itse en ole mustasukkaista sorttia. Toki henkisesti terve ihminen tunnistaa itsessään kyseisiä tuntemuksia, mutta itselläni mustasukkaisuus ei ole ikinä ollut hallitseva tunne.
Kauneudesta. Mielestäni ikä tuo itsevarmuutta, joka heijastuu myös ihmisen kauneuteen/näyttävyyteen, kun löytää oman tyylinsä jne. Siinä ei mahdolliset lisäkilot tai muut ulkoiset muutokset haittaa. Tämä uusi nuori tuttavuuteni on niitä naisia, jotka näyttävät sitä kauniimmilta mitä enemmän heihin tutustuu. Rehellisesti sanottuna en olisi kiinnittänyt häneen hänen ulkonäkönsä vuoksi juurikaan huomiota, jos hänet olisi esitelty minulle yhdessä tutun kaveripiirini naisten kanssa minulle ennestään tuntemattomina naisina. Kuriositeettina mainittakoon, että kesällä minulla oli ilo tutustua ja viettää aikaa lähes ikäiseni 29v naisen kanssa. Häntä saattoi todella sanoa kauniiksi. Lisäksi hän piti minusta, minä hänestä. Hetken jo luulin törmänneeni elämäni naiseen. Hän kuitenkin tukahdutti enimmät ihailun osoitukseni melko alkuvaiheessa toteamalla, ettei hän ole rakastumassa minuun, vaikka pitääkin minusta kovin. Rivien välistä aistin, että olin hänelle liian "amis/jamppa". Hän oli (ja on) fiksu ja filmaattinen, akateeminen, menestyvä nainen. Itse olen pelkästään akateeminen:)
Ja vielä "suhteen" etenemisestä kiinnostuneille tiedoksi, että vkl jatkui samaa rataa kuin ennenkin. Törmäiltiin, näheltiin ja juteltiin isommassa porukassa. Pari pientä kahdenkeskistä juttutuokiota. Ja lauloimme karaokea duettona:) Sitten hän soitti lauantaina päivällä ja kysyi "kulta, missä meet". Murtosekunnin hiljaisuuden jälkeen purskahdimme yhtäaikaiseen nauruun. Ja illalla taas mentiin. Pyrin olemaan hänelle avoin ja rehellinen, puhun aikaisemmista kokemuksistani itseäni paljon nuoremmista naisista ja siitä, että en ole luopunut aikaisempien kokemusten jälkeen päättämästäni periaatteesta, etten enää ikinä anna itseni rakastua alle 25v naisiin. Paljon pitäisi vielä tapahtua, että tuo raja murenisi. Siksi kerron kaiken tuon, koska en missään tapauksessa halua leikkiä hänen tunteillaan:)
löytyy. Miten esim. otat ulkopuolisten katseet ja mahdollisesti joidenkin paheksunnan? Jos paheksunta tulee ystäviltä tai tutuilta tai työkavereilta, aina pahempi. Voiko tämän vain sivuuttaa sanomalla että rakkaus ei katso ikää.
ei tossa oo oikeesti musta mitään pahaa... se on laillista ja kaikki...
ei rakkaus katso ikää se sun pitää tietää! älä ota liian ronskeja askelia vaa anna ton jutun mennä ihan ittestää ja kato myöhemmin miten se lähtee liikkumaan...
ei sitä koskaan tiiä vaikka tossa nuoressa leidissä ois sitä SE OIKEA ainesta :) tsemppiä
Ikäero - siitä on kirjoitettu täällä paljon. Muutama vakiovastaaja näyttää aina tuomitsevan aktiivisesti kaikenlaisen ikäeron, jos mies on vanhempi.
Tosiasiassa harvalla on omakohtaista kokemusta suuresta ikäerosta. Enemmänkin kyse on siis uskomuksista ja luuloista kuin tiedoista. Yksi selvä havainto on se, että ne joilla on sitä oikeaa omakohtaista kokemusta aiheesta, eivät tuomitse suhdetta.
Minulla on. Kaikki viimeaikojen tyttöystävät ovat olleet 10-22 minua nuorempia ja lopullinen valintani, kihlattuni, on minua 22 vuotta nuorempi. Ei mitään ongelmaa. Enemmän ongelma näyttää olevan muilla ihmisillä.
Ikäeroa suurempi ongelma voi olla nuoremman kypsymättömyys tässä tapauksessa, mutta ei välttämättä. Jotkut 17 vuotiaat voivat olla kovinkin jalat maassa toiset taas aivan lapsia.
Tee kuten sydämesi sanoo, mutta ole aina rehellinen ensin itsellesi. älä tee väkisin asiasta hyvää tai pahaa.
Odotat kunne neito on täyttänyt 18v ja katsot sen jälkeen mitä haluaa. !
Onks immeiset täällä humalassa
Jotain sen suuntasta :D
Ikä on vaan numeroita ja BLAA BLAA BLAA!!
Niin vanha aloitus, että asiat on varmaan jo edistyneet jotankin :D
seuraavat 10 vuotta, ennen kuin tunget kalusi siihen lapseen. Johan tosta tulee bedofilia väkisin mieleen, kun tollanen ikäero ja tyttö vielä lapsi!!!!
Itsellänion on ollut kaksi pitkää suhdetta 16 ja 17 vuotta itseäni nuorempaan naiseen. Kummassakaan tapauksessa ikäero ei ollut koskaan mikään ongelma meille eikä suhteiden katkeaminen johtunut ikäerosta. Tekisi melkein mieli väittää, että tuollainen noin 15 ikäero on suorastaan ihanteellinen.
Mutta.
Sinun kohdallasi tilanne on se, että nainen on vielä 17-vuotias eli varsin nuori. Suhde toimii varmasti upeasti huumaan ajan ja ehkä sen jälkeenkin, mutta jos suhde jatkuu pitkään, niin naiseltasi jää kokematta ja kasvamatta tuo noin 17–22 vuoden väli, jossa tehdään paljon virheitä ja opitaan paljon.
Suhteenne voi mennä hyvin, mutta voi olla että jossain vaiheessa hän katsooo taaksepäin ja miettiiä, jäikö jotain kokematta.
On paljon ihmisiä, jotka arvostelevat pareja, joilla on ikäeroa. Mutta huomaa se, että aika harvalla on kokemusta asiasta. Luuloja on sitäkin enemmän. Noin 45–50% todennäköisyydellä parisuhde kariutuu, vaikka oltaisiin kuinka samanikäisiä.
Ei ole mitään luonnonlakia, joka määrää tarkasti miten suhteet toimivat. Suhteet ovat aina yksilöllisiä. Samanikäisyydessä on puolensa kuten on myös eri-ikäisyydessä. Kun miehellä on jo jotain, niin elämä ja arki on aika paljon helpompaa kuin, jos joutuu aloittamaan kaiken alusta.
Onnea.
Pedofiili.