väitteitä ja mielipiteitä ilma perusteluja ja vastineessa ne kumotaan kohta kohdalta perustellusti ja numeroin, mitä tuosta sitten mielestäsi pitäisi ajatella..
0Äänestä
vetoinen..
jotenkin vain tulee mileen kun kertomusta lukee
0Äänestä
hoitaa--
myös eduskunnan urheilukerhon tilintarkastuksen.
0Äänestä
P.Ölvästi
"Huonosti kannattava yritys voi välttyä konkurssilta, jos siihen sijoitetaan jatkuvasti ulkopuolista rahoitusta."
Oliskohan tuossa yksi syy, miksi konkursseja ei ole paljoa.
0Äänestä
P.Ölvästi
"Korkovaatimus on 5 prosenttia oman pääoman määrästä"
Jos tuo korkavaatimus nostettaisiin toiselle kymenelle, esim 12 prosenttiin, olisi kannattavuus todella huono, jopa vtv:n opeilla laskettuna!!
En tiedä mitään muuta yritystoiminnan alaa, joka vuodesta toiseen tyytyisi 5 prossan tuottoon! Ja maatilat eivät ole edes saavuttaneet aina tuota 5 prosenttia!!!!
0Äänestä
P.Ölvästi
P.Ölvästi kirjoitti:
"Korkovaatimus on 5 prosenttia oman pääoman määrästä"
Jos tuo korkavaatimus nostettaisiin toiselle kymenelle, esim 12 prosenttiin, olisi kannattavuus todella huono, jopa vtv:n opeilla laskettuna!!
En tiedä mitään muuta yritystoiminnan alaa, joka vuodesta toiseen tyytyisi 5 prossan tuottoon! Ja maatilat eivät ole edes saavuttaneet aina tuota 5 prosenttia!!!!
"Yksi mahdollinen selitys on se, että maatalous ei itse asiassa olekaan niin huonosti kannattavaa kuin virallinen kannattavuusseuranta osoittaa ja tarvikemyyjät pyrkivät saamaan osansa viljelijöille koituvista hyödyistä. Toinen mahdollinen selitys on se, että maatalous todellisuudessa onkin huonosti kannattavaa ja tämä johtuu nimenomaan kalliista tuotantopanoksista"
Tässä päästiin pitkälle asian alkulähteille! Nimittäin tuotantopanokset ovat suomessa ja osin muuallakin euroopassa erityisen kalliita, ja se syö kannattavuutta. Yksi asia, mitä ei ole vtv tutkimuksessa riittävästi huomioitu, on että hyvin suuri osa työaikaa menee kaikenmaailman paskabyrokratian pyörittämiseen. Jos peilataan työajan käyttöä esim tts:n laskelmien pohjalta, jää tämä 2 tuntia päivässä, joka monella tilalla menee oikeasti, huomiotta. se tekee vuodessa paljon tunteja!
0Äänestä
P.Ölvästi
P.Ölvästi kirjoitti:
"Yksi mahdollinen selitys on se, että maatalous ei itse asiassa olekaan niin huonosti kannattavaa kuin virallinen kannattavuusseuranta osoittaa ja tarvikemyyjät pyrkivät saamaan osansa viljelijöille koituvista hyödyistä. Toinen mahdollinen selitys on se, että maatalous todellisuudessa onkin huonosti kannattavaa ja tämä johtuu nimenomaan kalliista tuotantopanoksista"
Tässä päästiin pitkälle asian alkulähteille! Nimittäin tuotantopanokset ovat suomessa ja osin muuallakin euroopassa erityisen kalliita, ja se syö kannattavuutta. Yksi asia, mitä ei ole vtv tutkimuksessa riittävästi huomioitu, on että hyvin suuri osa työaikaa menee kaikenmaailman paskabyrokratian pyörittämiseen. Jos peilataan työajan käyttöä esim tts:n laskelmien pohjalta, jää tämä 2 tuntia päivässä, joka monella tilalla menee oikeasti, huomiotta. se tekee vuodessa paljon tunteja!
"Toki on huomattava, että esimerkiksi pellon hintakehitykseen ovat voineet vaikuttaa myös tietyt tukiehdot sekä maatalouden rakennemuutos."
Pitää myös muistaa, että peltomaa on "inflaatiosuojattu" sijoituskohde. Se ei siis ole pelkkä tuotantopanos. Se vaikuttaa maan hintaan. Samoin odotukset, että tulevaisuudessa peltomaata tarvitaan enemmän mitä sitä on. Se nostaa pellon tuotto-odotuksia. Siksi väitänkin, että vaikka suomessa ei juuri nyt olisi maataloustuotantoa ollenkaan, pelloista maksettaisiin edelleen. Ainakin itse ostaisin peltoa! Ja vtv:n oppien mukaan ko tilanteessa sen arvon pitäisi olla nolla!
0Äänestä
P.Ölvästi
P.Ölvästi kirjoitti:
"Toki on huomattava, että esimerkiksi pellon hintakehitykseen ovat voineet vaikuttaa myös tietyt tukiehdot sekä maatalouden rakennemuutos."
Pitää myös muistaa, että peltomaa on "inflaatiosuojattu" sijoituskohde. Se ei siis ole pelkkä tuotantopanos. Se vaikuttaa maan hintaan. Samoin odotukset, että tulevaisuudessa peltomaata tarvitaan enemmän mitä sitä on. Se nostaa pellon tuotto-odotuksia. Siksi väitänkin, että vaikka suomessa ei juuri nyt olisi maataloustuotantoa ollenkaan, pelloista maksettaisiin edelleen. Ainakin itse ostaisin peltoa! Ja vtv:n oppien mukaan ko tilanteessa sen arvon pitäisi olla nolla!
"Säilörehun työnormiin on sisällytetty kaksi sadonkorjuuta."
"pienemmillä tiloilla "ylisuuria" tuntilukuja on kirjattu useammin kuin isoilla tiloilla."
"Vuonna 2007 kokonaiskeskituntiansio oli noin 9,6 euroa. Laskennassa ei kuitenkaan käytetä tätä keskipalkkaa. Laskennan perusteena on tuntihinta, jonka viljelijä joutuisi maksamaan, jos hän teettäisi kaikki omat työnsä ostopalveluna. Tällöin hän joutuisi hankkimaan työvoimaa myös vakinaisen työntekijän loma-, sairas- ym. vapaapäiville. Kun näistä aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon, MTT päätyy tuntipalkkaan 12,6 euroa. MTT:n laskennan logiikkaa voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena. Omien töiden teettäminen ostopalveluna ei ole viljelijänä toimimisen 18 Tämä epävarmuustekijä ei luonnollisesti koske vain maatalouden harjoittajia, vaan se liittyy yleisemmin kaikkeen kyselyillä kerättävään, ilmoituksenvaraiseen tietoon. 39 vaihtoehto. Silloinhan viljelijä yhä toimii viljelijänä, mutta hän vain teettää työnsä toisilla."
Säiörehusta korjataan hyvinkin yleisesti 3 satoa, se nostaa työajan menekkiä oleellisesti!
Pienillä tiloilla ei monasti ole ylimääräisiä pääomia sidottavaksi kalustoon ja automaatioon. Silloin pääomien puutetta korvataan ylimääräisillä työtunneilla. Se saattaa hyvinkin nostaa yksitäisten pienten tilojen työajan käyttöä huomattavasti!
Mikään muu palkkavaatimusperuste ei voi edes tulla kyseeseen kuin verrata palkkaa palkatun työntekijän palkkaan! Missään yritystoiminnassa oleellista yrittäjän kannalta tuntipalkan suuruus. Se on vain välttämätön kuluerä, joka tulee minimoida kuten muutkin kuluerät! Se on sama tekeekö itse vai onko työtä tekemään palkattu työntekijä. Ja tulee myös huomioida, että silloin kun isäntä itse tekee johtotöitä, tulee niistä saada sen tasoinen palkka. Kun palkka tasoitetaan, se vastaa käsitykseni mukaan hyvin tuota 12.6 euroa. Tai sen pitää olla vähintään tuo. On nimittäin nokian tai fortumin pääjohtajalla hieman eritasoinen korvaus, kun se istuu konttorillaan!
0Äänestä
KEHTAA
P.Ölvästi kirjoitti:
"Säilörehun työnormiin on sisällytetty kaksi sadonkorjuuta."
"pienemmillä tiloilla "ylisuuria" tuntilukuja on kirjattu useammin kuin isoilla tiloilla."
"Vuonna 2007 kokonaiskeskituntiansio oli noin 9,6 euroa. Laskennassa ei kuitenkaan käytetä tätä keskipalkkaa. Laskennan perusteena on tuntihinta, jonka viljelijä joutuisi maksamaan, jos hän teettäisi kaikki omat työnsä ostopalveluna. Tällöin hän joutuisi hankkimaan työvoimaa myös vakinaisen työntekijän loma-, sairas- ym. vapaapäiville. Kun näistä aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon, MTT päätyy tuntipalkkaan 12,6 euroa. MTT:n laskennan logiikkaa voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena. Omien töiden teettäminen ostopalveluna ei ole viljelijänä toimimisen 18 Tämä epävarmuustekijä ei luonnollisesti koske vain maatalouden harjoittajia, vaan se liittyy yleisemmin kaikkeen kyselyillä kerättävään, ilmoituksenvaraiseen tietoon. 39 vaihtoehto. Silloinhan viljelijä yhä toimii viljelijänä, mutta hän vain teettää työnsä toisilla."
Säiörehusta korjataan hyvinkin yleisesti 3 satoa, se nostaa työajan menekkiä oleellisesti!
Pienillä tiloilla ei monasti ole ylimääräisiä pääomia sidottavaksi kalustoon ja automaatioon. Silloin pääomien puutetta korvataan ylimääräisillä työtunneilla. Se saattaa hyvinkin nostaa yksitäisten pienten tilojen työajan käyttöä huomattavasti!
Mikään muu palkkavaatimusperuste ei voi edes tulla kyseeseen kuin verrata palkkaa palkatun työntekijän palkkaan! Missään yritystoiminnassa oleellista yrittäjän kannalta tuntipalkan suuruus. Se on vain välttämätön kuluerä, joka tulee minimoida kuten muutkin kuluerät! Se on sama tekeekö itse vai onko työtä tekemään palkattu työntekijä. Ja tulee myös huomioida, että silloin kun isäntä itse tekee johtotöitä, tulee niistä saada sen tasoinen palkka. Kun palkka tasoitetaan, se vastaa käsitykseni mukaan hyvin tuota 12.6 euroa. Tai sen pitää olla vähintään tuo. On nimittäin nokian tai fortumin pääjohtajalla hieman eritasoinen korvaus, kun se istuu konttorillaan!
VÄITTÄÄ ETTÄ ÖLVÖKKI ON VÄÄRÄSSÄ, SAMOISTA ASIOISTA SE ON PUHUNUT KUIN VALTION VIRASTO, MUTTA TÄÄLLÄ SE ON LEIMATTU SEKOPÄÄKSI
0Äänestä
P.Ölvästi
P.Ölvästi kirjoitti:
"Säilörehun työnormiin on sisällytetty kaksi sadonkorjuuta."
"pienemmillä tiloilla "ylisuuria" tuntilukuja on kirjattu useammin kuin isoilla tiloilla."
"Vuonna 2007 kokonaiskeskituntiansio oli noin 9,6 euroa. Laskennassa ei kuitenkaan käytetä tätä keskipalkkaa. Laskennan perusteena on tuntihinta, jonka viljelijä joutuisi maksamaan, jos hän teettäisi kaikki omat työnsä ostopalveluna. Tällöin hän joutuisi hankkimaan työvoimaa myös vakinaisen työntekijän loma-, sairas- ym. vapaapäiville. Kun näistä aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon, MTT päätyy tuntipalkkaan 12,6 euroa. MTT:n laskennan logiikkaa voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena. Omien töiden teettäminen ostopalveluna ei ole viljelijänä toimimisen 18 Tämä epävarmuustekijä ei luonnollisesti koske vain maatalouden harjoittajia, vaan se liittyy yleisemmin kaikkeen kyselyillä kerättävään, ilmoituksenvaraiseen tietoon. 39 vaihtoehto. Silloinhan viljelijä yhä toimii viljelijänä, mutta hän vain teettää työnsä toisilla."
Säiörehusta korjataan hyvinkin yleisesti 3 satoa, se nostaa työajan menekkiä oleellisesti!
Pienillä tiloilla ei monasti ole ylimääräisiä pääomia sidottavaksi kalustoon ja automaatioon. Silloin pääomien puutetta korvataan ylimääräisillä työtunneilla. Se saattaa hyvinkin nostaa yksitäisten pienten tilojen työajan käyttöä huomattavasti!
Mikään muu palkkavaatimusperuste ei voi edes tulla kyseeseen kuin verrata palkkaa palkatun työntekijän palkkaan! Missään yritystoiminnassa oleellista yrittäjän kannalta tuntipalkan suuruus. Se on vain välttämätön kuluerä, joka tulee minimoida kuten muutkin kuluerät! Se on sama tekeekö itse vai onko työtä tekemään palkattu työntekijä. Ja tulee myös huomioida, että silloin kun isäntä itse tekee johtotöitä, tulee niistä saada sen tasoinen palkka. Kun palkka tasoitetaan, se vastaa käsitykseni mukaan hyvin tuota 12.6 euroa. Tai sen pitää olla vähintään tuo. On nimittäin nokian tai fortumin pääjohtajalla hieman eritasoinen korvaus, kun se istuu konttorillaan!
"Näyttäisi siis siltä, että entisaikojen perusteita muusta yritystoiminnasta poikkeavalle kannattavuuslaskennalle ei enää käytännössä ole olemassa."
Ainut asia mistä olen tähän mennessä samaa mieltä...
Saataisiin vertailukelpoista materiaalia. Mutta samalla pitäisi tehdä muutakin remonttia jotta saataisiin muu yritystoiminta ja maatalous täysin vertailukelpoisiksi kaikilla osa-alueilla. Tähän ei ole jostain syystä tietyillä piireillä halukkuutta. Sen ovat huomanneet ne pioneerit jotka ovat ensimmäisinä taistelleet oy muotoiset maatalousalan yrityykset pystyyn. Eräillä tahoilla vastustus oli todella kovaa!
0Äänestä
maataloudestahan--
KEHTAA kirjoitti:
VÄITTÄÄ ETTÄ ÖLVÖKKI ON VÄÄRÄSSÄ, SAMOISTA ASIOISTA SE ON PUHUNUT KUIN VALTION VIRASTO, MUTTA TÄÄLLÄ SE ON LEIMATTU SEKOPÄÄKSI
molemmat. Molemmat myös näyttävät yhtä heikosti pystyvän perustelemaan väitteensä jos väittelyyn joutuvat.
0Äänestä
P.Ölvästi
P.Ölvästi kirjoitti:
"Näyttäisi siis siltä, että entisaikojen perusteita muusta yritystoiminnasta poikkeavalle kannattavuuslaskennalle ei enää käytännössä ole olemassa."
Ainut asia mistä olen tähän mennessä samaa mieltä...
Saataisiin vertailukelpoista materiaalia. Mutta samalla pitäisi tehdä muutakin remonttia jotta saataisiin muu yritystoiminta ja maatalous täysin vertailukelpoisiksi kaikilla osa-alueilla. Tähän ei ole jostain syystä tietyillä piireillä halukkuutta. Sen ovat huomanneet ne pioneerit jotka ovat ensimmäisinä taistelleet oy muotoiset maatalousalan yrityykset pystyyn. Eräillä tahoilla vastustus oli todella kovaa!
Yksi asia mitä ei mainittu missään kohdin. Nimittäin tarvittava kassapääoma. Se on jatkuvasti sidoksissa yritystoimintaan, eikä siten käytettävissä mihinkään muuhun käyttöön. Muussa yritystoiminnassa se näkyy laskelmissa pääomien kautta. Nykytiloilla kassa on huomattavan suuri. Sen merkitys voi joillain tiloilla olla erityistapauksissa yhtä suuri kuintutkimuksissa monasti mainituilla tuilla silloin kun lasketaan pääomien tuottovaatimuksia.
Toiseksi jäin kaipaamaan tietoa, miten tilalta käsin harjoitettava muu yritystoiminta (liitännäiselinkeinot) joita harjoitetaan maatalouden ohella, on huomioitu tässä raportissa. Jos aineisto on kerätty kirjanpitotilojen aineistoista, saattaa sillä olla montaakin kautta vaikutusta lopputuloksiin.
0Äänestä
P.Ölvästi
P.Ölvästi kirjoitti:
Yksi asia mitä ei mainittu missään kohdin. Nimittäin tarvittava kassapääoma. Se on jatkuvasti sidoksissa yritystoimintaan, eikä siten käytettävissä mihinkään muuhun käyttöön. Muussa yritystoiminnassa se näkyy laskelmissa pääomien kautta. Nykytiloilla kassa on huomattavan suuri. Sen merkitys voi joillain tiloilla olla erityistapauksissa yhtä suuri kuintutkimuksissa monasti mainituilla tuilla silloin kun lasketaan pääomien tuottovaatimuksia.
Toiseksi jäin kaipaamaan tietoa, miten tilalta käsin harjoitettava muu yritystoiminta (liitännäiselinkeinot) joita harjoitetaan maatalouden ohella, on huomioitu tässä raportissa. Jos aineisto on kerätty kirjanpitotilojen aineistoista, saattaa sillä olla montaakin kautta vaikutusta lopputuloksiin.
MTT:n vastineessa onkin moni kohta jonka jo raporttia lukiessani huomasin täsmennetty ja oikaistu.
Niin, on sen niin helppoa pöydän takaa tehdä johtopäätöksiä ja laskelmia.
Kaikki on aina helppoa niin kauan kun on tyhjä paperi edessä ja kaikki aakkoset ja numerot käytettävissä. Sitten kun ne pitää sijoittaa paperille niin, että se toimii myös käytännössä tarvitaan alan ammattilaisia! Se erottaa Ammattimiehen ja teoreetikon...
0Äänestä
KAIKKI väitteet
P.Ölvästi kirjoitti:
MTT:n vastineessa onkin moni kohta jonka jo raporttia lukiessani huomasin täsmennetty ja oikaistu.
Niin, on sen niin helppoa pöydän takaa tehdä johtopäätöksiä ja laskelmia.
Kaikki on aina helppoa niin kauan kun on tyhjä paperi edessä ja kaikki aakkoset ja numerot käytettävissä. Sitten kun ne pitää sijoittaa paperille niin, että se toimii myös käytännössä tarvitaan alan ammattilaisia! Se erottaa Ammattimiehen ja teoreetikon...
valtion virasto äärimmäisen huolellisestio tutkinu törskän talouden ja todennu etei normaali kirjanpito onnistu lainkaan, tuet on todellisuudes paljon isompii kun kerrotaa julkisuudes, kannattavuus hirmusen hyvä kkonkurssii tulee tuskin koskaan työtunneista valehdellaan sumeilematta jota saadaan tuntipalkka näyuttään pienelt jos täysillä tekistyöt tulis tuon mukaan tunpalkaks 29€ miten voi mennä huonosti vaikka pellon hinta nousee rajusti samoin traktorit silti konekaupa vain kasvaa vAIKKA tulot pienenee on kumma yhtälö
0Äänestä
MIELESTÄ...,,,,.....
KAIKKI väitteet kirjoitti:
valtion virasto äärimmäisen huolellisestio tutkinu törskän talouden ja todennu etei normaali kirjanpito onnistu lainkaan, tuet on todellisuudes paljon isompii kun kerrotaa julkisuudes, kannattavuus hirmusen hyvä kkonkurssii tulee tuskin koskaan työtunneista valehdellaan sumeilematta jota saadaan tuntipalkka näyuttään pienelt jos täysillä tekistyöt tulis tuon mukaan tunpalkaks 29€ miten voi mennä huonosti vaikka pellon hinta nousee rajusti samoin traktorit silti konekaupa vain kasvaa vAIKKA tulot pienenee on kumma yhtälö
Maatilojen määrän jatkuva aleneminen on osin seurausta maatalouden heikosta kannattavuudesta
Maatalouden heikko kannattavuus ja sen vaikutukset konkretisoituvat aina silloin, kun maatalousyrittäjä luopuu maataloustuotannosta ikääntymisen takia ja selvitetään, löytyykö toiminnalle jatkajaa. Jos jatkajaa ei löydy, niin tilan toiminta loppuu. Maatalousyritysten määrä oli 1950 - 1960 -luvuilla noin 300 000. Jo EU-ajan alkuun mennessä tilojen määrä oli alentunut 95 000 tilaan ja EU-aikana nykyiseen noin 68 000 tilaan. Väheneminen on EU-aikanakin ollut lähes 30 prosenttia.
0Äänestä
300000lle
MIELESTÄ...,,,,..... kirjoitti:
Maatilojen määrän jatkuva aleneminen on osin seurausta maatalouden heikosta kannattavuudesta
Maatalouden heikko kannattavuus ja sen vaikutukset konkretisoituvat aina silloin, kun maatalousyrittäjä luopuu maataloustuotannosta ikääntymisen takia ja selvitetään, löytyykö toiminnalle jatkajaa. Jos jatkajaa ei löydy, niin tilan toiminta loppuu. Maatalousyritysten määrä oli 1950 - 1960 -luvuilla noin 300 000. Jo EU-ajan alkuun mennessä tilojen määrä oli alentunut 95 000 tilaan ja EU-aikana nykyiseen noin 68 000 tilaan. Väheneminen on EU-aikanakin ollut lähes 30 prosenttia.
vielä nykyäänki kustantaa uudet traktorit navetat tuet jne jne. maailma muuttuu veliseni, montako metsuria on nykyään..... niitäki oli paljon 50 ja 60 luvuilla mutta ei niiden katoaminen mikään itkun aihe. paljonko oli peltoa koko maassa viljelyssä 50 luvulla ja paljonko nyt...paljonko tuotettiin maitoa silloin ja entä nyt. miten paljon tehtiin työtunteja 50 luvulla keskivertotilalla , entäs nyt... ja mites työn rasittavuus
0Äänestä
>>>>>>>>>
MIELESTÄ...,,,,..... kirjoitti:
Maatilojen määrän jatkuva aleneminen on osin seurausta maatalouden heikosta kannattavuudesta
Maatalouden heikko kannattavuus ja sen vaikutukset konkretisoituvat aina silloin, kun maatalousyrittäjä luopuu maataloustuotannosta ikääntymisen takia ja selvitetään, löytyykö toiminnalle jatkajaa. Jos jatkajaa ei löydy, niin tilan toiminta loppuu. Maatalousyritysten määrä oli 1950 - 1960 -luvuilla noin 300 000. Jo EU-ajan alkuun mennessä tilojen määrä oli alentunut 95 000 tilaan ja EU-aikana nykyiseen noin 68 000 tilaan. Väheneminen on EU-aikanakin ollut lähes 30 prosenttia.
valtion virasto äärimmäisen huolellisestio tutkinu törskän talouden ja todennu etei normaali kirjanpito onnistu lainkaan, tuet on todellisuudes paljon isompii kun kerrotaa julkisuudes, kannattavuus hirmusen hyvä kkonkurssii tulee tuskin koskaan työtunneista valehdellaan sumeilematta jota saadaan tuntipalkka näyuttään pienelt jos täysillä tekistyöt tulis tuon mukaan tunpalkaks 29€ miten voi mennä huonosti vaikka pellon hinta nousee rajusti samoin traktorit silti konekaupa vain kasvaa vAIKKA tulot pienenee on kumma yhtälö
virkailijat vaikenivat äärimmäisen huolellisesti luettuaan MTT.n vastineet jotka ampuivat tuon heidän"tutkielmansa" riekaleiksi.
Mutta tavoitteensa kuitenkin saavuttivat kun se pääsi iltapäivälehtien uutisiin. Valhehan juoksee seitsemäpeninkulman saappain silloin kun totuus vielä etsii huopikkaitaaan.
Taisi olla samat tilintarkastajat eduskunnan urheilukerhollakin, nyt piti yrittää kiillottaa kohiutunutta kilpeä mutta tulikin lommoja lisää.
0Äänestä
niistä--
300000lle kirjoitti:
vielä nykyäänki kustantaa uudet traktorit navetat tuet jne jne. maailma muuttuu veliseni, montako metsuria on nykyään..... niitäki oli paljon 50 ja 60 luvuilla mutta ei niiden katoaminen mikään itkun aihe. paljonko oli peltoa koko maassa viljelyssä 50 luvulla ja paljonko nyt...paljonko tuotettiin maitoa silloin ja entä nyt. miten paljon tehtiin työtunteja 50 luvulla keskivertotilalla , entäs nyt... ja mites työn rasittavuus
50-60 lukujen metsureista oli myös maanviljelijä? Eihän nuo sen ajan pikkutilat elättäneet ilman metsän tai vieraan työn tukea sen paremmin kuin nykyisetkään . Kuusikymmen luvullahan tuo suuri maaltapako alkoi kun helpmman leivän perään lähdettiin jolloin alkoi myös metsätyöväestä olla pulaa jolloin sitä alettiin ensin vakinaistaa ja myös koneistaminen lähti alkuun. Kävi metsässä siis sama temppu kuin maataloudessa joutuu entistä pienempi porukka vastaamaan entistä paljon suuremmasta määrästä vientiteollisuuden raaka-ainetta kuin myös maataloudessa vastaa hyvin pieni porukka kasvavan väestön ruuasta
0Äänestä
P.Ölvästi
valtion-- kirjoitti:
virkailijat vaikenivat äärimmäisen huolellisesti luettuaan MTT.n vastineet jotka ampuivat tuon heidän"tutkielmansa" riekaleiksi.
Mutta tavoitteensa kuitenkin saavuttivat kun se pääsi iltapäivälehtien uutisiin. Valhehan juoksee seitsemäpeninkulman saappain silloin kun totuus vielä etsii huopikkaitaaan.
Taisi olla samat tilintarkastajat eduskunnan urheilukerhollakin, nyt piti yrittää kiillottaa kohiutunutta kilpeä mutta tulikin lommoja lisää.
Näitä "kertomuksia" kyllä tulee lisää lähitulevaisuudessa. Syynä eu:n maatalouspolitiikan uudistus, joka tulee siirtämään osan tulotuista kansallisesti maksettaviksi. Näillä "kertomuksilla" "tietyt ryhmät" yrittävät pohjustaa tulevia budjettineuvotteluja. Katsokaas kun eu:n ja suomen budjetti on vakio. Se että osa maatalouden tuista siirretään eu budjetissa toiseen lokerikkoon, ei pienennä valtioiden maksuosuuksia. Mutta kun ne samat tuet maksetaan kansallisesti, se vaatii suomen omasta budjetista lisärahaa. Kun budjettia ei voida kasvattaa, on se raha otettava muualta. Ja jos rahaa siirretään muualta maatalousbudjettiin, se on poissa jostain muualta. Jos rahaa ei siirretä, tulee paljon työttömiä, kun koko elintarviketuotanto ja jalostus kerrannaisvaikutuksineen lähtee luukulle. Se on niin suuri asia huonossa taloustilanteessa, että siihen ei kukaan uskalla ryhtyä. Sen jälkeen kun ei koko maassa ole juuri veronmaksajia! Vuoteen 2013 on pitkä matka, olevinaan, mutta se on 3 vuoden päästä. Ja tämä "lama" ei vielä ole siihen mennessä ohi suomen osalta.
Ja nyt ne, jotka kuvittelevat näissä siirroissa häviävänsä, aloittelevat kampanjoitaan. Tulee mielenkiintoinen ja verinen taistelu. Ennustan, että suomessa käy kuten ruotsissa 80 luvulla. Sosialistit yrittävät torpedoida koko elinkeinohaaran pois maasta. Siellä melkein onnistuivat, miten käy suomen jää nähtäväksi.
Joka tapauksessa taistelusta tulee kiivas ja verinen. Varmaa on vain, että joku Soinin kaltainen pelimies on se joka taas voittaa, kun muut nokittelee ja kansa kyllästyy.
0Äänestä
olla--
P.Ölvästi kirjoitti:
Näitä "kertomuksia" kyllä tulee lisää lähitulevaisuudessa. Syynä eu:n maatalouspolitiikan uudistus, joka tulee siirtämään osan tulotuista kansallisesti maksettaviksi. Näillä "kertomuksilla" "tietyt ryhmät" yrittävät pohjustaa tulevia budjettineuvotteluja. Katsokaas kun eu:n ja suomen budjetti on vakio. Se että osa maatalouden tuista siirretään eu budjetissa toiseen lokerikkoon, ei pienennä valtioiden maksuosuuksia. Mutta kun ne samat tuet maksetaan kansallisesti, se vaatii suomen omasta budjetista lisärahaa. Kun budjettia ei voida kasvattaa, on se raha otettava muualta. Ja jos rahaa siirretään muualta maatalousbudjettiin, se on poissa jostain muualta. Jos rahaa ei siirretä, tulee paljon työttömiä, kun koko elintarviketuotanto ja jalostus kerrannaisvaikutuksineen lähtee luukulle. Se on niin suuri asia huonossa taloustilanteessa, että siihen ei kukaan uskalla ryhtyä. Sen jälkeen kun ei koko maassa ole juuri veronmaksajia! Vuoteen 2013 on pitkä matka, olevinaan, mutta se on 3 vuoden päästä. Ja tämä "lama" ei vielä ole siihen mennessä ohi suomen osalta.
Ja nyt ne, jotka kuvittelevat näissä siirroissa häviävänsä, aloittelevat kampanjoitaan. Tulee mielenkiintoinen ja verinen taistelu. Ennustan, että suomessa käy kuten ruotsissa 80 luvulla. Sosialistit yrittävät torpedoida koko elinkeinohaaran pois maasta. Siellä melkein onnistuivat, miten käy suomen jää nähtäväksi.
Joka tapauksessa taistelusta tulee kiivas ja verinen. Varmaa on vain, että joku Soinin kaltainen pelimies on se joka taas voittaa, kun muut nokittelee ja kansa kyllästyy.
varsin oikeassa kun tuota ajoitusta ajattelee.
Olen varsin usein ihmetellyt miksei palkansaajien tutkimulaitos ole ottanut minkäänlaista kantaa taloustohtorin esittämiin lukuihin jos niissä jotain vikaa olisi.
Ja hiljaa näyttää pysyvän nytkin.
0Äänestä
ja..
P.Ölvästi kirjoitti:
Näitä "kertomuksia" kyllä tulee lisää lähitulevaisuudessa. Syynä eu:n maatalouspolitiikan uudistus, joka tulee siirtämään osan tulotuista kansallisesti maksettaviksi. Näillä "kertomuksilla" "tietyt ryhmät" yrittävät pohjustaa tulevia budjettineuvotteluja. Katsokaas kun eu:n ja suomen budjetti on vakio. Se että osa maatalouden tuista siirretään eu budjetissa toiseen lokerikkoon, ei pienennä valtioiden maksuosuuksia. Mutta kun ne samat tuet maksetaan kansallisesti, se vaatii suomen omasta budjetista lisärahaa. Kun budjettia ei voida kasvattaa, on se raha otettava muualta. Ja jos rahaa siirretään muualta maatalousbudjettiin, se on poissa jostain muualta. Jos rahaa ei siirretä, tulee paljon työttömiä, kun koko elintarviketuotanto ja jalostus kerrannaisvaikutuksineen lähtee luukulle. Se on niin suuri asia huonossa taloustilanteessa, että siihen ei kukaan uskalla ryhtyä. Sen jälkeen kun ei koko maassa ole juuri veronmaksajia! Vuoteen 2013 on pitkä matka, olevinaan, mutta se on 3 vuoden päästä. Ja tämä "lama" ei vielä ole siihen mennessä ohi suomen osalta.
Ja nyt ne, jotka kuvittelevat näissä siirroissa häviävänsä, aloittelevat kampanjoitaan. Tulee mielenkiintoinen ja verinen taistelu. Ennustan, että suomessa käy kuten ruotsissa 80 luvulla. Sosialistit yrittävät torpedoida koko elinkeinohaaran pois maasta. Siellä melkein onnistuivat, miten käy suomen jää nähtäväksi.
Joka tapauksessa taistelusta tulee kiivas ja verinen. Varmaa on vain, että joku Soinin kaltainen pelimies on se joka taas voittaa, kun muut nokittelee ja kansa kyllästyy.
sekoita kuvioita, kolme hyvää satovuotta peräjälkeen yhdistettynä taloudelliseen laskusuhdanteeseen on tuonut tehomaatalouden maihin tilanteen joka ei ole kaikilta osin hallittavissa. Markkinat ostavat vain sen verran kuin on välttämätöntä, miksi ostaa kun huomenna saa halvemmalla, yksikin huono satovuosi muuttaa tilanteen, ostetaan varastot täyteen kun huomenna on kalliimpaa ja kun vielä halvalla saa, tästä saimme malliesimerkin pari vuotta sitten. Aika on todella mielenkiintoinen, ehdimmekö tuhota oman maataloutemme enne kuin suunta muuttuu, omat ja vieraat myyrät ovat täydessä työssä maataloutemme tuhoamiseksi ja keinot ovat yllättävän likaisiakin, tästä esim. VTV:n raportti. Tosin yksi raportti ei maatalouttamme lopeta mutta se saattaa olla hyvinkin ratkaiseva kun päätetään kansallisista rahoista, niille on ottajia ja saahan maitoa Ruotsista ja lihaa Tanskasta ja ruista Puolasta, ainakin tällä hetkellä..
0Äänestä
P.Ölvästi
ja.. kirjoitti:
sekoita kuvioita, kolme hyvää satovuotta peräjälkeen yhdistettynä taloudelliseen laskusuhdanteeseen on tuonut tehomaatalouden maihin tilanteen joka ei ole kaikilta osin hallittavissa. Markkinat ostavat vain sen verran kuin on välttämätöntä, miksi ostaa kun huomenna saa halvemmalla, yksikin huono satovuosi muuttaa tilanteen, ostetaan varastot täyteen kun huomenna on kalliimpaa ja kun vielä halvalla saa, tästä saimme malliesimerkin pari vuotta sitten. Aika on todella mielenkiintoinen, ehdimmekö tuhota oman maataloutemme enne kuin suunta muuttuu, omat ja vieraat myyrät ovat täydessä työssä maataloutemme tuhoamiseksi ja keinot ovat yllättävän likaisiakin, tästä esim. VTV:n raportti. Tosin yksi raportti ei maatalouttamme lopeta mutta se saattaa olla hyvinkin ratkaiseva kun päätetään kansallisista rahoista, niille on ottajia ja saahan maitoa Ruotsista ja lihaa Tanskasta ja ruista Puolasta, ainakin tällä hetkellä..
Niin, ja kellä on tulevaisuudessa varaa ostaa ruokaa, jos se on vähissä ja hinta nousee.
Kahta asiaa olen viimevuosina seuraillut tarkasti. Nimittäin kauppatavaroiden liikesuuntia ja pääomien liikkumista.
Huolissani olen erityisesti koko euroopan, mutta erityisesti suomen ja ruotsin tilanteesta tulevaisuudessa. Nimittäin täältä on sellainen tuotantotoiminnan pako käynnissä että hirvittää. Erityisesti kaukoidän maat ovat lyöneet kiila kovasti markkinoille samoilla aloilla. Ovat myös ilmeisen onnistuneet, koska ovat myös sijoittaneet runsaasti pääomia teollisuuteemme.
Oma villi veikkaukseni on, että muutaman vuoden päästä laitetaan lappua luukulle rajusti, kun osaaminen ja tietotaito näistä yrityksistä on imetty.
Mielenkiintoista on kuitenkin se, että elintarvike sektori on pysynyt hyvin ulkopuolella tästä. Onko se etu vai haitta? Pienet markkinat lienevät suojanneet alaa. Jos koko tuotannon alaa ei nyt lähivuosina museoida tai tuhota, veikkaan että maatalous tulee olemaan jonkinlainen suomalaisen talouden veturi tulevaisuudessa. Myös metsäteollisuus voisi olla samaa, mutta sen rakenne on jo tuhottu aikoja sitten suurten sellukattiloiden hyväksi. Sitä puunjalostuksen haaraa ja osaamista jolle nyt ja tulevaisuudessa olisi kysyntää ei enää maassamme ole. Tehdäänkö maatalouden ja elintarviketeollisuuden kanssa sama virhe?
KUN se nälkävuosi(det) vielä tulee, pitäisi iskukyky olla tallella. Jos kaikki silloin perustuu maisemanhoitoon, hiilensitomiseen, sellunkeittoon tai byrkratian pyörittämiseen byrokraattien hyvinvoinnin vuoksi, ollaan armottomasti myöhässä. Kun maatalous saadaan viritettyä iskuun ollaan jo myöhässä ja laarit ovat maailmalla täyttyneet.
Kurki melkein kuolee ennen kuin suo sulaa....... ja kun se saadaan elvytettyä, suo jäätyy taas.
Kuka perkele se muuten oli joka keksi kvarttaalitalouden? Paska keksintö, varsinkin kun ihminen on muutenkin lyhytpinnainen, ilman yllyttämistäkin...
0Äänestä
mitä.
300000lle kirjoitti:
vielä nykyäänki kustantaa uudet traktorit navetat tuet jne jne. maailma muuttuu veliseni, montako metsuria on nykyään..... niitäki oli paljon 50 ja 60 luvuilla mutta ei niiden katoaminen mikään itkun aihe. paljonko oli peltoa koko maassa viljelyssä 50 luvulla ja paljonko nyt...paljonko tuotettiin maitoa silloin ja entä nyt. miten paljon tehtiin työtunteja 50 luvulla keskivertotilalla , entäs nyt... ja mites työn rasittavuus
kustannettu ja koska ei ruoka voi tuottaa ilman traktoria tai navettaa kai sen nyt ymmärrät, ellei ruokaa tarvita niin ei tarvita myöskään tuotantovälineitä. Kehitys maataloudessa on jotenkin nurinperistä , siinä kun muut lyhentävät työaikoja ja parantavat etujansa ja palkkaansa niin maanviljelijän täytyy pidentää navettaansa sekä lisätä työmääräänsä ja tyytyä yhä pieneviin tuloihin on mielenkiintoista seurata mihin tälläinen kehitys johtaa on arveltu että jos tilojen alasajo jatkuu nykyistä vauhtia ei meillä ole 30 vuoden jälkeen yhtään tilaa tuotannossa.
0Äänestä
kylän isoin
mitä. kirjoitti:
kustannettu ja koska ei ruoka voi tuottaa ilman traktoria tai navettaa kai sen nyt ymmärrät, ellei ruokaa tarvita niin ei tarvita myöskään tuotantovälineitä. Kehitys maataloudessa on jotenkin nurinperistä , siinä kun muut lyhentävät työaikoja ja parantavat etujansa ja palkkaansa niin maanviljelijän täytyy pidentää navettaansa sekä lisätä työmääräänsä ja tyytyä yhä pieneviin tuloihin on mielenkiintoista seurata mihin tälläinen kehitys johtaa on arveltu että jos tilojen alasajo jatkuu nykyistä vauhtia ei meillä ole 30 vuoden jälkeen yhtään tilaa tuotannossa.
isäntä ja jos mulla pitää olla kaikki parempaa kun naapurilla tuo kirjoittamasi pätee. mutta jos omaa ammattitaitoa, tervettä talonpoikaisjärkeä ja hieman matemaattista osaamista on kyllä aika helppo järjestellä vaikkapa navetta niin että siitä tulee vähätöisempi, enkä nyt tarkoita mitään miljoonainvestointeja, riittää että ruokintapöytä on tilava ja lypsyasemalla saa suorilta jaloilta työskennellä ja pesuvälineet käden ulottovilla. kyllä rehunkorjuu on ainakin minun mielestä helpottunu huomattavasti siitä silppurin kans konstailemisesta, nyt on traktoreita monta tilaa kohden ja jos ego kestää yhteistyön naapurin kans on koneista jo suorastaan ylitarjontaa ja paniikki ei pääse iskemään vaikka niitä hajoamisia tulisikin. eihän voi verrata edes sitä 80 luvun kuumaa, rämisevää ja kaiken pölyn hyttiin keräävää raatoa näihin 2000 luvun koneisiin. minun mielestä ainut osa-alue joka on vaikeutunut ja tuntuu vastenmielisemmältä kun silloin kultasella 80-luvulla on tämä paperin pyöritys ja byrokratia kaikkine joutavine lapsellisuuksineen. mutta muuten minusta tämä maajussin elämä on ihan mielekästä, jokaisella on vapaus kehittää tilaansa ja työmenetelmiään suhteellisen vapaasti. enempi kyllä kärsisin siinä kahdeksan tunnin tehdastyössä jossa samaa jauhat viikosta toiseen ja jos toisin teet kysytään vihasena miksi teit noin. tätä mieltä minä, muilla oma mielipiteensä
0Äänestä
yksinkertaista
P.Ölvästi kirjoitti:
Niin, ja kellä on tulevaisuudessa varaa ostaa ruokaa, jos se on vähissä ja hinta nousee.
Kahta asiaa olen viimevuosina seuraillut tarkasti. Nimittäin kauppatavaroiden liikesuuntia ja pääomien liikkumista.
Huolissani olen erityisesti koko euroopan, mutta erityisesti suomen ja ruotsin tilanteesta tulevaisuudessa. Nimittäin täältä on sellainen tuotantotoiminnan pako käynnissä että hirvittää. Erityisesti kaukoidän maat ovat lyöneet kiila kovasti markkinoille samoilla aloilla. Ovat myös ilmeisen onnistuneet, koska ovat myös sijoittaneet runsaasti pääomia teollisuuteemme.
Oma villi veikkaukseni on, että muutaman vuoden päästä laitetaan lappua luukulle rajusti, kun osaaminen ja tietotaito näistä yrityksistä on imetty.
Mielenkiintoista on kuitenkin se, että elintarvike sektori on pysynyt hyvin ulkopuolella tästä. Onko se etu vai haitta? Pienet markkinat lienevät suojanneet alaa. Jos koko tuotannon alaa ei nyt lähivuosina museoida tai tuhota, veikkaan että maatalous tulee olemaan jonkinlainen suomalaisen talouden veturi tulevaisuudessa. Myös metsäteollisuus voisi olla samaa, mutta sen rakenne on jo tuhottu aikoja sitten suurten sellukattiloiden hyväksi. Sitä puunjalostuksen haaraa ja osaamista jolle nyt ja tulevaisuudessa olisi kysyntää ei enää maassamme ole. Tehdäänkö maatalouden ja elintarviketeollisuuden kanssa sama virhe?
KUN se nälkävuosi(det) vielä tulee, pitäisi iskukyky olla tallella. Jos kaikki silloin perustuu maisemanhoitoon, hiilensitomiseen, sellunkeittoon tai byrkratian pyörittämiseen byrokraattien hyvinvoinnin vuoksi, ollaan armottomasti myöhässä. Kun maatalous saadaan viritettyä iskuun ollaan jo myöhässä ja laarit ovat maailmalla täyttyneet.
Kurki melkein kuolee ennen kuin suo sulaa....... ja kun se saadaan elvytettyä, suo jäätyy taas.
Kuka perkele se muuten oli joka keksi kvarttaalitalouden? Paska keksintö, varsinkin kun ihminen on muutenkin lyhytpinnainen, ilman yllyttämistäkin...
kvarttaalitalouden keksijät löytyvät samasta paikasta kuin suurpääoman pyörittäjät.
0Äänestä
llllllll
P.Ölvästi kirjoitti:
Niin, ja kellä on tulevaisuudessa varaa ostaa ruokaa, jos se on vähissä ja hinta nousee.
Kahta asiaa olen viimevuosina seuraillut tarkasti. Nimittäin kauppatavaroiden liikesuuntia ja pääomien liikkumista.
Huolissani olen erityisesti koko euroopan, mutta erityisesti suomen ja ruotsin tilanteesta tulevaisuudessa. Nimittäin täältä on sellainen tuotantotoiminnan pako käynnissä että hirvittää. Erityisesti kaukoidän maat ovat lyöneet kiila kovasti markkinoille samoilla aloilla. Ovat myös ilmeisen onnistuneet, koska ovat myös sijoittaneet runsaasti pääomia teollisuuteemme.
Oma villi veikkaukseni on, että muutaman vuoden päästä laitetaan lappua luukulle rajusti, kun osaaminen ja tietotaito näistä yrityksistä on imetty.
Mielenkiintoista on kuitenkin se, että elintarvike sektori on pysynyt hyvin ulkopuolella tästä. Onko se etu vai haitta? Pienet markkinat lienevät suojanneet alaa. Jos koko tuotannon alaa ei nyt lähivuosina museoida tai tuhota, veikkaan että maatalous tulee olemaan jonkinlainen suomalaisen talouden veturi tulevaisuudessa. Myös metsäteollisuus voisi olla samaa, mutta sen rakenne on jo tuhottu aikoja sitten suurten sellukattiloiden hyväksi. Sitä puunjalostuksen haaraa ja osaamista jolle nyt ja tulevaisuudessa olisi kysyntää ei enää maassamme ole. Tehdäänkö maatalouden ja elintarviketeollisuuden kanssa sama virhe?
KUN se nälkävuosi(det) vielä tulee, pitäisi iskukyky olla tallella. Jos kaikki silloin perustuu maisemanhoitoon, hiilensitomiseen, sellunkeittoon tai byrkratian pyörittämiseen byrokraattien hyvinvoinnin vuoksi, ollaan armottomasti myöhässä. Kun maatalous saadaan viritettyä iskuun ollaan jo myöhässä ja laarit ovat maailmalla täyttyneet.
Kurki melkein kuolee ennen kuin suo sulaa....... ja kun se saadaan elvytettyä, suo jäätyy taas.
Kuka perkele se muuten oli joka keksi kvarttaalitalouden? Paska keksintö, varsinkin kun ihminen on muutenkin lyhytpinnainen, ilman yllyttämistäkin...
Kävin kanssa itse lukemassa tuon tutkimuksen ja täytyy sanoa että olisi toivonut tarkastuksen tekijäksi ammattitaitoisempaa henkilöä. Hauskoja kohtia mm.
Kohdat, joissa koitetaan saada kannattavuudelle jotain trendiä, vaikka maatalous on hyvin paljon sääjohdannainen ala.
Hauskaa oli myös kohdissa, joissa puhutaan maatalousen työpanoksesta, sillä Työtehoseura ei ole normittanut yli 50 % työstä eli suunnittelu, kirjanpito, hankinta, markkinointi sekä byrokratian vaatimaa työtä. Samoin tiloilla koneet ja rakennuksen vaihtelevan kuntoisia ja siten työpanos saattaa vaihdella paljonkin.
Tarkastuksessa haastateltu 4 ProAgriaa ja yksi niistä oli epäillyt osin työkirjaa täytetyn muistinvaraisesti viikkotasolla. Kolmen ProAgrian lausunnot siis on jätetty täysin vaille merkitystä korostamalla tämän yhden alueen toimintaa. Ja onko tässä otettu huomioon se, että työt on todellakin voitu tehdä päivittäin kalenteriin tai vihkoon ja siirretty sieltä viikkotasolla työkirjaan vain säästääkseen omaa työtään.
Hauskinta ja samalla ikävintä on tarkastuksen ajankohta, jolloin tuottajahinnat olivat pitkänajan keskiarvon yläpuolella huomattavasti ja tuotantopanokset eivät olleet vielä huipussaan. Tuotantopanosten käyttöön on myös puututtu. VTV:n mielestä siis pitäisi kustannusjahdissa rääkätä eläimiä säästämällä niiden ruuassa ja puhtaudesta samoin kuin peltoviljelyssä ei saisi käyttää ökykalliita lannoitteita. Näihin asioihin saattaisi Eläinlääkäreillä ja tukitarkastajilla olla jotain huomautettavaa. Ja minkäs viljejelijänä teet, että kauppa nostaa tuotantopanosten hintoja enemmän kuin kustannukset nousevat. Taitaa tässäkin vaikuttaa harvojen valta sekä tuotantopanos- että elintarvikekaupassa (K-ryhmä ja S ryhmä molemmissa).
NOLLATUTKIMUS kaiken kaikkiaan.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
puolueettomampi noista olikaan ?
väitteitä ja mielipiteitä ilma perusteluja ja vastineessa ne kumotaan kohta kohdalta perustellusti ja numeroin, mitä tuosta sitten mielestäsi pitäisi ajatella..
jotenkin vain tulee mileen kun kertomusta lukee
myös eduskunnan urheilukerhon tilintarkastuksen.
"Huonosti kannattava yritys voi välttyä konkurssilta,
jos siihen sijoitetaan jatkuvasti ulkopuolista rahoitusta."
Oliskohan tuossa yksi syy, miksi konkursseja ei ole paljoa.
"Korkovaatimus on 5 prosenttia
oman pääoman määrästä"
Jos tuo korkavaatimus nostettaisiin toiselle kymenelle, esim 12 prosenttiin, olisi kannattavuus todella huono, jopa vtv:n opeilla laskettuna!!
En tiedä mitään muuta yritystoiminnan alaa, joka vuodesta toiseen tyytyisi 5 prossan tuottoon! Ja maatilat eivät ole edes saavuttaneet aina tuota 5 prosenttia!!!!
"Yksi mahdollinen selitys on se, että maatalous ei itse asiassa olekaan
niin huonosti kannattavaa kuin virallinen kannattavuusseuranta osoittaa ja
tarvikemyyjät pyrkivät saamaan osansa viljelijöille koituvista hyödyistä.
Toinen mahdollinen selitys on se, että maatalous todellisuudessa onkin
huonosti kannattavaa ja tämä johtuu nimenomaan kalliista tuotantopanoksista"
Tässä päästiin pitkälle asian alkulähteille! Nimittäin tuotantopanokset ovat suomessa ja osin muuallakin euroopassa erityisen kalliita, ja se syö kannattavuutta. Yksi asia, mitä ei ole vtv tutkimuksessa riittävästi huomioitu, on että hyvin suuri osa työaikaa menee kaikenmaailman paskabyrokratian pyörittämiseen. Jos peilataan työajan käyttöä esim tts:n laskelmien pohjalta, jää tämä 2 tuntia päivässä, joka monella tilalla menee oikeasti, huomiotta. se tekee vuodessa paljon tunteja!
"Toki on huomattava, että esimerkiksi pellon hintakehitykseen
ovat voineet vaikuttaa myös tietyt tukiehdot sekä maatalouden rakennemuutos."
Pitää myös muistaa, että peltomaa on "inflaatiosuojattu" sijoituskohde. Se ei siis ole pelkkä tuotantopanos. Se vaikuttaa maan hintaan. Samoin odotukset, että tulevaisuudessa peltomaata tarvitaan enemmän mitä sitä on. Se nostaa pellon tuotto-odotuksia. Siksi väitänkin, että vaikka suomessa ei juuri nyt olisi maataloustuotantoa ollenkaan, pelloista maksettaisiin edelleen. Ainakin itse ostaisin peltoa! Ja vtv:n oppien mukaan ko tilanteessa sen arvon pitäisi olla nolla!
"Säilörehun työnormiin on sisällytetty
kaksi sadonkorjuuta."
"pienemmillä tiloilla "ylisuuria" tuntilukuja on kirjattu
useammin kuin isoilla tiloilla."
"Vuonna 2007 kokonaiskeskituntiansio
oli noin 9,6 euroa.
Laskennassa ei kuitenkaan käytetä tätä keskipalkkaa. Laskennan perusteena
on tuntihinta, jonka viljelijä joutuisi maksamaan, jos hän teettäisi
kaikki omat työnsä ostopalveluna. Tällöin hän joutuisi hankkimaan työvoimaa
myös vakinaisen työntekijän loma-, sairas- ym. vapaapäiville.
Kun näistä aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon, MTT päätyy
tuntipalkkaan 12,6 euroa.
MTT:n laskennan logiikkaa voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena.
Omien töiden teettäminen ostopalveluna ei ole viljelijänä toimimisen
18 Tämä epävarmuustekijä ei luonnollisesti koske vain maatalouden harjoittajia,
vaan se liittyy yleisemmin kaikkeen kyselyillä kerättävään, ilmoituksenvaraiseen
tietoon.
39
vaihtoehto. Silloinhan viljelijä yhä toimii viljelijänä, mutta hän vain teettää
työnsä toisilla."
Säiörehusta korjataan hyvinkin yleisesti 3 satoa, se nostaa työajan menekkiä oleellisesti!
Pienillä tiloilla ei monasti ole ylimääräisiä pääomia sidottavaksi kalustoon ja automaatioon. Silloin pääomien puutetta korvataan ylimääräisillä työtunneilla. Se saattaa hyvinkin nostaa yksitäisten pienten tilojen työajan käyttöä huomattavasti!
Mikään muu palkkavaatimusperuste ei voi edes tulla kyseeseen kuin verrata palkkaa palkatun työntekijän palkkaan! Missään yritystoiminnassa oleellista yrittäjän kannalta tuntipalkan suuruus. Se on vain välttämätön kuluerä, joka tulee minimoida kuten muutkin kuluerät! Se on sama tekeekö itse vai onko työtä tekemään palkattu työntekijä. Ja tulee myös huomioida, että silloin kun isäntä itse tekee johtotöitä, tulee niistä saada sen tasoinen palkka. Kun palkka tasoitetaan, se vastaa käsitykseni mukaan hyvin tuota 12.6 euroa. Tai sen pitää olla vähintään tuo. On nimittäin nokian tai fortumin pääjohtajalla hieman eritasoinen korvaus, kun se istuu konttorillaan!
VÄITTÄÄ ETTÄ ÖLVÖKKI ON VÄÄRÄSSÄ, SAMOISTA ASIOISTA SE ON PUHUNUT KUIN VALTION VIRASTO, MUTTA TÄÄLLÄ SE ON LEIMATTU SEKOPÄÄKSI
"Näyttäisi siis siltä, että entisaikojen perusteita muusta
yritystoiminnasta poikkeavalle kannattavuuslaskennalle ei enää käytännössä
ole olemassa."
Ainut asia mistä olen tähän mennessä samaa mieltä...
Saataisiin vertailukelpoista materiaalia. Mutta samalla pitäisi tehdä muutakin remonttia jotta saataisiin muu yritystoiminta ja maatalous täysin vertailukelpoisiksi kaikilla osa-alueilla. Tähän ei ole jostain syystä tietyillä piireillä halukkuutta. Sen ovat huomanneet ne pioneerit jotka ovat ensimmäisinä taistelleet oy muotoiset maatalousalan yrityykset pystyyn. Eräillä tahoilla vastustus oli todella kovaa!
molemmat. Molemmat myös näyttävät yhtä heikosti pystyvän perustelemaan väitteensä jos väittelyyn joutuvat.
Yksi asia mitä ei mainittu missään kohdin. Nimittäin tarvittava kassapääoma. Se on jatkuvasti sidoksissa yritystoimintaan, eikä siten käytettävissä mihinkään muuhun käyttöön. Muussa yritystoiminnassa se näkyy laskelmissa pääomien kautta. Nykytiloilla kassa on huomattavan suuri. Sen merkitys voi joillain tiloilla olla erityistapauksissa yhtä suuri kuintutkimuksissa monasti mainituilla tuilla silloin kun lasketaan pääomien tuottovaatimuksia.
Toiseksi jäin kaipaamaan tietoa, miten tilalta käsin harjoitettava muu yritystoiminta (liitännäiselinkeinot) joita harjoitetaan maatalouden ohella, on huomioitu tässä raportissa. Jos aineisto on kerätty kirjanpitotilojen aineistoista, saattaa sillä olla montaakin kautta vaikutusta lopputuloksiin.
MTT:n vastineessa onkin moni kohta jonka jo raporttia lukiessani huomasin täsmennetty ja oikaistu.
Niin, on sen niin helppoa pöydän takaa tehdä johtopäätöksiä ja laskelmia.
Kaikki on aina helppoa niin kauan kun on tyhjä paperi edessä ja kaikki aakkoset ja numerot käytettävissä. Sitten kun ne pitää sijoittaa paperille niin, että se toimii myös käytännössä tarvitaan alan ammattilaisia! Se erottaa Ammattimiehen ja teoreetikon...
valtion virasto äärimmäisen huolellisestio tutkinu törskän talouden ja todennu etei normaali kirjanpito onnistu lainkaan, tuet on todellisuudes paljon isompii kun kerrotaa julkisuudes, kannattavuus hirmusen hyvä kkonkurssii tulee tuskin koskaan työtunneista valehdellaan sumeilematta jota saadaan tuntipalkka näyuttään pienelt jos täysillä tekistyöt tulis tuon mukaan tunpalkaks 29€ miten voi mennä huonosti vaikka pellon hinta nousee rajusti samoin traktorit silti konekaupa vain kasvaa vAIKKA tulot pienenee on kumma yhtälö
Maatilojen määrän jatkuva aleneminen on osin seurausta maatalouden heikosta kannattavuudesta
Maatalouden heikko kannattavuus ja sen vaikutukset konkretisoituvat aina silloin, kun maatalousyrittäjä luopuu maataloustuotannosta ikääntymisen takia ja selvitetään, löytyykö toiminnalle jatkajaa. Jos jatkajaa ei löydy, niin tilan toiminta loppuu. Maatalousyritysten määrä oli 1950 - 1960 -luvuilla noin 300 000. Jo EU-ajan alkuun mennessä tilojen määrä oli alentunut 95 000 tilaan ja EU-aikana nykyiseen noin 68 000 tilaan. Väheneminen on EU-aikanakin ollut lähes 30 prosenttia.
vielä nykyäänki kustantaa uudet traktorit navetat tuet jne jne. maailma muuttuu veliseni, montako metsuria on nykyään..... niitäki oli paljon 50 ja 60 luvuilla mutta ei niiden katoaminen mikään itkun aihe. paljonko oli peltoa koko maassa viljelyssä 50 luvulla ja paljonko nyt...paljonko tuotettiin maitoa silloin ja entä nyt. miten paljon tehtiin työtunteja 50 luvulla keskivertotilalla , entäs nyt... ja mites työn rasittavuus
Maatiloja oli Suomessa vuonna 2008 kaikkiaan 65 802.
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tiedotteet/090213_maatilarekisteri.html
virkailijat vaikenivat äärimmäisen huolellisesti luettuaan MTT.n vastineet jotka ampuivat tuon heidän"tutkielmansa" riekaleiksi.
Mutta tavoitteensa kuitenkin saavuttivat kun se pääsi iltapäivälehtien uutisiin. Valhehan juoksee seitsemäpeninkulman saappain silloin kun totuus vielä etsii huopikkaitaaan.
Taisi olla samat tilintarkastajat eduskunnan urheilukerhollakin, nyt piti yrittää kiillottaa kohiutunutta kilpeä mutta tulikin lommoja lisää.
50-60 lukujen metsureista oli myös maanviljelijä? Eihän nuo sen ajan pikkutilat elättäneet ilman metsän tai vieraan työn tukea sen paremmin kuin nykyisetkään . Kuusikymmen luvullahan tuo suuri maaltapako alkoi kun helpmman leivän perään lähdettiin jolloin alkoi myös metsätyöväestä olla pulaa jolloin sitä alettiin ensin vakinaistaa ja myös koneistaminen lähti alkuun. Kävi metsässä siis sama temppu kuin maataloudessa joutuu entistä pienempi porukka vastaamaan entistä paljon suuremmasta määrästä vientiteollisuuden raaka-ainetta kuin myös maataloudessa vastaa hyvin pieni porukka kasvavan väestön ruuasta
Näitä "kertomuksia" kyllä tulee lisää lähitulevaisuudessa. Syynä eu:n maatalouspolitiikan uudistus, joka tulee siirtämään osan tulotuista kansallisesti maksettaviksi. Näillä "kertomuksilla" "tietyt ryhmät" yrittävät pohjustaa tulevia budjettineuvotteluja. Katsokaas kun eu:n ja suomen budjetti on vakio. Se että osa maatalouden tuista siirretään eu budjetissa toiseen lokerikkoon, ei pienennä valtioiden maksuosuuksia. Mutta kun ne samat tuet maksetaan kansallisesti, se vaatii suomen omasta budjetista lisärahaa. Kun budjettia ei voida kasvattaa, on se raha otettava muualta. Ja jos rahaa siirretään muualta maatalousbudjettiin, se on poissa jostain muualta. Jos rahaa ei siirretä, tulee paljon työttömiä, kun koko elintarviketuotanto ja jalostus kerrannaisvaikutuksineen lähtee luukulle. Se on niin suuri asia huonossa taloustilanteessa, että siihen ei kukaan uskalla ryhtyä. Sen jälkeen kun ei koko maassa ole juuri veronmaksajia! Vuoteen 2013 on pitkä matka, olevinaan, mutta se on 3 vuoden päästä. Ja tämä "lama" ei vielä ole siihen mennessä ohi suomen osalta.
Ja nyt ne, jotka kuvittelevat näissä siirroissa häviävänsä, aloittelevat kampanjoitaan. Tulee mielenkiintoinen ja verinen taistelu. Ennustan, että suomessa käy kuten ruotsissa 80 luvulla. Sosialistit yrittävät torpedoida koko elinkeinohaaran pois maasta. Siellä melkein onnistuivat, miten käy suomen jää nähtäväksi.
Joka tapauksessa taistelusta tulee kiivas ja verinen. Varmaa on vain, että joku Soinin kaltainen pelimies on se joka taas voittaa, kun muut nokittelee ja kansa kyllästyy.
varsin oikeassa kun tuota ajoitusta ajattelee.
Olen varsin usein ihmetellyt miksei palkansaajien tutkimulaitos ole ottanut minkäänlaista kantaa taloustohtorin esittämiin lukuihin jos niissä jotain vikaa olisi.
Ja hiljaa näyttää pysyvän nytkin.
sekoita kuvioita, kolme hyvää satovuotta peräjälkeen yhdistettynä taloudelliseen laskusuhdanteeseen on tuonut tehomaatalouden maihin tilanteen joka ei ole kaikilta osin hallittavissa. Markkinat ostavat vain sen verran kuin on välttämätöntä, miksi ostaa kun huomenna saa halvemmalla, yksikin huono satovuosi muuttaa tilanteen, ostetaan varastot täyteen kun huomenna on kalliimpaa ja kun vielä halvalla saa, tästä saimme malliesimerkin pari vuotta sitten. Aika on todella mielenkiintoinen, ehdimmekö tuhota oman maataloutemme enne kuin suunta muuttuu, omat ja vieraat myyrät ovat täydessä työssä maataloutemme tuhoamiseksi ja keinot ovat yllättävän likaisiakin, tästä esim. VTV:n raportti. Tosin yksi raportti ei maatalouttamme lopeta mutta se saattaa olla hyvinkin ratkaiseva kun päätetään kansallisista rahoista, niille on ottajia ja saahan maitoa Ruotsista ja lihaa Tanskasta ja ruista Puolasta, ainakin tällä hetkellä..
Niin, ja kellä on tulevaisuudessa varaa ostaa ruokaa, jos se on vähissä ja hinta nousee.
Kahta asiaa olen viimevuosina seuraillut tarkasti. Nimittäin kauppatavaroiden liikesuuntia ja pääomien liikkumista.
Huolissani olen erityisesti koko euroopan, mutta erityisesti suomen ja ruotsin tilanteesta tulevaisuudessa. Nimittäin täältä on sellainen tuotantotoiminnan pako käynnissä että hirvittää. Erityisesti kaukoidän maat ovat lyöneet kiila kovasti markkinoille samoilla aloilla. Ovat myös ilmeisen onnistuneet, koska ovat myös sijoittaneet runsaasti pääomia teollisuuteemme.
Oma villi veikkaukseni on, että muutaman vuoden päästä laitetaan lappua luukulle rajusti, kun osaaminen ja tietotaito näistä yrityksistä on imetty.
Mielenkiintoista on kuitenkin se, että elintarvike sektori on pysynyt hyvin ulkopuolella tästä. Onko se etu vai haitta? Pienet markkinat lienevät suojanneet alaa. Jos koko tuotannon alaa ei nyt lähivuosina museoida tai tuhota, veikkaan että maatalous tulee olemaan jonkinlainen suomalaisen talouden veturi tulevaisuudessa. Myös metsäteollisuus voisi olla samaa, mutta sen rakenne on jo tuhottu aikoja sitten suurten sellukattiloiden hyväksi. Sitä puunjalostuksen haaraa ja osaamista jolle nyt ja tulevaisuudessa olisi kysyntää ei enää maassamme ole. Tehdäänkö maatalouden ja elintarviketeollisuuden kanssa sama virhe?
KUN se nälkävuosi(det) vielä tulee, pitäisi iskukyky olla tallella. Jos kaikki silloin perustuu maisemanhoitoon, hiilensitomiseen, sellunkeittoon tai byrkratian pyörittämiseen byrokraattien hyvinvoinnin vuoksi, ollaan armottomasti myöhässä. Kun maatalous saadaan viritettyä iskuun ollaan jo myöhässä ja laarit ovat maailmalla täyttyneet.
Kurki melkein kuolee ennen kuin suo sulaa....... ja kun se saadaan elvytettyä, suo jäätyy taas.
Kuka perkele se muuten oli joka keksi kvarttaalitalouden? Paska keksintö, varsinkin kun ihminen on muutenkin lyhytpinnainen, ilman yllyttämistäkin...
kustannettu ja koska ei ruoka voi tuottaa ilman traktoria tai navettaa kai sen nyt ymmärrät, ellei ruokaa tarvita niin ei tarvita myöskään tuotantovälineitä. Kehitys maataloudessa on jotenkin nurinperistä , siinä kun muut lyhentävät työaikoja ja parantavat etujansa ja palkkaansa niin maanviljelijän täytyy pidentää navettaansa sekä lisätä työmääräänsä ja tyytyä yhä pieneviin tuloihin on mielenkiintoista seurata mihin tälläinen kehitys johtaa on arveltu että jos tilojen alasajo jatkuu nykyistä vauhtia ei meillä ole 30 vuoden jälkeen yhtään tilaa tuotannossa.
isäntä ja jos mulla pitää olla kaikki parempaa kun naapurilla tuo kirjoittamasi pätee. mutta jos omaa ammattitaitoa, tervettä talonpoikaisjärkeä ja hieman matemaattista osaamista on kyllä aika helppo järjestellä vaikkapa navetta niin että siitä tulee vähätöisempi, enkä nyt tarkoita mitään miljoonainvestointeja, riittää että ruokintapöytä on tilava ja lypsyasemalla saa suorilta jaloilta työskennellä ja pesuvälineet käden ulottovilla. kyllä rehunkorjuu on ainakin minun mielestä helpottunu huomattavasti siitä silppurin kans konstailemisesta, nyt on traktoreita monta tilaa kohden ja jos ego kestää yhteistyön naapurin kans on koneista jo suorastaan ylitarjontaa ja paniikki ei pääse iskemään vaikka niitä hajoamisia tulisikin. eihän voi verrata edes sitä 80 luvun kuumaa, rämisevää ja kaiken pölyn hyttiin keräävää raatoa näihin 2000 luvun koneisiin. minun mielestä ainut osa-alue joka on vaikeutunut ja tuntuu vastenmielisemmältä kun silloin kultasella 80-luvulla on tämä paperin pyöritys ja byrokratia kaikkine joutavine lapsellisuuksineen. mutta muuten minusta tämä maajussin elämä on ihan mielekästä, jokaisella on vapaus kehittää tilaansa ja työmenetelmiään suhteellisen vapaasti. enempi kyllä kärsisin siinä kahdeksan tunnin tehdastyössä jossa samaa jauhat viikosta toiseen ja jos toisin teet kysytään vihasena miksi teit noin. tätä mieltä minä, muilla oma mielipiteensä
kvarttaalitalouden keksijät löytyvät samasta paikasta kuin suurpääoman pyörittäjät.
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2009/10/31/katso-miten-palkanalennus-leikkaisi-tilipussia/200922925/139
Kävin kanssa itse lukemassa tuon tutkimuksen ja täytyy sanoa että olisi toivonut tarkastuksen tekijäksi ammattitaitoisempaa henkilöä. Hauskoja kohtia mm.
Kohdat, joissa koitetaan saada kannattavuudelle jotain trendiä, vaikka maatalous on hyvin paljon sääjohdannainen ala.
Hauskaa oli myös kohdissa, joissa puhutaan maatalousen työpanoksesta, sillä Työtehoseura ei ole normittanut yli 50 % työstä eli suunnittelu, kirjanpito, hankinta, markkinointi sekä byrokratian vaatimaa työtä. Samoin tiloilla koneet ja rakennuksen vaihtelevan kuntoisia ja siten työpanos saattaa vaihdella paljonkin.
Tarkastuksessa haastateltu 4 ProAgriaa ja yksi niistä oli epäillyt osin työkirjaa täytetyn muistinvaraisesti viikkotasolla. Kolmen ProAgrian lausunnot siis on jätetty täysin vaille merkitystä korostamalla tämän yhden alueen toimintaa. Ja onko tässä otettu huomioon se, että työt on todellakin voitu tehdä päivittäin kalenteriin tai vihkoon ja siirretty sieltä viikkotasolla työkirjaan vain säästääkseen omaa työtään.
Hauskinta ja samalla ikävintä on tarkastuksen ajankohta, jolloin tuottajahinnat olivat pitkänajan keskiarvon yläpuolella huomattavasti ja tuotantopanokset eivät olleet vielä huipussaan. Tuotantopanosten käyttöön on myös puututtu. VTV:n mielestä siis pitäisi kustannusjahdissa rääkätä eläimiä säästämällä niiden ruuassa ja puhtaudesta samoin kuin peltoviljelyssä ei saisi käyttää ökykalliita lannoitteita. Näihin asioihin saattaisi Eläinlääkäreillä ja tukitarkastajilla olla jotain huomautettavaa. Ja minkäs viljejelijänä teet, että kauppa nostaa tuotantopanosten hintoja enemmän kuin kustannukset nousevat. Taitaa tässäkin vaikuttaa harvojen valta sekä tuotantopanos- että elintarvikekaupassa (K-ryhmä ja S ryhmä molemmissa).
NOLLATUTKIMUS kaiken kaikkiaan.