Itärannan kaavoitus
Paras Fiilari 28.10.2009 20:54
Tässä keskustelussa näyttää olevan joita kuita, jotka kaipaavat keskustelun aihetta. Tiistaina 3.11.2009 on kaupinkisuunnittelulautakunnan kokous. Kotkan kaupungin verkkosivulta http://ktweb.kotka.fi/
Kokoukset/KALA:n esityslistat:
Kokouspvm Toimielin
6.10.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
8.9.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
11.8.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
9.6.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
12.5.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
1.4.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
3.3.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
3.2.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
Taas on oikein kiva todeta, että eihän Kotkassa tarvitse lautakuntien esityslistoja ennakolta ainakaan verkkosuvuille laittaa puhumattakaan, että ennakolta kerrottattaisiin kaupungin asukkaille siellä käsitltävistä asioista!
Sen osoittamani aktiivisuuteni johdosta tiedän kuitenkin, että kaupunkisuunnittelulautakunnassa tiistaina 3.11. on esillä Itärannan kaava-asiat, joista on infoa linkissä http://www.kaupunkilehtiankkuri.fi/Uutiset/?news_id=2460
21.10.2009 12:00
Itärannasta uusi yritys
Ahlström ja Kotka neuvottelevat maakaupoista Karhulassa
Kotkan kaupunki ja A. Ahlström Oy valmistelevat mittavia maa-alueiden vaihtokauppoja ja kaavoitusratkaisuja Karhulassa. Rahaa osapuolten välillä ei suoraan liikuteltaisi. Pakettiin kuuluvat Ahlströmin maaomistukset Itärannassa ja Jumalniemessä sekä sirpalealueita Rauhalassa ja Karhulan keskustassa.
Kaupan keskeisenä osana on yli 70 hehtaarin Itärannan alue, joka on melkein kokonaan Ahlströmin omistuksessa. Yhtiön aloitteesta alueelle ryhdyttiin nelisen vuotta sitten laatimaan asemakaavaa. Se mahdollistaa yli sadan omakotitalon, seitsemän rivitalon ja yhden liiketalon rakentamisen.
Hanke uuvahti loppusuoralle, kun Ahlström ei hyväksynyt kaupungin ehdotusta toteuttamissopimukseksi. Sillä kaupunki olisi leikannut yhtiölle kaavoituksesta koituvaa hyötyä, maan arvon nousua.
Niinpä kaavaehdotusta sopimuksineen ei viety kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi. Itärannan rakentamista on myös vastustettu voimakkaasti.
Kotkan kaupunginvaltuuston käsittelyä vaille oleva Itärannan kaava pohjautuu Pöyry Environment Oy:ssä laadittuun ratkaisuun. Se valmistui jo runsaat kolme vuotta sitten. Kaavan toteuttamista on vastustettu voimakkaasti.
Itärannasta Jumalniemeen
Ahlström on nyt tehnyt kaupungille uuden ehdotuksen Itärannasta. Ahlströmin maankäyttöpäällikön Timo Viinamäen mukaan yhtenä vaihtoehtona on, että yhtiö rakentaa kustannuksellaan Itärannan infrastruktuurin, kadut, viemärit, puistot. Valmistuttuaan ne luovutettaisiin kaupungille.
Ahlström myisi itse Itärannan tontit. Samaten sen ei korvauksena tarvitsisi luovuttaa alueelta tontteja kaupungille, kuten alkuperäisessä sopimuksessa luonnosteltiin. Ilmeisesti yhtiössä arvioidaan, että tämä vaihtoehto tulisi sille edullisemmaksi kuin aiemmin tarjottu sopimus.
Samassa paketissa järjesteltäisiin Karhulassa yhtiön maaomistuksia, Viinamäen mukaan niin yhtiön kuin kaupungin kannalta mielekkäämmiksi kokonaisuuksiksi. Nykyään Ahlström omistaa muun muassa Leskenkadun varren Rauhalasta, pirstaleita jokirannasta moottoritielle saakka sekä peltoa Otsolasta moottoritien eteläpuolelta.
Näistä osa on kaavoitettuja puisto- ja katualueita, jotka Viinamäen mielestä luontaisesti kuuluvat kaupungille. Karhulan Hovin tontti ei kauppaan kuulu.
Sen sijaan siihen on neuvoteltu kytkettäväksi Hovia vastapäätä, joen länsirannalla olevat Ahlströmin ja kaupungin maapalat. Jumalniemen kauppakeskusta laajennetaan tälle Ahlströmintien ja moottoritien rajaamalle kaistaleelle.
Kaavaluonnos tästä laajennuksesta valmistuu marraskuuksi, jolloin kaupunkisuunnittelulautakunta päässee puhumaan myös maanvaihtopaketista.
Paavo Vaniala
Paras Fiilari 28.10.2009 20:54
Tässä keskustelussa näyttää olevan joita kuita, jotka kaipaavat keskustelun aihetta. Tiistaina 3.11.2009 on kaupinkisuunnittelulautakunnan kokous. Kotkan kaupungin verkkosivulta http://ktweb.kotka.fi/
Kokoukset/KALA:n esityslistat:
Kokouspvm Toimielin
6.10.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
8.9.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
11.8.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
9.6.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
12.5.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
1.4.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
3.3.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
3.2.2009 17:00 Kaupunkisuunnittelulautakunta (KALA)
Taas on oikein kiva todeta, että eihän Kotkassa tarvitse lautakuntien esityslistoja ennakolta ainakaan verkkosuvuille laittaa puhumattakaan, että ennakolta kerrottattaisiin kaupungin asukkaille siellä käsitltävistä asioista!
Sen osoittamani aktiivisuuteni johdosta tiedän kuitenkin, että kaupunkisuunnittelulautakunnassa tiistaina 3.11. on esillä Itärannan kaava-asiat, joista on infoa linkissä http://www.kaupunkilehtiankkuri.fi/Uutiset/?news_id=2460
21.10.2009 12:00
Itärannasta uusi yritys
Ahlström ja Kotka neuvottelevat maakaupoista Karhulassa
Kotkan kaupunki ja A. Ahlström Oy valmistelevat mittavia maa-alueiden vaihtokauppoja ja kaavoitusratkaisuja Karhulassa. Rahaa osapuolten välillä ei suoraan liikuteltaisi. Pakettiin kuuluvat Ahlströmin maaomistukset Itärannassa ja Jumalniemessä sekä sirpalealueita Rauhalassa ja Karhulan keskustassa.
Kaupan keskeisenä osana on yli 70 hehtaarin Itärannan alue, joka on melkein kokonaan Ahlströmin omistuksessa. Yhtiön aloitteesta alueelle ryhdyttiin nelisen vuotta sitten laatimaan asemakaavaa. Se mahdollistaa yli sadan omakotitalon, seitsemän rivitalon ja yhden liiketalon rakentamisen.
Hanke uuvahti loppusuoralle, kun Ahlström ei hyväksynyt kaupungin ehdotusta toteuttamissopimukseksi. Sillä kaupunki olisi leikannut yhtiölle kaavoituksesta koituvaa hyötyä, maan arvon nousua.
Niinpä kaavaehdotusta sopimuksineen ei viety kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi. Itärannan rakentamista on myös vastustettu voimakkaasti.
Kotkan kaupunginvaltuuston käsittelyä vaille oleva Itärannan kaava pohjautuu Pöyry Environment Oy:ssä laadittuun ratkaisuun. Se valmistui jo runsaat kolme vuotta sitten. Kaavan toteuttamista on vastustettu voimakkaasti.
Itärannasta Jumalniemeen
Ahlström on nyt tehnyt kaupungille uuden ehdotuksen Itärannasta. Ahlströmin maankäyttöpäällikön Timo Viinamäen mukaan yhtenä vaihtoehtona on, että yhtiö rakentaa kustannuksellaan Itärannan infrastruktuurin, kadut, viemärit, puistot. Valmistuttuaan ne luovutettaisiin kaupungille.
Ahlström myisi itse Itärannan tontit. Samaten sen ei korvauksena tarvitsisi luovuttaa alueelta tontteja kaupungille, kuten alkuperäisessä sopimuksessa luonnosteltiin. Ilmeisesti yhtiössä arvioidaan, että tämä vaihtoehto tulisi sille edullisemmaksi kuin aiemmin tarjottu sopimus.
Samassa paketissa järjesteltäisiin Karhulassa yhtiön maaomistuksia, Viinamäen mukaan niin yhtiön kuin kaupungin kannalta mielekkäämmiksi kokonaisuuksiksi. Nykyään Ahlström omistaa muun muassa Leskenkadun varren Rauhalasta, pirstaleita jokirannasta moottoritielle saakka sekä peltoa Otsolasta moottoritien eteläpuolelta.
Näistä osa on kaavoitettuja puisto- ja katualueita, jotka Viinamäen mielestä luontaisesti kuuluvat kaupungille. Karhulan Hovin tontti ei kauppaan kuulu.
Sen sijaan siihen on neuvoteltu kytkettäväksi Hovia vastapäätä, joen länsirannalla olevat Ahlströmin ja kaupungin maapalat. Jumalniemen kauppakeskusta laajennetaan tälle Ahlströmintien ja moottoritien rajaamalle kaistaleelle.
Kaavaluonnos tästä laajennuksesta valmistuu marraskuuksi, jolloin kaupunkisuunnittelulautakunta päässee puhumaan myös maanvaihtopaketista.
Paavo Vaniala
Vastaukset 10
Vanhimmat
Keskusteluosa
Kun kerran olette noin eteviä, niin tiedättekö seuraavaa:
1) Luonon kannalta arvokkaimmat rantaosudet on kaavoitettu ehdotuksessa hyvin suureksi, rantaan asti ulottuviksi tonteiksi (a´2500 m2) välittämättä luonnonsuojelullisista merkinnöstä näillä rantaosuuksilla.
2) Maanomistajan palkkaaman konsultin laatimissa alkuperäisissä neljässä eri kaavavaihtoehdossa ei yhdessäkään ollut kaavoitettu itäisiä rantoja näin täyteen ja mereen asti. Maanomistajayhtiön mielipide rantojen suuresta arvosta myyntikohteina on muuttanut kaavaluonnosehdotusta siten, että luonnonsuojelulliset näkökohdat ovat saaneet väistyä.
3) Maat omistaa Ahlström-yhtiö, joka ei aluetta enää tarvitse, tuotanto on suurimmalta osin siirtynyt muualle. Nyt yhtiö haluaa myydä jäljelle jääneet maa-alueet mahdollisimman hyvällä hinnalla. Tässä tapauksessa käydään neuvotteluja maanomistajan ja kaupungin välillä kaavoitussopimuksesta.
4) Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus toteaa 28.9.2006 antamassaan lausunnossa nro KAS-2006-L-309-213 muun muassa seuraavaa:
"Tehtyjen harjututkimusten perusteella Kotkan arvokkain hatjumuodostuma mantereen puolella sijaitsee Itä-rannan kaavaluonnosalueella. Toinen vastaavanlainen harjumuodostuma on Lehmäsaaressa. Itärannan maakunnallisesti merkittävä muodostuma (Suulisniemi-Hiekkaniemi) rajoittuu itäisiltä osiltaan mereen, länsipuolella on kallioalueita. Muodostuman geomorfologisia erityispiirteitä ovat mm. harjuselänteet ja harjurinteet, harjukumpareet sekä upeat hiekkarannat. Harjugeologisesti arvokkaimmat osa-alueet harjumuodostumasta liittyvät rantavyöhykkeeseen ja harjumuodostuman eteläisiin osiin, harjukumpareisiin ja hiekkarantoihin.
5) Kun harjugeologisten ominaispiirteiden lisäksi otetaan huomioon alueen merellinen sijainti ja maaston helppokulkuisuus, voidaan perustellusti todeta, että kyseinen alue soveltuu erinomaisesti virkistyskäyttötarkoituksiin. Kyseessä on KOtkan kaupungin alueella oleva ainutlaatuinen kohde.
Kotkan Itärannan metsä ja rannat on säilytettävä virkistysalueena!
Vetoamme kaupunginvaltuustoon, kaupunginhallitukseen ja kaupungin maankäytöstä päättäviin virkamiehiin, jotta he palauttaisivat Itärannan asemakaavaluonnoksen uudelleenarviointiin, tarkistaisivat luonnonsuojelulliset näkökohdat, jotka aiemmassa päätöksenteossa ovat jääneet vaille tarpeellista huomiota ja säilyttäisivät tämän ainutlaatuisen luontoalueen rantoineen kaikille vapaana virkistysalueena.
”Pro Äijänniemi on spontaanisti syntynyt kansanliike, jonka tavoitteena on Kotkan Itärannan ja Suulisniemen kaupunginosien välisen metsäalueen, ja erityisesti sen ainutlaatuisten rantojen säilyttäminen kaikkien kotkalaisten yhteisenä virkistysalueena.”
”Puhumme Äijänniemestä, koska me paikalliset asukkaat tunnemme tuon metsäalueen parhaiten sen ikivanhalla kutsumanimellä ”Äijänniemen metsä”. ”
Kaavaluonnos koskee kaikkiaan noin 74 hehtaarin metsä- ja harjualuetta rantoineen ja vesialueineen Kotkan kaupungin itäosassa, Itärannan kylän (kaupunginosa nro 34) sekä Suulisniemen kylän (kaupunginosa nro 35) välissä. Kaava-alue sijoittuu Äijänniemen uimarannan välittömään läheisyyteen.
Alueen omistaa Ahlström Oy. Kotkan kaupunki on Ahlströmin aloitteesta tehnyt alueelle asemakaavaluonnoksen.
Me paikalliset asukkaat vastustamme kaavaluonnosta ensisijaisesti luonnonsuojelullisista syistä. Kaavaluonnos on erittäin massiivinen. Se käsittää koko ainutlaatuisen harjualueen sekä alueen luonnonvaraiset ja maisemallisesti erittäin arvokkaat rannat.
Luonnontilaiset rannat ja metsä-alue ovat nykyisin hyvin aktiivisessa virkistyskäytössä. Rakentamisen myötä vapaa kulku näillä rannoilla päättyisi.
Kaavaluonnosalueella on luonnon ja maiseman suojelemisen kannalta merkittävä ja maakunnallisesti erittäin arvokas Suulisniemen ja Hiekkaniemen välinen harjualue. Harjualue on merkitty myös Suomen suojeltavien harjujen luetteloon, ja se on määritelty Eteläisen Kymenlaakson arvokkaimmaksi harjualueeksi.
Alue on myös tärkeää pohjavesien muodostumisaluetta: rakentaminen, kaivaminen ja asumiseen sekä liikenteeseen liittyvä toiminta aiheuttaisi pohjavesien pilaantumisriskin.
Vastustamme tämän arvokkaan luontoalueen kaavoittamista, koska rakentaminen hävittäisi tämän ainutlaatuisen maiseman ja sen luontoarvot pysyvästi.
Alueen itäisen rantaosan hienoimmat hiekkarannat ja harjun arvokkaimmat osat jäisivät hyvin suurten (a´2500m2) rantatonttien alle. Samoin kävisi myös luonnontilaiselle hiekkarannalle ja merenrantaniitylle, jotka lisäksi kuuluvat luonnonsuojelulain mukaisiin mahdollisesti suojeltaviin luontotyyppeihin.
Kaava tällaisenaan muuttaisi kyseisen metsäalueen luonteen täydellisesti, eli metsän tilalle tulisi suuri, tiiviisti rakennettu asuinalue.
Tämä vetoomus toimitetaan tammi-helmikuussa järjestäytyvälle uudelle kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle, kaupungin johdolle ja maankäytöstä vastaaville virkamiehille.
Halukkaat voivat myös ilmoittautua mukaan viemään vetoomusta perille, ajankohta tarkentuu tammikuussa. Lisätietoja: www.proaijanniemi.net
Tarja Bohm, Pro Äijänniemi ([email protected])
Sinä et tule ikinä saamaan mistään rahaa niin paljon, että pystyisit merenrantatontin ostamaan yhtään mistään. Ongelma tässä on se, että sinä pikku nilviäinen haluat estää myös maksukykyisiltä merenrantatontin oston. Ostajissa on paljon sellaisia yhteiskuntamme tukipylväitä, jotka kaiken muun ohella rahoittavat sinun toimintaa maksamalla riistoveroja. Voisitko ystävällisesti poistua täältä maapallolta. Mitä pikimmin sen parempi. Ja ota kaikki puolivammaiset kaverit myös mukaan.
Katsoppas kun kysymys ei ole lainkaan siitä, että minä entisenä hovinsaarelaisena, nykyisenä mussalolaisena näkisin mitään tarvetta edes tavoitella muuttamista Itärantaan. Sen sijaan kysymys on oallistumis- ja arviointisuunnitelman toteuttamisesta Kotkassa http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;222;2308;12790
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja osalliset ovat kaksi uutta käsitettä, jotka tulivat käyttöön uuden rakennus- ja maankäyttölain myötä vuoden 2000 alusta. Käsitteiden ei toivota jäävän vain sanoiksi, vaan niiden tarkoituksena on saada aitoa vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaavoituskäytäntöön.
Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat esimerkiksi asukkaat, maanomistajat, viranomaiset ja yhteisöt (mm. asukas- ja ympäristöyhdistykset), joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Osallisilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja sen vaikutusten arviointiin.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden osallistua kaavan valmisteluun alusta asti. Siinä kerrotaan muun muassa: MIHIN kaavoitetaan? MIKSI kaavoitukseen on ryhdytty? MITEN kaavoitus vaikuttaa ja MITEN niitä arvioidaan? MITEN ja MILLOIN voi osallistua? MITEN kaavoituksen kulusta tiedotetaan. KUKA kaavaa valmistelee ja MISTÄ saa lisää tietoa?
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132?search[type]=pika&search[pika]=rakennuslaki
Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) 1 § Lain yleinen tavoite
Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
TUOSSAPA ASIA TULI YKSINKERTAISUUDESSAAN ILMAISTUA!
- edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
- turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun
Töitä tarvitaan alueelle, tehtaat kaput.
Rakentamalla työtä ja toimeentuloa.
Kaupungille tulee myös fyffee.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Itäranta
Itäranta
34. kaupunginosa
Kaupunki Kotka
Väkiluku (31.12.2007) 307
Postinumerot 48910
Itäranta on Kotkan kaupunginosa kaupungin itäosissa. Itäranta kuului Kymin kuntaan vuoteen 1950 saakka ja Karhulan kauppalaan vuosina 1951–1976.
Alueella on ainoastaan omakotitaloja, kerrostaloja tai rivitaloja ei ole. Osa taloista on rakennettu jo 1920 ja 1930-luvuilla. Pääosa taloista on niin sanottuja rintamamiestyyppisiä omakotitaloja, jotka rakennettiin pian toisen maailmansodan jälkeen. Joitain taloja on rakennettu tämän jälkeenkin.
Itärannan ainut palvelu on pienvenesatama ja sen yhteydessä toimiva kesäkioski. Lähin paikallisbussilinja kulkee vajaan kilometrin päässä Suulisniemessä.
mina maksa paljo,huva naköala itää ja kaunis puhtasmeri.da da
Myydän vaan venäläisille Kotkan arvokkain harjumuodostuma. Muodostuman geomorfologisia erityispiirteitä ovat mm. harjuselänteet ja harjurinteet, harjukumpareet sekä upeat hiekkarannat. Harjugeologisesti arvokkaimmat osa-alueet harjumuodostumasta liittyvät rantavyöhykkeeseen ja harjumuodostuman eteläisiin osiin, harjukumpareisiin ja hiekkarantoihin.
tarvitsemme työtä ja toimeentuloa rakentamisella.Ammattimiehille järjestettävä työtä ja nopeasti, uusia kohteita saata auki, saadaan pyörät pyörimään.
Asema sotavaihe vain viivyttää ja hidastaa talouden kasvua, nyt on jopa edullisin aika rakentamiselle.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search[type]=pika&search[pika]=perustuslaki
Perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Kysymys on siis siitä, koskeeko lait myös kotkalaista kunnallista päätöksentekoa, vai ei? Siinä tapauksessa, että katsottaisiin lakien koskevan myös kotkalaista kunnallista päätöksenteko, asiassa on otettava huomioon mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa (5.2.1999/132) on tässä asiassa säädetty.
http://www.miljo.fi/default.asp?contentid=89394&lan=fi
Rannalle rakentaminen
Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyviä rantojen suunnittelua koskevia ohjeita sovelletaan silloin, kun rantavyöhykkeelle tai ranta-alueelle rakennetaan uusi rakennus, laajennetaan olemassa olevaa rakennusta huomattavasti tai muutetaan lomarakennus vakituiseksi asunnoksi.
Rannalle rakentaminen -esitteessä havainnollistetaan säädösten soveltamista rantojen suunnittelussa ja rakentamisessa.
Rannalle rakentaminen, pdf (2262 kb)
Lisätietoja
Hallitusneuvos Helena Korhonen, ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, puh. 020 490 7150 tai 0400 143 936, [email protected]
Yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, puh. 020 490 7142 tai 0400 143 957, [email protected]
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
http://www.miljo.fi/download.asp?contentid=3167&lan=fi
Rannalle rakentaminen vaatii maankäytön suunnittelua
Rannat ovat suomalaisille tärkeitä vapaa-ajan vieton ympäristöjä. Vapaa-ajan asuntojen lisäksi rannoilla on vakituisia asuntoja, lomakyliä ja matkailukeskuksia. Rantoja käytetään myös ulkoiluun, retkeilyyn ja muuhun virkistystoimintaan. Osa rannoista on maa- ja metsätalouskäytössä.
Maankäytön suunnittelulla sovitetaan eri toimintoja yhteen ja arvioidaan niiden vaikutuksia muun muassa rantaluontoon ja -maisemaan sekä vesistön tilaan.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Poikkeamispäätös tarvitaan myös silloin, kun halutaan rakentaa kaavan vastaisesti.
Kaavoituksen aikana maanomistajat, kunnan asukkaat ja muut henkilöt ja tahot, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa vaikuttaa, pääsevät kertomaan näkemyksensä rantojen käytöstä (MRL 6 ja 62 §). Kaavaa laadittaessa on myös riittävien selvitysten avulla arvioitava kaavan ympäristö-
ja muut vaikutukset (MRL 9 §).