Miten merkittävänä kielipolitiikan järkevöitymisen esteenä näette sen, että poliitikot joutuisivat myöntämään virheensä, siis sen että Suomen kielipolitiikka on viime vuosikymmenet ollut täysin järjetöntä? Kun poliitikot ovat kilvan ylistäneet pakkoruotsin tärkeyttä, niin hehän menettäisivät kasvonsa, jos siirryttäisiin länsimaisen demokratian mukaiseen kielipolitiikkaan. Kuka ottaisi vastuun siitä, miksi virheitä ei oltu korjattu aiemmin?
Joudummeko tämän vuoksi odottamaan vielä niin kauan, että pakkoruotsin ihanuutta ylistävä poliitikkosukupolvi siirtyy muihin ulottuvuuksiin ja vallassa on nykyisissä nuorisojärjestöissä vaikuttavat tervettä kielipolitiikkaa kannattavat poliitikot?
Onko kasvojen menetyksen pelko todella niin suuri, että sen vuoksi uhrataan nuorten kielitaito sukupolvesta toiseen?
Joudummeko tämän vuoksi odottamaan vielä niin kauan, että pakkoruotsin ihanuutta ylistävä poliitikkosukupolvi siirtyy muihin ulottuvuuksiin ja vallassa on nykyisissä nuorisojärjestöissä vaikuttavat tervettä kielipolitiikkaa kannattavat poliitikot?
Onko kasvojen menetyksen pelko todella niin suuri, että sen vuoksi uhrataan nuorten kielitaito sukupolvesta toiseen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minkäs umpihullu hulluudelleen mahtaa?
Ruotsinkieliset "taistelevat" omista eduistaan. Oikeudenmukaisuus on voittajien oikeudenmukaisuutta.
Jos suomenkieliset eivät kykene valvomaan omia ja samalla suomen etuja, niin syyttäkööt itseään.
Elämä on kilpailua olemassaolosta ja kaikesta muustakin ellei voida nähdä yhteishyviä kokonaisuuksia.
Tuo on varteenotettava pointti, tuo kasvojen menetys. Siitä se kiikastaa, sanoisin. Kun tarpeeksi kauan ollaan joku virhe tehty, ei siitä haluta luopua ja tunnustaa, että menneet vuodet täyttyivät väärillä valinnoilla ja veikattu hevonen hävisi.
Tytti-Iso-Hookana Asunmaakin vielä eilen alkoi ajaa RKP:äistä pääpiruhämähäkkiä Taxellia kepun presidenttiehdokkaaksi.
Voisi olla paikallaan tarkastella, miten Japanissa poliittinen hohto on selvinnyt, kun kasvot ovat menneet, siellähän on sama ongelma. Mikä on siellä metodina, jospa voisi ottaa oppia.
Hyvä huomio, tuo kasvojen menetys, se voi olla hyvä toimintametodi pakkoruotsin purkutyössa
Pitäisiköhän siis pystyä kehittään poliittisesti korrekti tarina, jolla poliitikot voisivat perustella miksi kielipolitiikka tulee muuttaa juuri nyt, mutta sitä ei pitänyt muuttaa vielä viisi vuotta sitten? Vaikka me tiedämme kielipolitiikan olleen valheellista koko ajan, niin voisimmeko silti hyväksyä tällaisen historiaa vääristelevän tarinan, jos se edistää päämäärän eli demokraattisen kielipolitiikan saavuttamista?
Millainen tämä tarina voisi olla?
sitä SuoLen ruotsivihaan kasvatettua, pientä nuorisojärjestöä,
joka hulinoi kaikkialla. Sehän onkin ainoa taito, jonka ovat
opiskeluaikoinaan oppineet.
No eipä hätiä mitiä, ei niistä muuhun olekkaan, kuin tyhjän
vouhkaamiseen. Kyllä suomen nuorisosta löytyy järkeviäkin
nuoria, jotka pystyvät aikanaan hoitamaan maamme asioita.
satelliittivaltioissa. Kaikki johtavat kommunistit ylistivät kilpaa ideologiansa autuaaksi tekevää sanomaa. Mutta sitten kun johtoon astui nuoremman polven Michail Gorbatjov joka ulkomailla vieraillessaan näki sen kaiken yltäkylläisyyden ja kehityksen josta muitten maiden asukkaat pääsivät osalliseksi tapahtui mullistus. Koko valepukuun valjastettu kansanpetos alkoi pikkuhiljaa murenemaan, ensin tietenkin pienemmissä satelliittivaltioissa mutta viimein itse siinä suuressa pahassa Neuvostoliitossa. Kaikki tiedämme nyt kuinka kävi sen ideologian kanssa joka kurjuutti monisatamiljoonaisen väkijoukon elämän rautaesiripun takana.
- Samoin tulee käymään meidän keinotekoisen kaksikielisyytemme ja pakkoruotsin kanssa kun tarpeeksi nuoret vapaasti ajattelevat nuoret ottavat poliittisen vastuun Suomen asioista. Siihen tuskin tarvitaan kummoistakaan ennustajaa, että näin tulee käymään.
"Kun poliitikot ovat kilvan ylistäneet pakkoruotsin tärkeyttä, niin hehän menettäisivät kasvonsa, jos siirryttäisiin länsimaisen demokratian mukaiseen kielipolitiikkaan. Kuka ottaisi vastuun siitä, miksi virheitä ei oltu korjattu aiemmin?"