Mikä ihmisiä vaivaa, kun jäädään pelkkiin numeroihin kiinni? Heti, kun pikavipit yleistyivät, joka paikassa toitotetaan nuorten uskomattoman suurista velkaantumisluvuista. Aivan takuulla on jokainen 18-vuotias pikavippikierteestä tietoinen, mutta silti tästä huolimatta ajetaan itsensä tähän helvettikierteeseen. Itse en ole ikinä ainuttakaan pikavippiä ottanut, mutta lähipiirissä on useampi henkilö, joka tietoisesti itsensä pikavippikierteeseen on saattanut erittäin ikävin seurauksin. Itseäni ahdistaa niin suunnattomasti, että pakko on pahaa oloaan purkaa.
Tämä siis tapahtui ennen kuin astui voimaan yöaikaan pikavippien myöntämiskielto. Oltiin kaveriporukalla baarissa, kun yhdeltä kaverilta loppui rahat kortilta. Pari tuoppia hänelle tarjottiin ja ehdotettiin lainata rahaa, mutta hän ei halunnut, vaan otti pikavippiä pari sataa euroa. Sittenhän viinaa virtasi ja ilta hyvin sujui. Viikon päästä palkkaa tulikin odotettua vähemmän ja työkeikkaa pukkasi yhä vähemmän. Tästähän se vippikierre alkoi... Kaksi ulosottoa on kaveri kokenut, eikä enää ole ulosotettavaa muuta kuin sossun tukia ja vettä hanasta. Kiva jätkä masentui, keskeytti opiskelunsa, irtisanottiin töistä, koska tuli kännipäissään töihin ja tällä hetkellä juo suruunsa, on selkeästi masentunut ja elää yhteiskunnan vähäisillä tuilla. Mikään ei enää tunnu kiinnostavan; ennen oli joka ilta jossain, mutta nykyään on jo reilun puolen vuoden ajan istunut kotona, eikä ikinä minnekään halua lähteä pakollista kauppareissua pidemmälle.
Toinen tapaus oli eräs pariskunta, joka näki tarjouslehtisessä, että lauantaina oli viimeinen tarjouspäivä eräällä sohvalla, jota he pitkään halusivat, mutta tilipäivä oli vasta ensi viikon maanantaina. Pitkän harkinnan jälkeen päättivät ottaa hieman suuremman pikavipin sohvan ostoa varten, koska tarjous oli tosiaankin aivan loistava. Heillä olivat tuolloin keskitasoa selkeästi suuremmat tulot, joten ensimmäisen pikavipin maksu sujui ongelmitta. Pikavippien ottaminen oli niin helppoa ja vaivatonta, että ottivat uudelleen ja uudelleen. Noin vuoden päästä molemmilla alkoi töissä menemään huonosti ja tulot pienenivät rajusti, mutta kun leveästi olivat tottuneet elämään ja lapsillekin on totuttu ostamaan hienoja lahjoja, pikavipit sen kun kasvoivat ja tulot samalla pienenivät. Tällä hetkellä ovat eronneet, molemmat asuvat kaupungin vuokra-asunnoilla, auto ja yhteinen omistusasunto myytiin. Myös lasten huoltajuudesta oikeudenkäynti jatkuu jatkumistaan.
Ja näitä tapauksia on lähipiirissäni lukuisia. Yksi helkkarin baarireissu ja hikisen sohvan osto voi pilata elämän. Ymmärtäisin, jos kyse olisi aineellisesta vastikkeesta, mutta nämä elämän pilaavat rohdot ovat vain NUMEROITA. Ei ole Suomen pankeilla antaa kultaa tai muutakaan aineellista vastiketta holveistaan vastaamaan käytössä olevan rahan määrää. Vastiketta on todellisuudessa paljon vähemmän kuin numeroita pankkitileillä. Miksi ihmeessä annamme numeroiden hallita elämäämme?
Tämä siis tapahtui ennen kuin astui voimaan yöaikaan pikavippien myöntämiskielto. Oltiin kaveriporukalla baarissa, kun yhdeltä kaverilta loppui rahat kortilta. Pari tuoppia hänelle tarjottiin ja ehdotettiin lainata rahaa, mutta hän ei halunnut, vaan otti pikavippiä pari sataa euroa. Sittenhän viinaa virtasi ja ilta hyvin sujui. Viikon päästä palkkaa tulikin odotettua vähemmän ja työkeikkaa pukkasi yhä vähemmän. Tästähän se vippikierre alkoi... Kaksi ulosottoa on kaveri kokenut, eikä enää ole ulosotettavaa muuta kuin sossun tukia ja vettä hanasta. Kiva jätkä masentui, keskeytti opiskelunsa, irtisanottiin töistä, koska tuli kännipäissään töihin ja tällä hetkellä juo suruunsa, on selkeästi masentunut ja elää yhteiskunnan vähäisillä tuilla. Mikään ei enää tunnu kiinnostavan; ennen oli joka ilta jossain, mutta nykyään on jo reilun puolen vuoden ajan istunut kotona, eikä ikinä minnekään halua lähteä pakollista kauppareissua pidemmälle.
Toinen tapaus oli eräs pariskunta, joka näki tarjouslehtisessä, että lauantaina oli viimeinen tarjouspäivä eräällä sohvalla, jota he pitkään halusivat, mutta tilipäivä oli vasta ensi viikon maanantaina. Pitkän harkinnan jälkeen päättivät ottaa hieman suuremman pikavipin sohvan ostoa varten, koska tarjous oli tosiaankin aivan loistava. Heillä olivat tuolloin keskitasoa selkeästi suuremmat tulot, joten ensimmäisen pikavipin maksu sujui ongelmitta. Pikavippien ottaminen oli niin helppoa ja vaivatonta, että ottivat uudelleen ja uudelleen. Noin vuoden päästä molemmilla alkoi töissä menemään huonosti ja tulot pienenivät rajusti, mutta kun leveästi olivat tottuneet elämään ja lapsillekin on totuttu ostamaan hienoja lahjoja, pikavipit sen kun kasvoivat ja tulot samalla pienenivät. Tällä hetkellä ovat eronneet, molemmat asuvat kaupungin vuokra-asunnoilla, auto ja yhteinen omistusasunto myytiin. Myös lasten huoltajuudesta oikeudenkäynti jatkuu jatkumistaan.
Ja näitä tapauksia on lähipiirissäni lukuisia. Yksi helkkarin baarireissu ja hikisen sohvan osto voi pilata elämän. Ymmärtäisin, jos kyse olisi aineellisesta vastikkeesta, mutta nämä elämän pilaavat rohdot ovat vain NUMEROITA. Ei ole Suomen pankeilla antaa kultaa tai muutakaan aineellista vastiketta holveistaan vastaamaan käytössä olevan rahan määrää. Vastiketta on todellisuudessa paljon vähemmän kuin numeroita pankkitileillä. Miksi ihmeessä annamme numeroiden hallita elämäämme?
Vastaukset 3
Vanhimmat
tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. luottotiedot vain pois kaikilta idiooteilta jotka ei aikuisina ihmisinä osaa hallita omia raha-asioitaan. "He vain jatkoivat hulppeaa elämän tasoaan" tai "baarissa loppui rahat kesken ja sitten vipillä jatkettiin kosteaa iltaa".
Vituttaa tollanen ihmisten tyhmyys, mitä sitten koko kansan voimin säälitään...
Tää on niin tätä kun kenenkään ei tarvitse ottaa vastuuta omista tekemisistään ja voidaan masentua ja antaa yhteiskunnan kannatella ja lähipiirin sääliä ja koko vitun muun Suomen veron maksajien kärsiä pelkästä älykkyyden puutteesta = tyhmyydestä..!
ja kuinka on eletty.
myös myöhemmin pitäisi useamman kerran vuodessa muistuttaa kaikista elämän vaaroista, ei se ole jauhamista, se on valistamista.
niin tehdään julkisestikin, tupakoinnin vaaroista on puhuttu jo 50 vuotta, nyt tupakointia RAJOITETAAN JA TEHDÄÄN SE HANKALAKSI, VIELÄKIN USEAT ALOITTAVAT.
Ei se ole noin yksinkertaista, itse olen ihan elämiseen ja laskujenmaksuun joutunut vippaamaan, en käytä alkoholia ollenkaan enkä ostele huonekaluja, en vaatteita tms. Inhoan pikavippejä ja haluan eroon niistä. Sääliä en ole pyytänyt keltään, en Suomen kansalta enkä tutuilta, kukaan läheisistäni ei tiedä tilanteesta. Syytän siitä ihan vain itseäni.