kaiken piti olla hyvin

Hei kaikille tätä palstaa lukeville. haluan purkaa vähän ajatuksiani ja tuntojani tänne. Koska usein minusta tuntuu että kukaan ei siltikään oikeasti ymmärrä miksi on näin. Kaiken todellakin piti olla hyvin. Saimme ensimmäisen lapsen kolmikymppinen pariskunta. Lapsen syntymä oli hyvin traumaattinen kokemus, kun kaikki ei mennyt todellakaan kuin piti. SIlloin jo ajattelin että minä selviän kaikesta kunhan saan kääröni syliini ja voin viedä sen turvaan omaan kotiin...enkä koskaan aikonut jättää häntä enää mihinkään yksin, kuten sairaalassa jouduin jättämään. Millasta oli jättää valveilla oleva oma pienokainen suureen metalliseen kylmään häkkisänkyyn, kun et koskaan sitä vierelle saanut. Itkun kanssa joka ilta astelin omalle osastolle. Kun pääsimme kotiin, kaikki oli hyvin. olimme perhe, meillä ol.i täydellinen kiltti vauva, aivan ihana pienokainen. vieraita tuli ja meni. ristiäiset oli ja meni. mutta sitten...shokki oli täydellinen. En jaksanut kuten ennen. en jaksanut pitää kotia puhtaana, en jaksanut laittaa yhtään itseä, jos olisin saanut olisin vain nukkunut, jopa lapsen hoito tuntui ylitsepääsemättömän raskaalta. Koin todella huonoa omaa tuntoa, elämän piti olla parasta aikaa, mutta yhtä äkkiä siitä oli tullut helvettiä. mies ei heti huomannut mitään, kunnes avasin suuni ja kerroin olevani todella väsynyt. Yksi viikonloppu muutti kaiken. en enää uskaltanut koskea lapseeni, kun hän itki pakenin ulos. koin paniikin omaisia tunteita. maanantai aamuna soitin heti neuvolaan ja onnekseni sinne pääsi heti. Sain ajan mielenterveystoimistoon ja akuutit lääkkeet eli masennukseen ja unettomuuteen. Nukuin varmasti viikon kun mieheni jäi töistä hoitamaan kotiin vauvaa, olin niin väsynyt että sitä ei voi sanoiksi pukea. Nyt tänä päivänä elämä on tasoittunut. on kulunut kaksi kuukautta, mutta edelleen kuljen terapiassa, kun haluan selvittää nyt kaikki mieltä painavat asiat. tätä kokemusta en koskaan enää haluaisi. Haluaisin nauttia vaan täysin rinnoin pienokaisesta, mutta tässä huomaa että kaikki asiat eivät ole itsestä kiinni!