Aistien sokkelo

itku oli äänetön
vain muutama raskas kyynel
muilta huomaamaton
osa Sinua, osa itseäni varmaan

kannoin montaa kaipausta
hyväilyjen liikettä
valon pientä välkettä
savunsinistä surujen juovaa

kas niin
tänään näissä leivättömissä käsissäni
tyhjän kehoni raameissa
meren kohina, ontto

aaltojen keinussa
sormien
suudelmiesi vire
kaikuja eilisten elämästä

sokeaa, niin sokeaa askelten ääntä

20

439

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mysteriet

      Runonautinto täs kärsii kun saa rollata sivua kuin heikkomielinen... :/
      Mut onhan upeeta luettavaa Sinulta taas !!

      PS:
      Kokeilen tässä samalla sitä Tuomirannan kikkaa -
      eli rivivälin pienentämistä samallalailla...
      Palajan kertomaan jos onnistui =)

      • lindalinda1

        ja kiitz - piits =)

        Mie hyrisen tyytyväisyyvestä.

        Tästä oli muuten eilen sellainen arkisempi versio,
        jos niin voi sanoa. Se meni jotenkin
        ' itkin tänään
        ei
        ei se itkua ollut
        vain muutama painava kyynel ' etc

        Muokkailin aamulla hiukka.


    • punaposkiN

      Timantin runon
      heitit heti
      aamutuimiin
      ihan kokonaan siinä elin
      oli henkäys mun ihollain
      niin koskettavasti '
      sanasi pudottelit
      kuin urkujen pauhu
      koko elämän kuva
      siiinä tuli

      Linda sanattomaksi teit yks onnistunein runo oli kuvauksesi

      • lindalinda1

        miten upea palaute,
        erityisesti tuo urkujen pauhu ja kaikki
        muukin.

        Kiitoskiitos, olen otettu.
        Sinäkin toit aamuuni auringon.


    • mies-v57

      Ikävä Rakkaudessa kuin kyynel kirkas,
      silmäkulmia kuin hellin sormin koskettava,
      kaipaus kuin sivelyä ihon pinnalle, ehyt
      lämmin ote ja kuitenkin syvälle liukuva,

      Ja ei minun tarvitse katoa sinuun edes,
      ei tunnustella sylisi pohjaa, lämpösi kuumaa
      lähdetä, kuitenkin tunnen sinut kokonaan ja
      jokin Sinussa minun kättäni itseesi ohjaa..

      Suudelmia, nautintoja kanssasi kuin
      kahden linnun lentoa ilmanlassa vapaina siivet
      toisiaan koskettaen, käsivartemme, vartalomme,
      uumasi käteni alapinnalla lämpönä kaartuen..

      Äänesi, vaikka olisin kuuro ja sokea, sen kuulisi,
      pinnalleni tulisi Sinusta säteitä, ihosi hipaisu minuun
      tuntuen, tietäisin, se olet Sinä, vain Sinä, olisit
      luonani ja päätyisit minuun, kokonaan uupuen..

      sellainen...vain Sinä..

      http://www.youtube.com/watch?v=xvz8SzdY7c0&feature=related

      Kiitos Runostasi.

      Vaikka muuten itku voi olla repivää,
      traagista, suru särkevää, sirpaleiksi tuottavaa..

      Rakkaudessa se kaikki, on äänetöntä sanomaa,
      jota vain sydän kuulee ja sielu taltioi piirroiksi
      pinnalleen..

      Kun kaipuun sormi ne tapaa, aina silloin
      kaipuun kyynelet hyväilet silmäkulmia ja
      mitä kerran oli, herää hengittämään..

      Sokeaa, mutta mikään ei niin selkeää..

      Tämä Rakkausrunosi kertoi luovuutesi
      voimasta ja rohkeudesta.

      Olit jättänyt ajatustesi väliin tyhjän jäljen,
      lukijalle tilaisuuden täyttää se itse, omalla
      mielellään.

      Tekniikka vaatii taitoa, jotta teksti pysyy koossa,
      Runo yhtenäisenä.

      Loppuitulos oli rakenteellisesti onnistunut
      ja tämä oli kerrassaan hieno Runokokonaisuus.

      Nautittava ja hienoja mausteita sisältävä
      kokonaisuus Rakkausrunona.

      Hienoa!

      Voimia ja kannustusta Sinulle päivääsi.

      • lindalinda1

        Mikä nautinnollisista nautinnollisin liite * huokaa *
        enkä biisiä olekaan aiemmin sen kaltaisena kuullut,
        hieno toteutus kuvasarjan kanssa.

        Ja tietysti runosi vain antaa lisäväriä ja pehmeyttä,
        kauneutta ja ehdotonta nautintoa jokaisella säkeellä.
        Lauseiden ja sanojesi tuoreus ihmetyttää joka
        kerran, uskomaton on sanavarastosi johon meillä
        jokaisella pitäisi olla samat mahdollisuudet. Mutta vain
        Sinussa täydentyy rakkaus sellaiseksi aarteeksi, jota voi
        ihailla ja maistella loputtomiin kyllästymättä. Kuin kauneinta
        timanttia.

        En voi enkä halua kertoa julkisesti, mikä oman runoni syy ja
        aihe on, kipeä asia kuitenkin. Kirjoitin siitä eilen toisenlaisen
        version ja tämän kirjoitin aamulla, avaamatta sitä eilistä. Jäi
        vain harmittamaan, että oli suunnitelmissa lisätä siihen musiik-
        kiliite joka olisi ollut osuva aiheeseen, unohtui.

        Kiitän kannustuksestasi ja aina yhtä upeasta palautteesta.
        Iloa päivääsi kovasti, täällä on muuten tullut valkeaa hippua
        taivaan täydeltä.


    • palanaavaa

      Niiin' määrätietoisella tavalla kuin vain runo voi, tämä kulki läpi sen syvimmänkin.
      Kuin lapsi silmät loistaen voisin sinua katsoa, luettuani tämän; Silmistäni lukisit kaiken sen,
      mitkä sanoilta piiloon jäävät.

      Mie olen kyllä nyt iloinen Sinun runostasi,
      sydän sen sanoi.
      Hiljenen.

      Hienoa päivänjatkoa !

      • lindalinda1

        Sinä yllätyksellisistä yllätyksellisin mies.

        Paljon mahdollista, että silmiin katsomalla olisitkin
        lukenut minua. Ja luulenpa, ettei olisi tarvinnut
        kauaakaan sitä tehdä eilen, kun olin runon synnytys-
        tunnelmissa vaikka tämä ei ollutkaan se ap:n versio.

        Ilo on minun puolellani, Sie mokoma Katkennut kanta
        ja käsien sormet ja olikohan niitä vielä joku muukin =)
        Mutta kuten huomaat, vaikka kirjoitat millä nicillä
        löydän runosi aina ( ainakin lähes aina ) tietämättä,
        että Lastuhan se veijari kirjoituksen taakse kätkeytyy.

        Kiittäen ilman pokkaamista, niiaten sillai oikeen wanhan-
        aikaisesti.

        PS Harmittaa tämä vika, joka täällä nyt on ja lisäilee noita
        rivivälejä ( aloitukseenikin tullut joka säkeen lauseiden väliin
        yksi ylimääräinen. Hankaloittaa lukemista ja keskittymistä )


    • Kauris-62

      hienoa,aikuisen naisen tekstiä !
      kiitos lukuhetkestä linda :)

      • lindalinda1

        kaipa näillä kymmenillä voidaan jo puhua
        aikuisen naisen kirjoittamisesta.

        Kiitos kuuluu aina kommentoijalle,
        nyt siis Sinulle;
        nöyrästi KIITÄN ja toivotan oikein hyvää päivän jatkoa.


    • runo64-1

      ... kovasti sattuu
      pieneen sydämeeni
      joka on aivan täynnänsä
      suuria tunteita.

      kuinka tunnen kaipaukseni
      rakkauteni
      koskettavan
      hyväilevän
      vain selkääsi
      kun käännyt pois minusta.

      rakasta minua
      niin pientä
      satuttavaa sydäntä
      kuin minä sinua.

      kyllä on kauniin koskettavaa tekstiä
      jota suru hallitsee.
      on hämmästyvän taidokasta taidon näytettä kuinka hyvin
      saat meren runoihisi mukaan,
      siinähän ihokin jo kalpenee.

      hyvä upea linda !!!

      • lindalinda1

        ja elämä ottaa.
        Joskus suru saa tällaisiakin muotoja josta
        Sinä ystäväni niin koskettavan kauniisti olet
        palautteesi jättänyt. Luet minua melkoisen
        hyvin, rivien välitkin.

        Löysit paljon herkkiä ja sisinpääni osuvia sanoja
        runostani, kiitos olkoon osanasi ja iloa päivääsi myös.

        Olet aarre.


      • lindalinda1

        ei ollut tarkoitus,
        vaikka mieli olikin maissa kirjoittaessa.

        Kiitos kommentoinnista ja nostalgisesta liitteestä,
        mahtavaa.


    • 18 plus 8

      Taas sitä surussa ja murheessa rypemistä.
      Miksi et tee iloisia runoja?

      • lindalinda1

        ja kommentoija.

        Jos suru asuu ihmisessä, on vaikeaa
        kirjoittaa iloisia sanoja ja lauseita.

        Kiitos kommentoinnista.


    • kyyneleissäni luoksesi,
      kaipuuni kyyneleet
      ovat kuivuneina vanoina ihollani.

      Ne kuvaavat kosketustasi
      joka on vielä minussa kiinni,
      ihoni monissa juovissa.

      Kuinka sokea rakkaus onkaan ?
      Aina uudelleen ja uudelleen,
      luotan ja uskon odottaen
      pettymyksen palaavaksi.

      Ilman kyyneleitä.

      Kiitos linda ! J

      • lindalinda1

        ' kuinka sokea rakkaus onkaan '
        ja kaiken tuon muun, sydäntä sykähdyttävän
        kauniisti ja liikuttavasti.

        Runoilija,
        nöyrä kiitos tekstistäsi. Siinä puhuu aikuisen
        miehen sydän ja sielu.

        Hyvää viikonloppua Sinulle,
        t. linda


    • peres

      pidän pidän
      sanojen keinusta
      niin niin
      ei aina paljon
      ole paljon
      pienet ovat
      jos ne ymmärtää

      • lindalinda1

        Sinun sanojesi kimarasta,
        pienesti PALJON.

        Kiitos Peres !


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      74
      4988
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      33
      2781
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      40
      2544
    4. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      26
      1953
    5. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      1862
    6. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      1709
    7. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      90
      1703
    8. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      166
      1583
    9. Mietin tässä T....

      Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..
      Suhteet
      24
      1348
    10. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      94
      1210
    Aihe