Olen tässä toven miettinyt matkaa Suomesta Islantiin. Alla taustaa ja lähtökohtia. Jos viitsitte, voitte kommentoida kohtia.
TAUSTAA
Purjehduskokemusta 2v, enimmäkseen yksin, vene 26 jalkainen GT-kryssare (en välttämättä ajatellut lähteä tällä liikkeelle). Mikä olisi minimi veneenkoko (raha ratkaisee), riittääkö muovi- runkoinen?
REITTI
- Perus setti - Ruotsin rannikko - Tanska - Skotlanti (tänne varmaan jämähdän, Wiskin ja vuorten hyvä ystävä) - Orkneyn saaret - Shetlannin saaret - Fäärsaaret --
MAHDOLLISIA TEKIJÖITÄ
- Kylmä, vauriot, muu liikenne, kommunikointi, navigointi
VARUSTEET
Kaikkea periaatteessa tuplat,
- kommunikointi, AIS/valot, powerit (tuulienergia/aurinko), navigointi, ravinto
AIKA
- 3-4 kk?? Saattaisin jopa jättää purkkini Grönlantiin tai Cänädaan jos oikein villiksi heittääntyy. Ehdotuksia!!
Kaikille vastanneille suur kiitos etukäteen. Lähtöön aikaa n. 2 vuotta.
TAUSTAA
Purjehduskokemusta 2v, enimmäkseen yksin, vene 26 jalkainen GT-kryssare (en välttämättä ajatellut lähteä tällä liikkeelle). Mikä olisi minimi veneenkoko (raha ratkaisee), riittääkö muovi- runkoinen?
REITTI
- Perus setti - Ruotsin rannikko - Tanska - Skotlanti (tänne varmaan jämähdän, Wiskin ja vuorten hyvä ystävä) - Orkneyn saaret - Shetlannin saaret - Fäärsaaret --
MAHDOLLISIA TEKIJÖITÄ
- Kylmä, vauriot, muu liikenne, kommunikointi, navigointi
VARUSTEET
Kaikkea periaatteessa tuplat,
- kommunikointi, AIS/valot, powerit (tuulienergia/aurinko), navigointi, ravinto
AIKA
- 3-4 kk?? Saattaisin jopa jättää purkkini Grönlantiin tai Cänädaan jos oikein villiksi heittääntyy. Ehdotuksia!!
Kaikille vastanneille suur kiitos etukäteen. Lähtöön aikaa n. 2 vuotta.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Moniaita vuosien sitten luin ranskalaisesta "Voiles & voiliers" -lehdestä mainion ohjeen. Se meni pääpiirtein näin:
"Jos haluat purjehtia Amerikkaan, mutta sinulla ei ole avomeriluokkaan (yli 200 mpk lähimmästä rannasta) katsastettua venettä, pääset sinne laillisesti purjehtimalla Fär-saarten ja Islannin kautta Grönlantiin. Se on siis lainsäätäjien mielestä turvallisempi reitti kuin pasaatituulissa."
PS.
Missä päin maailmaa mahtaa sijaita Cänäd? En ole koskaan kuullutkaan.
ei cänädään mutta:
http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/BB-vaihtoon lähtenyt Kätlin Filippiinit on Grönlannissa/1135250360482
Ei kai se laitonta ole mennä vaikka optarilla atlantin yli. Vain hullua. Vai onko tosiaan toisella rannalla sitten poliisit vastassa, tarkastamassa onko vene "avomeriluokkaan katsastettu"?
http://www.iceblinksail.com/articles.php
http://www.morganscloud.com/
Ei ollut sunnuntaireissu. Reitti kulki suurin piirtein tuota kautta, ja matkalle mahtui myräkkää ja merenkäyntiä. Ennen Islantia oli ilmeisen tyhjää, mutta perillä mukavampaa. Olivat muistaakseni puolisen vuotta ja kiersivät saaren vastapäivään. Vene on GT-kryssarea raskaampi S&S 40. Nyt tod näk Kanarialla bunkraamassa ja Atlantin yli lähdössä.
Oli kuulema sangen mielenkiintoista istua sisällä tuuliperäsimen ohjatessa, kun tuuli oli lähemmäs 30m/s ja Atlantti vilisi ikkunoiden takana.
Lukaisepa vaikka kirjastosta
Pekka Piri: Saagojen kutsu • Avoveneellä Islantiin (WSOY 1996, ISBN 951-0-21292-X)
Pekka Piri ja Matti Pulli ajoivat 15 vuotta sitten Islantiin 7-metrisellä alumiinisella Faster-avoveneellä, jossa 175-heppainen peräprutku ( pienempi apu-/varakone).
Eiköhän tuo purjeveneellä onnistu yhtä hyvin?
Pienellä avoveneellä tehty Islannin matka on mielestäni pähkähullu idea ja onnistuu vain hyvin valitun sääikkunan aikana hyvällä onnella.
Itse en ole vielä käynyt purjehtimalla Islannissa (kartat pilottikirjat on hankittu), mutta Shetlannin saarilla kolmasti, Färsaarilla kerran, Englannin ja Länsi-Norjan vesillä useasti. Oman näkemykseni perusteella en suosittelisi Islantia ensimmäisen Pohjanmeren ylityksen ja P.Atlantin retkeksi - en ainakaan, jos kokemusta on vielä suht niukasti.
Kesäkuukaudet kuluvat sen verran nopeasti, ettei mielestäni myöskään kannattaisi poiketa heti alkumatkalla kovin moneen satamaan (niinkuin viestiketjun aloittaja esitti). Aikataulun kannalta fiksumpaa olisi seilata Itämeri non-stoppia ja Skagenista mennä Lindesnesille ja sieltä suoraan yli Shetlantiin (tai voi pysähtyä odottelemaan sopivaa säätä esim. Egersundissa tai Haugesundissa/Bergenissä).
Oman veneeni tärkeimmät varusteet noille vesille ovat mielestäni tuuliperäsin ja tutka. Sumuja on ollut aika usein. Kovemmassa merenkäynnissä tuuliperäsimeni on ollut huomattavasti luotettavampi kuin autopilottini, varsinkin reippaassa myötäisessä.
teki reissun 70- luvulla.
Islannin ja Färsaarien kautta Britit kiertäen Välimerelle, vene oli Antilla 6.6.
Matkakertomus löytyy kirjastosta, kun vielä muistaisi nimen :)
Olin lähdössä Tallinnaan 18-metrisen moottoroidun teräsaluksen miehistössä alun toistakymmentä vuotta sitten. Suomenlinnan tullin lähtöselvityksessä oli kanssamme yhtaikaa alle 5-metrinen lujitemuovinen perätuuppariavovene ja siinä kaksi vahvasti puettua nuortamiestä.
Merenkäynti oli melkoista; aluksemme sisällä ei viihtynyt juuri kukaan ja kannellakin oli kalpeanaamaista väkeä. Yksi sisälläoloa yrittänyt gasti putosi punkasta turkille minun ruorivuorollani, kun jokin isompi aalto jäi ottamatta asianmukaisesti vastaan...
Tallinnan (Piritan) tullista löysimme aamuyöllä nuo Suokissa tapaamamme nuoret avovenemiehet (tuloselvitystä piti siihen aikaan odottaa aamuun asti tullilaiturissa). Aivan helppo nakki ei tuo ylitys kuulemma ollut ollut! Matka-aika oli tuplaantunut etukäteen lasketusta.
Nostan joka tapauksessa kavereille kipparinlakkiani nöyränä poikana!
* * *
Pekka Pirin Saagojen kutsu minulla on kirjahyllyssäni tekijän signeerauksella (15.2.1997) varustettuna, Dunckerin kirjojen rinnalla (niissäkin tekijän signeeraukset).
Dunckerin Peralle lämpöiset syysterveiset Äitsaareen ja ankaraa tsemppiä taistelussa tiukkaa sairautta vastaan!
Mitä tekemistä tuolla signeerauksella on?
Muuttaako se kirjan sisällön jotenkin?
Signeerauksethan tulisi ehdottomasti lopettaa.
Tuo kirja on Antti ja Nina Louhijan "Purjehdus on elämäämme". Mukavaa veneilylukemista talveksi.
purjehdus on
Fekicia, Eikan rakentama. Pariskunta oli Antti Louhija ja Nina Namerjee-Louhija.
Louhijoiden reitti kulki Shetlanti-Färsaaret-Brittein saaret eli tästä "Purjehdus on elämäämme" kirjasta ei ole kyse, siis jos joku on Islannissa käynnistä kirjoittanut. Tämän palstan kommentaattorit ovat ehkä vain unohtaneet että reitti kääntyi etelään huomattavasti ennen Islantia.
Dunckerin eka (Merivuokko) käsittelee kyllä Islannissa käyntiä, mutta hän tuli sinne Grönlannin suunnasta.
Että voit lukea asiasta kymmeniä kirjoja (osa signeerattuja) ja kysyä satoja kysymyksiä, saaden varmaan hyviä (heh) vastauksiakin, mutta oikeastaan kaikki meret on purjehdittu, eikä millään merellä kukaan säännöllisesti kuole.
Lähde vaan matkaan jos sinne haluat, ja nauti matkastasi.
Kaikki muut neuvot ja höpinät ovat sitä itseään.
Kiitoksia hyvistä ajatuksista, varsinkin viimeisin oli kannustava. Pidän mielessä, ja onneksi on vielä aikaa suunnitella. Eritoten tuo Pekka Pirin kirjallisuus avaa monia hyviä kysymyksiä lisää. Odotan innolla että saantuon kirjan käsiini.
Jaksakaa vain kommentoida lisää.
-Norjan meri kutsuu-
purjehti Islantiin ja sieltä vielä Grööllanin kautta suurille järville ja tällä vuosituhannella, joten lueppa niiden matka kirja. Hyvä kirja muutenkin.
Tässä linkki kristiinan lokiin mielenkiintoista luettavaa ja riittävästi. Mahtava reissu, hattua nostelen.
http://www.kristiina.kaapeli.fi/loki.htm
Mitä laitetta voisitte suositella turvallisuuden puolesta, yhdistetty VHF/AIS/?? löytyyköhän mitään PC pohjaisena?
Tuuliperäsin? Tutka? Pelastuslautta, EPIRB, pelastautumispuku? Navtex?
Joku pidemmän kantaman radio VHF:n lisäksi?
Ajoankkuri?
Ovatko nämä kaikki "laitteita", ehkä ei.
Eikös ainakin tuo Seaclear-softa osaa näyttää AIS-dataa PC:llä?
Pelastuslautta ja EPIRB ovat jo muutenkin aiheellisia varusteita kuten Navtex (säätietojen vastaanotto).
Ajoankkuria tärkeämpi on myrskypurjevarustus (myrskyfokka mieluiten omassa staagissaan).
Itse pidän SSB-radiota tärkeimpänä yhteysvälineenäni. Sen kautta voi myös ladata sääfakseja.
SSB on ikäänkuin "valtamerten VHF", koska sen kantomatka riittää kaikkialla maailmassa - VHF riittää lähiyhteyksiin. SSB:tä halvempi ratkaisu on satelliittipuhelin, esim. iridium. Tietääkseni sellaisen voi vuokrata. Käyttö ei edellytä tutkintoja eikä radiolupaa toisin kuin SSB.
Tuuliperäsin ei ole mitenkään välttämätön, jos tarkoitus on tehdä vain yksi "kaukopurjehdus".
AIS:sta minulla ei ole omaa kokemusta. Tutka on mielestäni tärkeä varuste erityisesti noilla vesillä, joissa sumuja on usein. Yöpurjehduksissa tutka on hyvä vahti, joka havaitsee myös lähestyvät sadepilvet ja joka on navigointiapuna rannikkoa lähestyessä.
Monille tuntuu olevan tärkeäintä hankkia erilaista elektroniikkavarustusta. Itse pitäisin oleellisempana hankkia ensin mahdollisimman paljon purjehduskokemusta tekemällä muutama kesälomapurjehdus Pohjanmerelle ja takaisin. 5 vi lomilla ehtii hyvin käväistä vaikkapa Shetlannissa. Muutaman reissun jälkeen muodostuu itselle kuva, mikä varustus on oleellista ja miten vene sopii pitemmille avomeriretkille.
Nettikaupasta huomasin, että tuosta kirjasta on tänä syksynä tulossa uusittu painos.
Siittä vain, onnea vain reissullesi. Suosittelen lisäksi, koe muutamat myrskyt täällä Suomenlahdella ensin, ei sitten jännitä isot vedet niin paljoa.
Myrskyn kokeminen,, erinomainen idea.)
Eiköhän noita tule muutama vielä vastaan, kiitti"!
http://eradivari.profiili.fi/purjehtimassa