Katoin leffan, ja siinä puol tuntia ennen loppua leffa muuttu niin oudoksi että putosin kärryiltä heti. Nyt joku älykkö, joka on kyseisen leffan nähny ja tajunnu sen, niin selittäkää se mulle, niin tulee heti parempi mieli. Kiitos.
Mulholland Drive
whatta....
81202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei sitä ole tarkoituskaan tajuta. Netistä löydät varmasti monenlaisia tulkintoja, mutta niiden lukeminen on jokseenkin yhtä tyhjän kanssa.
Elokuva oli tavallaan väsynyt temppu, jolla otettiin rahat pois. Materiaali oli alunperin kasattu tv-sarjaa varten. Kun sarja päätettiin sitten jättää tekemättä, Lynch leikkasi siitä sentään elokuvan. Tämä selittää esimerkiksi erilaisten (turhien) hahmojen suurta määrää.
Ihan hauska katsomiskokemus silti, olisi voinutolla mielenkiintoinen tv-sarja.
Heitä mäkeen realismin ja kronologian vaatimus elokuvasta, niin pääset pitkälle dramaturgian ymmärryksessä. Mieti aikaa, et janana, vaan itseään toistavana syklinä. Ajattele henkilöhahmoja, et ihmisinä vaan saman henkilön eri ominaisuuksina.
Katso elokuva uudelleen ja ala keriä vihjeitä ja kohtauksia taaksepäin. Mistä oikein on kysymys?
Tämä leffa ei todellakaan aukea kerta katsomalla - ainakaan kokonaan. Siinä on moniseliiteinen rakenne joka antaa mahdollisuuksia erilaisiin tulkintoihin.
Se on myös helvetin hyvä leffa! Piinaava, selittämätön odotus pitää pihdeissään ja jäljelle jää leijuva epävarmuuden tunne. Oli tv-sarjasta harsittu tai ei, en tiedä, mutta kokonaisuus on todella loppuun saakka mietitty eikä anna senttiäkään periksi tavanomaisille realismin vaateille.
lynchin tekotaiteellista paskaa
Kirjoittelin joskus näin elokuvasta eräälle englanninkieliselle boardille. Jos et ymmärrä englantia voin toki kirjoittaa ihan suomeksikin. :-)
"When I stepped out of the cinema I was just wordless. What had just happened? What was the movie all about? What was the meaning of the movie? But after talking with my fiancee's mother and him, it began to clear out to me.
This is how I see it. The story is about a naive plain looking girl who settles to California. She has had big dreams about herself since she won the dance competition and got a small dirty place in Los Angeles. She has not succeeded in her career and she's attracted to the leading woman of her recent film. She does hire the hitman and hitman does kill the actress. As someone in the board said, the first part of the film was her dreams, the second part was the reality. The young woman is becoming mentally ill and hears voices and feels that she's betrayed everywhere...paranoia. Perhaps the actress she is attracted to is not cheating her, she just feels that way, perhaps she is. Even that nice older couple that welcomed her to Los Angeles, has became in her dreams as these evil creatures that only want to mock and hurt her. Finally she ends her life so that she wouldn't hear those voices in her head. A very sad story, indeed. I think that the story is about the myth of beauty in showbusiness. Hollywood is not that glamorous place that every girl dreams to go, it's a nightmare. The blue box is a pandora's chest in that film, her nightmares and the end of her life begins when she puts a hit on her loved one. When she gets the key, she knows that she has opened the box of terrors. "
Jossakin keskustelupalstalla myös pohdittiin että sekä vanha cowboy että elokuvatyrannit liittyisivät likaiseen elokuvabisnekseen (joka on siis elokuvan teema) ja siihen millainen valta noilla jälkimmäisillä oikein onkaan Hollywoodissa. Myös tuosta viehättävästä vanhasta parista oli puhetta.. Jotkut pitivät heitä tytön vanhempien kuvastumina, itse enemmänkin kallistun siihen suuntaan mitä jo mainitsinkin kirjoituksessani eli he olivat vain joitakin tuntemattomia ihmisiä jotka tyttö tapasi, mutta joiden muistikuva alkoi epäonnistumisten jälkeen vainota tyttöä tämän mielessä. Lisäksi näen tuon kahvilan takaisen vanhan resupekan kaiken sen kammottavuuden ruumiillistumana, jota tyttö pelkää. Eli rumuutta, likaisuutta, unohtumista, epäonnistumista.. Jokainen näyttelijätär tulee Hollywoodiin kuvitellen että hänestä tulee suuri, menestyvä, kaunis ja viehättävä tähti joka muistetaan ikuisesti.
Lynchistähän on ilmestynyt kirja "Lynch on Lynch", josta voisi yrittää saada lisää selkoa elokuvaan. :-)
No jos viitit suomeksi laittaa nii laita.
Eli siis.. Tässä minun mielipiteeni tarinasta. Tarina kertoo nuoresta hiukan naiivista tavallisen näköisestä tytöstä joka muuttaa Californiaan voitettuaan tanssikilpailun. Hän vuokraa pienen ränsistyneen asunnon Los Angelesista. Tyttö ei kuitenkaan ole muuttonsa jälkeen menestynyt näyttelijän urallaan ja hän tuntee kiinnostusta erääseen näyttelijättäreeseen jonka elokuvassa on mukana pienessä sivuosassa. Pettyneenä kuitenkin ehkäpä suhteeseen (tai kateellisena miehelle joka voittaa naisen rakkauden) hän palkkaa murhaajan tappamaan rakastettunsa. Näen ensimmäisen osan elokuvasta enemmänkin naisen haaveena. Hän toivoisi että asiat olisivat menneet kuten hän haaveili (tumma nainen rakastuisi häneen ja hakisi hänestä turvaa ja auttaisi häntä menestymään urallaan).
Toinen osa elokuvasta puolestaan on kylmä todellisuus. Nainen on oikeasti tulossa henkisesti sairaaksi ja tuntee että kaikki pettävät häntä. Hän on hyvin epäluuloinen. Emme voi tietää pettääkö tumma nainen oikeasti häntä vai kuvitteleeko hän vain niin (tai onko heidän välillään edes "todellista suhdetta" vai onko sekin vain naisen mielikuvitusta). Jopa se vanha mukava pariskunta joka ystävällisesti toivotti hänet tervetulleeksi Californiaan on muuttunut pikkuhiljaa hänen mielessään petollisuuden ja julmuuden symboliksi (luultavastikin he olivat hänen ensimmäinen muistikuvansa Hollywoodista). Lopulta nainen tekee itsemurhan vainoharhojensa vainoamana lopettaakseen itsekidutuksensa.
Henkilökohtaisesti näen tarinan vastalauseena Hollywoodin myyttiselle kauneudelle. Hollywood ei ole enää (eikä ole koskaan ollutkaan) sellainen unelmien toteuttamisen paikka kuin olemme kuvitelleet (kuten tyttökin) vaan hyvin julma maailma jossa edetään suhteiden ja alistumisen avulla. Hollywood on muuttunut painajaiseksi, ei unelmaksi. Elokuvan sininen laatikko symboloi minusta Pandoran laatikkoa ja hänen painajaisensa alkavat (tai kiihtyvät) kun hän palkkaa murhaajan. Kun hän saa avaimen hän tietää että on avannut oikeasti oven kauheuksille.
Minun versio on aika samanlainen...jouduin katsomaan leffan kylla kahdesti ennen kun aloin hahmottaa.
Elokuvatahteydesta haaveileva Diane tulee LA:n kuolleen tatinsa perintorahoilla. Eraissa koekuvauksissa han tapaa Camillan ja ystavystyy tahan. Camilla saa paaroolin ko. elokuvassa ja han alkaa saada useampia hyvia rooleja. Han hommaa ystavalleen Dianelle avustajan rooleja elokuvistaan. Camilla pitaa Dianea seksikaverina ja ystavana. Diane sen sijaan on rakastunut Camillaan.
Diane huomaa, etta Camillan ja ohjaajan valilla on jotain on mustasukkainen. Camilla ei enaa halua harrastaa seksia Dianen kanssa. Juhlissa Camilla kuhertelee ohjaajan kanssa ja suutelee toista naisnayttelijaa. Diane tajuaa olevansa Camillalle pelkka kaveri ja pano muiden joukossa. Juhlissa Diane kohtaa myos haneen halveksuvasti suhtautuvan ohjaajan aidin, Cocon.
Diane on masentunut ja lohduttautuu paihteilla. Han rakastaa Camillaa, mutta toisaalta vihaa, kun tama petti hanet. Toisaalta han on myos kateellinen Camillan menestyksesta ja kauneudesta. Sekopainen Diane palkkaa palkkamurhaajan tappamaan Camillan. Murhamies ilmoittaa, etta tiedoksi tehdysta tyosta Dianelle toimitetaan sininen avain.
Diane nukkuu sekopaisena sangyssaan ja nakee unen (Tasta elokuva itse asiassa alkaa ja koko alkupuolisko on pelkkaa unta). Unessa kaikki on paremmin. Diane on kuollut, sen sijaan han on Betty (nimi on tullut hanen alitajuntaansa kahvilan tyton nimesta), joka vasta saapuu Hollywoodyn, joka on ihana ja jolla menee tosi hyvin. Camilla ei kuolekaan murhayrityksessa, vaan muistinsa menettaneena tapaa Bettyn. Camilla ja Betty rakastavat toisiaan ja Camilla tarvitsee Bettya ja on tasta riippuvainen. Ohjaaja ihastuu Dianen unessa haneen eli Bettyyn. Unessa vilahtelee myos muita Dianen tosi elaman asioita ja henkiloita kuten ohjaajan aiti, joka on hirvittavan mukava kiltti jne, sininen avain, juhlissa ollut cowboy, kahvilan mies, syrjakadun ruma kerjalaisnainen jne. Lopussa uni alkaa muuttua yha painajaismaisemmaksi.
Sekopainen Diane heraa ja nakee sinisen avaimen. Camilla on tapettu hanen kaskystaan. Diane ampuu itsensa.
Sitä nurkan takana olevaa röllipeikkoahan ei Diane näe valveilla ollessaan. Se edustaa mun mielestä sellaista mielen mörköä, syyllisyyttä ja kauhua siitä että on mustasukkaisuusmielenhäiriössä murhauttanut naisen jota rakastaa. Omaa hirviömäisyyttä jota ei pystyy kohtaamaan, siksi ampuu itsensä. Samoin ne vanhukset jotka tulee kummittelemaan siinä lopussa on eräänlainen omatunto muuttuneena painajaiseksi, kuten omat vanhemmat tai isovanhemmat jotka edustavat monille omatuntoa, ja omatunto ei anna epätasapainoiselle Dianalle rauhaa, siksi ampuu itsensä.
Siellä teatterissa he taas tajuavat unen kuvitteellisen, illusorisen luonteen, ja siksi löytyy se sininen laatikko, joka johtaa heräämiseen. Leffan alussahan pää painuu tyynyyn, ja kun Diane herää niin cowboy huikkaa oven raosta että "time to wake up, pretty girl". Selvää tavaraa.
Se lopun jakso, jossa Diane herää, on niin hienovaraisesti erilaisilla vihjeillä kuvattu että monet turhautuu sellaisesta että joutuu itse kokoamaan palapelin ja pitävät elokuvaa sekava roskana. Elokuvassa on kuitenkin ehkä hienoin unen kuvaus mitä on tullut vastaan. Uni toiveiden toteutumisena, sekä kaikki valveilla kohdattu joka sekoittuu unessa toisiin tapahtumiin, tunteisiin, ajatuksiin, tunnelmiin, jne. Nerokasta kamaa.