Uusissakin puukattiloissa on kovinkin suuria eroja savukaasujen läpötiloissa. Esim. ariterm 35 lupailee noin 160 asteen savukaasut, kun taas Rica atmoksien savukaasut huitelevat noin 250 asteessa. On myös muitakin alhaisten savukaasujen kattiloita kuten ariterm 25 (vain n.120 astetta) ja Effectan Lambda noin 170 astetta. Voiko kattiloiden hyötysuhteita verrata samassa suhteessa savukaasujen lämpötilaan? Lähtökohtahan kait on että kaikki polttaa puuta suhteelisen puhtaasti.
puukattiloiden savukaasulämpötilojen vertailu
savukaasu
143111
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tais mennä palamislämpötilat jotenkin suuntaan
yläpalo 700c
alapalo 900c
käänteispalo 1000c
puhtaalla tulella voi sitten miettiä miten paljon kattilalla lämmittää hormia, meillä on saunan kiukaassa huono hyötysuhde kun joskua hormikin punottaa, toisaalta sekin on saunan puolella joten ei ole hukkalämpöä.
Parempihan puhtaan polton jälkeen on 150c savukaasut kun 250c, kyllä piippu kestää kunnossa viileämmälläkin eikä ulkoilman lämmittäminen juurikaan kannata.
Savukaasun lämpö vaikuttaa myös piipun vetoon,kuumemmilla kaasuilla veto on kovempi.
Itsessään väite puhtaasta polttamisesta on haihattelua.Prosessin heikoin lenkki on itse isäntä joka mitä ihmeellisempien uskomusten perusteella tekee omituisiakin säätötoimenpiteitä taka-ajatuksena pieni puun kulutus,seurauksena kulmakunnan kattava kitkerä sininen savupilvi.
Taloudellista merkitystähän asialla ei ole,kerran kaikila puut ovat ilmaisia. :)
Ainakin on käsitys, että savukaasulämpötilan pitää olla päälle 200 astetta., jotta homma pelaa kunnolla. Jos paljon mennään alle 200 asteen, niin kyllä siellä konvektiopinnoilla lähellä hormiliitäntää, alkaa karstoittuminen lisääntyä erityisesti pihkasia(siis havupuuta) poltettaessa. Ja ei siinä paljon iloa ole silloin komeista hyötysuhteista, jotka sitten ovat huomattavasti alhaisemmat kun on laiska isäntä ja karstoittunut pannu. Yli 200 asteen lämmöillä ei sinne pinnoille jää kuin pölyä, joka lähtee helpolla harjaamalla pois.
Ainakin Suomessa käytetään aika sekalaista polttopuuta, joten tärkeää pannussa on helppo huollettavuus eikä kannata viimesen päälle(siis testeissä) saavutettua hyötysuhdetta, jonka saavuttaminen käytännössä ei ole mahdollista.
Meillä arimax 60. savukaasut ei millään pysy alle 250 C. Yleensä n.280. Mutta toisaalta kanavat pysyvät puhtaina, tosiaan pelkää pölyä joka irtoaisi pinnasta vaikka tavallisella lattiaharjalla lakaisemalla. Piippu on yli 10m pitkä.
Veto 40 alapalokattilalla klapia polttaen savukaasujen lämpötila on noin 200 astetta, jos konvektiotila on hyvin nokinen savukaasut nousevat 250 asteeseen, silloin nuohonan kattilan.
Pesän yhtämittainen paloaika on noin 2 tuntia ja sinä aikana varaaja 1850 litraa tulee täysin kuumaksi.
Mutta
Sama kattila kytkettynä siihen stokeri Vetomat 450/ 40 kw. Yksittäinen paloaika noin 5 min savukaasujen lämpötila noin 107 astetta palon loppuvaiheessa. Stokeri on kuitenkin vajaa teholla, koska sitä ei tarvitse touhottaa täysillä , vähemmälläkin varaaja pysyy kuumana . Arvioitu teho 20 kwh.
Meillä on Effecta Lambda ollut muutaman kuukauden käytössä. Onkohan kertaakaan savukaasulämmöt nousseet yli 160 asteen? En nyt ainakaan muista tuollaista tilannetta. Polttopuu on meillä kuusta. Ehkä koivulla irtoaisi sen verran enemmän tehoa, että 170 menisi rikki.
Lambdan etu on mielestäni siinä, ettei kattilaa tarvitse säätää omien luulojen mukaan. Kattila säätää itse itsensä palamisen aikana. Ensimmäisen tunnin aikana puista irtoaa paljon kaasuuntuvaa ainetta, ja silloin toisioilmapelti on isolla. Loppua kohti hiilen osuus palamisesta kasvaa, ja silloin toisioilmaa tarvitaan vähemmän. Aivan polton lopussa hehkutellaan enää pelkkää hiillosta, ja silloin toisioilmaluukku on kokonaan kiinni.
Jos ilmaluukut ovat kiinteitä koko polton ajan, ne ovat suurimman osan ajasta pielessä. Varsinkaan loppuvaiheessa ei toisioilmaa tarvita ollenkaan, joten kaikki toisioilma siinä vaiheessa vain jäähdyttää savukaasuja turhaan.
Mielenkiintoinen kattila toi Lambda. Oon tuossa kyselly LVI-liikkeistä kattilaa ja Aritermin alapaloista ovat tyrkänneet. Empä oo moisesta Lambdasta kuullunna mittään, eivät liikkeissäkään tyrkyttäneet. Vaan googlen avulla löysin maahantuojan sivuille. Erittäin mielenkiintoiselta vaikuttaa, täytyy rueta vähän perehtyyn siihe. Kaverit hiukan moittineet noita alapalosia. Miten on kokonaisuuessaan lambdasi pelannu? Savukaasut kielivät hyvästä hyötysuhteesta. Onko ollu ongelmia? Kiinnostas lähinnä nuohoukseen liittyvät asiat. Niin ja tietysti tuo savuttaminen puun lisäyksen yhteyessä. Meilläki on pannuhuone olohuoneen seinän takan vain muutaman oven päässä. Aritermi kuulemma tupsauttelee välliin enemmänki sisälle. Niin ja hinta, eipä löytynnä mistään netistäkään. Paljonko lie maksoi? onkohan uusi anturi hintava?
Me uusimme kattilan muutama kuukausi sitten. Jälleenmyyjillä ei ollut mitään tietoa puulämmityksestä. He siis olivat täysin tukkureiden tiedon varassa. Ne puolestaan suosittelivat perinteisiä, eli Arimaxia ja Jämää. Itse hain tietoa muuta kautta, ja siten törmäsin Effectaan. Arimax (siis Ariterm) on hyvässä maineessa Suomessa, ja siksi sitä suositellaan joka paikassa. Tekniikka kuitenkin on vanhaa, eli käänteispaloiset ovat menneet ohi. En löytänyt yhtään suomalaista kattilaa lambda-anturilla varustettuna.
Nuohous on suhteellisen helppoa. Takana on pystyssä tuubit, jotka vedetään harjalla puhtaaksi. Tuhkat ja noet otetaan etukautta alaluukusta. Käytännössä tämä kattila ei tupruta sisälle puita lisättäessä. Jos luukun avaa silloin, kun pesässä on kovimmat tulet, savua tulee hiukan sisälle. Jos puiden lisäämisen tekee pesällisen loppuvaiheessa, ei savua tule. Jotain kertoo myös se, että nokea ja tuhkaa oli kolmen kuution jälkeen kertynyt yhtä paljon kuin vanhalla kattilalla tuli yhdellä kuutiolla.
Hinta selviää maahantuojalta. Eivät ole näköjään laittaneet hinnastoa näkyville. Hieman kalliimpi tämä on kuin vastaava ilman lambda-anturia. EIhän se ilmainen ole, kuten ei ole kehitystyökään, jota ruotsalaiset ovat tähän tehneet. Anturi on kuulemma sama anturi, joka on Volvon henkilöautossa. Hintaa en tiedä, mutta sinänsähän tuo on hyllytavaraa.
Tehoksi ilmotettaan 35 kW. Pitäneekö lyhyellä kokemuksellasi paikkansa. Hyvinkö varaaja lämpenee? Pitääkö polton jälkeen "sammutella" kattila eli ottaa virtoja poies? Onko imurin noppeus sääjettävissä vai liekö vakionopeuksinen?
Teho voi hyvinkin olla 35 kW. Hankala sitä on tarkkaan sanoa, kun sitä varten pitäisi varaajan lämpötila mitata tarkasti. Varaaja kuitenkin lämpiää ihan hyvin.
Kattila sammuttaa itse itsensä, kun savukaasujen lämpötila menee riittävän alas. Puhallin pyörii vakionopeudella. Tulta säädetään ilmapelleillä.
Sulla siis ollu käytössä noin 2 kk ja ilmeisen tyytyväinen oot? Kuinka kauan mahtaa pesällinen kuusia palaa, noin niinkuin ajallisesti. Pitääkä kattilan puhallin kovaa ääntä?
Ruottissa ovat näköjään siirtyneet vallan näihin modernimpiin kattiloihin, joten lienee tuo tekniikka valua tänne Suomeenkin pikkuhiljaa. Onko pannussa mitään moitittavaa?
Ihan tyytyväinen olen. Pientä ongelmaa on ollut mm. kattilan sammumisessa, mutta niistä on juteltu maahantuojan kanssa. Tehdas on antanut ihan hyvin ohjeita ja neuvoja ongelmatilanteissa. Pesällinen kuusia palaa n. 3 tuntia. Puhallin pitää kohtuullisen kovaa ääntä, muttei kuulu asuintiloihin. Aikaisempi kattilamme oli ilman puhallinta, joten en tiedä, miten äänekkäitä tai äänettömiä puhaltimet näissä vehkeissä yleensä ovat. Ei tuo ääni niin kova ole, etteikö pannuhuoneessa voisi oleskella silloin, kun pannussa on tuli.
Niin tarkoitattko että tuli sammuu tykkänään pesässä vai "sammuuko" kattila (sähköt pois)? Mikä lienee syy sammumiseen tehtaan mukaan?
Pari kertaa on käynyt niin, ettei kattila ole sammuttanut itseään siinä vaiheessa, kun puut ovat palaneet loppuun. Ilmeisesti tähän on syynä väärin näyttävä savukaasulämpömittari. Uusi on jo postissa tulossa. Kattila on tuolloinkin toiminut muuten hyvin, mutta olen käynyt itse sammuttamassa sen napista.
Kehutaanpa muuten vielä sen verran, että kertaakaan tänä aikana sytytys ei ole epäonnistunut. Joka kerta tulet ovat syttyneet kunnolla yhdellä raapaisulla. Alussa päivystin kattilan vieressä niin, että puut syttyivät kunnolla. Enää en tee sitäkään.