Minä ja vaimoni menimme nuorina naimisiin, tuli lapsia ja minä tietenkin perheen päänä hommasin elannon.
Painoin pitkää päivää että rahat riittävät, asuttiin kaukana sukulaisista (1500km).
Ihmettelin vaimoni tapaa liiotella aina minun tekemisiä ja vähätellä omia mokia, no ajattelin että se on normaalia.
Sitten muutettiin lähemmäksi sukulaisia ja talonrakennukset, yrityksen pyörittämiset yms. veivät aikaa ja lapsia oli jo 3.
Asiaa häiritsi sama vanha minun asioiden liiottelu ja omien vähättely, lisäksi tuli sukulaisten suunnalta tietoa että vaimoni puhuu suorastaan paskaa muista. Siinä sitten vähän ihmeissään ketä uskoa kun vaimo kielsi puhuneensa.
Homma kärjistyi ja välit sukulaisiin meni.
Sitten alkoi se ihmeellinen temppuilu, yöllä keksi sitten kaikenlaisia kriisejä etten voisi nukkua ja aamulla ennen 6 herätys ja 15 tuntinen työpäivä. tätä alkoi toistua vähän väliä. Hänellä ei ollut ongelmaa kun pysty laittamaan nukkumaan kun minä lähdin töihin.
Vaimoni keksi uuden tempun, hävisi jäljettömiin 2-3 päivää kerralla ja jätti lastenhoidon minun harteille.
Siinäpä hoidat lapset ja teet 15 tuntista työpäivää, raskaaksi kävi.
Hänen piti saada aina jotakin hyvityksiä että palasi takaisin kotiin.
Sitten alkoi avioerolla uhkailut, jos en tee mitä hän halusi niin hän ottaa avioeron.
Hän toteutti jo uhkauksen niin pitkälle että oli hommannut eropaperit valmiiksi (ilman tietoja kylläkin).
Olo oli kuin rahakoneella, ei minulla muuta virkaa ollutkaan kuin rahan tienaaminen ja pihahommien teko (taloushommia en suostunut tekemään, mielestäni vaimon piti tehdä edes sen verran kun ei ollut koskaan käynyt töissä).
Jälkeenpäin tuntuu että jokin korkeampi taho puuttui peliin, vaimoni menehtyi yksinkertaiseen rutiinileikkaukseen.
jälkeenpäin huomasin määritelmät narsismista kun jouduin etsimään selitystä vaimoni äidin käytökseen (hänellä on päivänselvä narsistinen personallisuushäiriö ja paha sellainen).
Olinko minäkin elänyt narsistisen henkilön kanssa joka ei kerennyt saavuttaa tavoitettaan?
Huomasin että jo nuoruudesta lähtien oli minulle syötetty satuja esim. abortin suhteen. Kuoleman jälkeen pääsin tutustumaan hänen koko elämän sairashistoriaan aina vauvaiän korvatulehduksista viimeiseen elinpäivään saakka eikä minkäänlaista mainintaa abortista.
En kyllä toisaalta kadu 20 vuoden yhdessäoloa sillä jäihän minulle 3 poikaa jotka eivät onneksi perineet äitinsä piirteitä.
Painoin pitkää päivää että rahat riittävät, asuttiin kaukana sukulaisista (1500km).
Ihmettelin vaimoni tapaa liiotella aina minun tekemisiä ja vähätellä omia mokia, no ajattelin että se on normaalia.
Sitten muutettiin lähemmäksi sukulaisia ja talonrakennukset, yrityksen pyörittämiset yms. veivät aikaa ja lapsia oli jo 3.
Asiaa häiritsi sama vanha minun asioiden liiottelu ja omien vähättely, lisäksi tuli sukulaisten suunnalta tietoa että vaimoni puhuu suorastaan paskaa muista. Siinä sitten vähän ihmeissään ketä uskoa kun vaimo kielsi puhuneensa.
Homma kärjistyi ja välit sukulaisiin meni.
Sitten alkoi se ihmeellinen temppuilu, yöllä keksi sitten kaikenlaisia kriisejä etten voisi nukkua ja aamulla ennen 6 herätys ja 15 tuntinen työpäivä. tätä alkoi toistua vähän väliä. Hänellä ei ollut ongelmaa kun pysty laittamaan nukkumaan kun minä lähdin töihin.
Vaimoni keksi uuden tempun, hävisi jäljettömiin 2-3 päivää kerralla ja jätti lastenhoidon minun harteille.
Siinäpä hoidat lapset ja teet 15 tuntista työpäivää, raskaaksi kävi.
Hänen piti saada aina jotakin hyvityksiä että palasi takaisin kotiin.
Sitten alkoi avioerolla uhkailut, jos en tee mitä hän halusi niin hän ottaa avioeron.
Hän toteutti jo uhkauksen niin pitkälle että oli hommannut eropaperit valmiiksi (ilman tietoja kylläkin).
Olo oli kuin rahakoneella, ei minulla muuta virkaa ollutkaan kuin rahan tienaaminen ja pihahommien teko (taloushommia en suostunut tekemään, mielestäni vaimon piti tehdä edes sen verran kun ei ollut koskaan käynyt töissä).
Jälkeenpäin tuntuu että jokin korkeampi taho puuttui peliin, vaimoni menehtyi yksinkertaiseen rutiinileikkaukseen.
jälkeenpäin huomasin määritelmät narsismista kun jouduin etsimään selitystä vaimoni äidin käytökseen (hänellä on päivänselvä narsistinen personallisuushäiriö ja paha sellainen).
Olinko minäkin elänyt narsistisen henkilön kanssa joka ei kerennyt saavuttaa tavoitettaan?
Huomasin että jo nuoruudesta lähtien oli minulle syötetty satuja esim. abortin suhteen. Kuoleman jälkeen pääsin tutustumaan hänen koko elämän sairashistoriaan aina vauvaiän korvatulehduksista viimeiseen elinpäivään saakka eikä minkäänlaista mainintaa abortista.
En kyllä toisaalta kadu 20 vuoden yhdessäoloa sillä jäihän minulle 3 poikaa jotka eivät onneksi perineet äitinsä piirteitä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ilmeisesti olit tosiaan naimisissa narsistisen tai jollakin muulla tavalla persoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa. Sinulla on jäljellä enää muistot, joissa varmaankin on hyviäkin hetkiä, koska noinkin kauan jaksoit ja vielä kolme lastakin alulle saatoit. Vaali hyviä muistojasi, tee työtä kipeiden muistojen kanssa, mutta elä tässä päivässä. Vaikutat kypsältä ja viisaalta mieheltä, uskon että seuraava liittosi tulee olemaan onnellisempi.