On ollut riemastuttavaa todeta, että joillakin keskustelusivuilla, kuten Länsiväylässä, myös "Mikko. Bernhard." panee itsensä likoon yrittäessään pitää keskustelusivujen kirjoittajia esimerkiksi ns. Irakin-kysymyksen suhteen itse asiassa. Länsiväylässä MB arvuuttelee, kelpaako demareille oikeuden päätös...
Vastaan MB:lle jo tässä ja täällä suomi24.fi:ssäkin: selvää jo paljon ennen käräjäoikeuden käsittelyä ja sen antamaa päätöstä oli se, että ne tahot, joille Anneli Jäätteenmäen puheenjohtajuuden myötä eduskuntavaaleissa maaliskuussa 2003 keskustalle ja Jäätteenmäelle tullut pääministerin asema oli myrkkyä, eivät missään vaiheessa aikoneet tyytyä tunnustamaan sen enempää kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa kuin oikeuden syytteistä vapauttavaa yksimielistä päätöstäkään.
Hyvin kuvaavaa käräjäoikeuden vapauttavan tuomion jälkeen on ollut myös se, millä tavalla ennen muuta Erkon ja Alman valtamedia pääkirjoituspalstoillaan ja myös poliittisilla uutissivuillaan on käsitellyt käräjäoikeuden tuomiota. Anneli Jäätteenmäen kaikista rikossyytteistä vapauttanut päätös ei näytä valtamedialle ja sen tukemalle demari- ymv. lännettäjärintamalle kelvanneen, minkä senkin seikan halusi ennakoivasti tuoda esille keskusteunavauksellani journalistien - ennen muuta päätoimittaja- ja toimituspäällikkötason - taloudellisista ja muista kytknnöistä ja taustoista.
Tällä hetkellä uskon, että Anneli Jäätteenmäen yllytys- tai avunantosyytteen osalta juttu "jätetään" käräjäoikeuden tuomion varaan. Ja siihen se jätettäneen nimenomaan siksi, että koko Irak-jupakan ydinolemusta eivät valtamedia, demarit ja porvarit eivätkä myöskään melkoiset keskustalaisten miesten köörit halua kaiveltavan enää yhtään sen syvemmältä, mitä käräjäoikeusjutun käsitttelyn yhteydessä tapahtui.
Kun sdp:n puhemies Paavo Lipponen on jo tämän vuoden kuluessa ennättänyt suosittelemaan Hymy-lehden lukemista ja kirjoitellut itse satraappikirjoitelmiaan Apu-lehteen, tavallisena kansan edustajana minä puolestani suosittelen tietoa haluavia piirejä hankkimaan silmiensä eteen Seura-lehden n:o 11/12.3.2004.
Siinä on sivuilla 18-19 Mikko Niskasaaren erittäin tiukka artikkeli otsikolla "Kuka oli konna?". Jutun ingressissä Niskasaari toteaa, että "Irak-oikeudenkäynnin aineisto osoittaa, että viime kevään väitttelyssä Anneli Jäätteenmäki oli paljon lähempänä totuutta kuin Paavo Lipponen".
Artikkelinsa viimeisen kappaleen viimeisimmissä virkkeissä Niskasaari kirjoittaa: "Kun yhdistetään tämä (HUOM! siis se, että Lipponen otti Bushin kiitokset Irak-koalitioon liittymisestä oikaisematta Bushia Suomen "oikeasta" linjasta!), rauhanturvaajien lupaaminen, asekauppojen hieronta ja Martti Favorinin arvio Grossman-tilaisuuden äärimmäisestä arkaluontoisuudesta, käteen jää vahvasti perusteltu epäily, että pääministeri Paavo Lipponen oli antanut Yhdysvalloille Suomen linjasta sellaisen kuvan, johon hänellä ei ollut valtuuksia."
Mitäpä tuohon on lisättävää. Kuin se, että kannattaa tutustua Mikko Niskasaaren artikkeliin Seurassa n:o 11/12.3.2004 ihan kokonaan.
Siitäkin näet ilmenee, että "Anneli paljasti oikeita asioita"...
Vastaan MB:lle jo tässä ja täällä suomi24.fi:ssäkin: selvää jo paljon ennen käräjäoikeuden käsittelyä ja sen antamaa päätöstä oli se, että ne tahot, joille Anneli Jäätteenmäen puheenjohtajuuden myötä eduskuntavaaleissa maaliskuussa 2003 keskustalle ja Jäätteenmäelle tullut pääministerin asema oli myrkkyä, eivät missään vaiheessa aikoneet tyytyä tunnustamaan sen enempää kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa kuin oikeuden syytteistä vapauttavaa yksimielistä päätöstäkään.
Hyvin kuvaavaa käräjäoikeuden vapauttavan tuomion jälkeen on ollut myös se, millä tavalla ennen muuta Erkon ja Alman valtamedia pääkirjoituspalstoillaan ja myös poliittisilla uutissivuillaan on käsitellyt käräjäoikeuden tuomiota. Anneli Jäätteenmäen kaikista rikossyytteistä vapauttanut päätös ei näytä valtamedialle ja sen tukemalle demari- ymv. lännettäjärintamalle kelvanneen, minkä senkin seikan halusi ennakoivasti tuoda esille keskusteunavauksellani journalistien - ennen muuta päätoimittaja- ja toimituspäällikkötason - taloudellisista ja muista kytknnöistä ja taustoista.
Tällä hetkellä uskon, että Anneli Jäätteenmäen yllytys- tai avunantosyytteen osalta juttu "jätetään" käräjäoikeuden tuomion varaan. Ja siihen se jätettäneen nimenomaan siksi, että koko Irak-jupakan ydinolemusta eivät valtamedia, demarit ja porvarit eivätkä myöskään melkoiset keskustalaisten miesten köörit halua kaiveltavan enää yhtään sen syvemmältä, mitä käräjäoikeusjutun käsitttelyn yhteydessä tapahtui.
Kun sdp:n puhemies Paavo Lipponen on jo tämän vuoden kuluessa ennättänyt suosittelemaan Hymy-lehden lukemista ja kirjoitellut itse satraappikirjoitelmiaan Apu-lehteen, tavallisena kansan edustajana minä puolestani suosittelen tietoa haluavia piirejä hankkimaan silmiensä eteen Seura-lehden n:o 11/12.3.2004.
Siinä on sivuilla 18-19 Mikko Niskasaaren erittäin tiukka artikkeli otsikolla "Kuka oli konna?". Jutun ingressissä Niskasaari toteaa, että "Irak-oikeudenkäynnin aineisto osoittaa, että viime kevään väitttelyssä Anneli Jäätteenmäki oli paljon lähempänä totuutta kuin Paavo Lipponen".
Artikkelinsa viimeisen kappaleen viimeisimmissä virkkeissä Niskasaari kirjoittaa: "Kun yhdistetään tämä (HUOM! siis se, että Lipponen otti Bushin kiitokset Irak-koalitioon liittymisestä oikaisematta Bushia Suomen "oikeasta" linjasta!), rauhanturvaajien lupaaminen, asekauppojen hieronta ja Martti Favorinin arvio Grossman-tilaisuuden äärimmäisestä arkaluontoisuudesta, käteen jää vahvasti perusteltu epäily, että pääministeri Paavo Lipponen oli antanut Yhdysvalloille Suomen linjasta sellaisen kuvan, johon hänellä ei ollut valtuuksia."
Mitäpä tuohon on lisättävää. Kuin se, että kannattaa tutustua Mikko Niskasaaren artikkeliin Seurassa n:o 11/12.3.2004 ihan kokonaan.
Siitäkin näet ilmenee, että "Anneli paljasti oikeita asioita"...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Seuraavaksi me Keskustassa julistamme Annelin (ja Jorman) pyhimykseksi.
keskustassa, vaan hän tulee saamaan suoranaisen äänivyöryn yli puoluerajojen europarlamenttivaaleissa.
Ihme juttu, että joku vieläkin luulottelee Jäätteenmäen paljastaneen muuta kuin oman typeryytensä ryhtymällä jälkiviisaasti vääristelemään tosiasioita.
Valtamediaa ja myös mediakriittisyyttä nyt tarjolla myös valtamediassa? Tämän aamun lipposlaisuutta apinoiva lukusuositus: nyt on syytä lukea esim. Helsingin Sanomia, eritoten sivun C5 alanurkkaa. Ja länsiväylän ynnä netlarin verkkokeskustelusivuja.
Ja pahitteeksi tuskin olisi Raamatunkaan lukeminen.
Joka tapauksessa: niin suomi24.fi:n kuin Länsiväylän ja muidenkin verkkokirjoittajien kuin myös -lukijoiden kannattaa jatkuvasti huutaa objektiivisen tiedonvälityksen ja avoimuuden perään.
Minä olen sitä toisaalla tehnyt keskiviikkoaamun avaukseksi jo näin kirjoittaen:
************************************
Re: Olisiko nyt anteeksipyynnön paikka? 24.3. 2004 09:30
"timo jäätteenmäelle Re: Olisiko nyt anteeksipyynnön paikka? 24.3. 2004 03:13
tulemme muistamaan anneli ristimäen syyttömänä syytösten suhteen mutta "puhun niin totta kuin voin" -valehtelijana.
hänen julkisuudessa esittämän hätärepliikit muodostavat valheketjun, jolla poliittisessa historiassamme on vaikea löytää vertaista."
Herttileidi sentään, millä vauhdilla Länsiväylän keskustelupalstan taso nousee! Tai sitten ei.
Piti ihan otattaman (erikseen silmien) eteen, tuo aivan oivallisen lähtettäjänimen "timo jäätteenmäelle" keksineen viimeöinen (s.o. klo 03.13!) tuskainen parahdus.
Tuskin minä voin tehdä paljonkaan nimimerkin "tulemme muistamaan anneli ristimäen syyttömänä syytösten suhteen, mutta `puhun niin totta kuin voin` -valehtelijana" -syndroomalle. En ainakaan ennen kuin hän ymmärtää yrittää nukkua edes yönsä rauhassa. Viisaat uni- ymv. biotieteilijät ovat viime aikoina kovasti korostaneet riittävän unen merkitystä kaikenlaiselle aivotoiminnalle. Arvon nimimerkin ei nyt tarvitse niin kovasti minun kirjoituksistani - tai edes Anneli J:n sanomisista - välittää, mutta tohtorisetien ja -tätien tutkimukset olisi varmaan syytä ottaa vakavasti eli tosissaan.
Myös "olarilaiselle" ja muillekin yököhkijöille pieni toivomus: yrittäkää avoimin silmin ja korvin kuin myös sydämin kestää semmoinenkin seikka, että valttämättä valtamedian Irak-jupakasta antama kuva ei ole ollenkaan niin "totuudellinen" tai "tosiasiapohjainen" kuin kovimmat "valehtelija"-keuhkoajat ovat ryhtyneet - ennakkoasenteittensa vankeina - kuvittelemaan ja /tai ajattelemaan.
Suositukseni asiantilan korjaamiseksi: ryhtykää ottamaan selvää asioista ja niiden taustoista (siis lukemaan muitakin kuin vain omia juttujanne!).
Esim. tänäisestä (24.3.2004) hesaristakin ja höblästä löytyy jopa kohtuullisen analyyttiset pääkirjoitukset liittyen tai ainakin sivuten mm. Irakin tilannetta, "terrorismin vastaisen sodan" asetelmaa ja tulevaisuuden näkymiä, Ahtisaaren-Lehtisen -akselin Nato-orientaatiota ynnä muuta.
Hesarin sivulta C5 löytyy myös viiden palstan verran "Journalismikritiikin vuosikirjaa".
Heikki Hellmanin kirja-arviosta kannattaa poimia tähänkin pieni ekstrakti - kyse kun on jälleen kerran Irak-jupakkaan liittyvistä asioista.
"Virkkunen (siis kirjan ensiosan kirjoittanut Henna Virkkunen) antaa Ilta-Sanomille asiassa (s.o. Anneli Jäätteenmäen eroon johtaneet julkisuuden vaiheet) uutisvoittajan kunnian, eikä tietysti syyttä. Toisaalta tutkija katsoolehden ottaneen jo kesäkuun alusta (siis 2003) alkaen `lähtökohdaksi sen, että Jäätteenmäen on erottava`. Niin ilta-Sanomat kuin sen kanssa kilpaileva Iltalehtikin sai lähteittensä lausuntojen ja sitaattimerkkien avulla ilmaistua jo varhain selvän viestinsä: `Eroa, Anneli!
`Tiedotusvälineiden rooli kesäkuisessa tapahtumasarjassa oli Virkkusen mukaan merkitttävä. Se on samaan aikaan sekä tunnustus hyvästä vahtikoiran työstä mutta myös kritiikki: SE KAIKKIEN KESKEISIN KYSYMYS, SUOMEN POLIITTISEN ELIITIN ERIMIELISYYDET IRAKIN POLITIIKASTA JA YLIPÄÄNSÄ KOALITIOSTA, JÄI MEDIALTA VUOTOJAHDIN TUOKSINASSA KÄSITTLEMÄTTÄ."
Länsiväylän väijystä tuohtumustaan purkavien lohdutukseksi siis on todettava, ettei ainoastaan heiltä vaan myös viestimiltä eli niiltä kuuluisilta vallan vahtikoirilta jäi koko eduskuntavaalien aikaisen keskustelun ydinkysymys itse asiassa kokonaan "hyvän journalistisen tavan" periaatteiden edellyttämällä tavalla käsittelemättä.
Kirjoitin jo ennen kuin edes koko Irak-erimielisyys oli noussut julkiseksi - siis tuolloisten hallituspuolueitten kansanedustajien Mikko Elon (sd.), Anni Sinnemäen (vihr.) ja Jaakko Laakson 19.12.2002 tekemän eduskuntakyselyn jälkeen - ensimmäisen kerran näkemykseni siitä, että Paavo Lipponen oli 9.12.2002 ollut Bushin & Cheneyn kanssa keskusteluissa vaarallisilla vesillä.
Kesäkuussa 2003 kirjoitin useammallakin verkkokeskustelusivulla valtamedian (siis etupäässä juuri journalistipalkintoja neljästi Irak-asiasta pokanneen Pekka Ervastin ja muun I-S-, HS- ja Alma-köörin optisista harhoista. "Lipposen linjauksissa paljon selvitettävää" -otsikon alla hain media- ja muullekin julkisuuskritiikilleni "tukea" aina Raamatusta asti.
Matteuksen evankeliumin jaqkeista 23:23-26 löytyy näet seuraavat viisaat sanat: "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te maksatte kymmenykset jopa mintusta, tillistä ja kuminasta, mutta laiminlyötte sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeudenmukaisuuden, laupeuden ja uskollisuuden. Näitä teidän pitäisi noudattaa, noita muitakaan unohtamatta.
Te sokeat oppaat! Hyttysen te siivilöitte, mutta nielaisette kamelin!
Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te puhdistatte maljanne ja vatinne ulkopuolelta, mutta mitä niissä on sisällä: riistoa ja hillittömyyttä!
Sinä sokea fariseus, puhdista malja ensin sisältä, muuten sitä ei saada ulkopuoleltakaan puhtaaksi."
Nuo sanat olen uudistanut useampaankin kertaan, Länsiväylän verkkokeskustelussa otsikolla "Kenet historia on vapauttava?" mm. 2.7.2003 lähtien.
Uudistan ne jälleen. Kohdistan ne alati - paitsi luonnollisesti itselleni - myös muille julkisuuteen näkemyksiään, syytöksiään tai vaikkapa vain utelujaan paiskoville.
Ennen muuta kohdistan sen sen tietysti Suomen valtamedialle ja sen palkitsemille "poliittisille toimitsijoille"...
Kiitokset annan monille uutterille verkkokeskutelua käyville, eritoten niille, joilla on ihan oikea tunnistettava identiteetti; uskokaa tai älkää, omalla nimellä kirjoittaminen ei ole ollenkaan niin tuskallista ja piinavaa kuin väijystä kirjoittelevat ehkä ajattelevat. Se vaatii toki tiukkaa pohdintaa siitä, mitä kehtaa omissa nimissään kertoa, esittää, puolustaa tai vastustaa. Minä olen jo 1950-luvun loppuvuosina päättänyt omistaa elämäni totuuden etsinnälle, on se sitten - itseni tai muiden kannalta - kuinka kiusallista tahansa. Päätöstäni en ole katunut, vaikka sen on moneenkin kertaan saanut kokea, että "totuuden puhujia ei majoiteta"...
Ilokseni olen saanut huomata, että Länsiväylänkin keskustelusivuilla jotkut muutkin tuntuvat tavoittelevan tai ainakin tavoitelleen samaa: erityinen tunnustus esimerkiksi Tenho Tikkaselle, Lauri Gröhnille (LG ?), Veikko Simpaselle ja Raimo Rautiolle - ja myös Mikko.Bernhardille (?).
LG on vastikään (eli tässä ketjussa 24.3.2004 klo 7.15) vienyt vastauksellaan jalat suustani, mistä aivan erityinen kiitos!
Nimellä kirjoittaessamme tunnustamme sen, että voimme olla monistakin asioista aivan perustellusti ja hyvin tiukasti eri mieltä; meitä yhdistääkään suurena yhtenä nimittäjänä keskustelun "avoimuus", mahdollisimman objektiivisen totuuden etsintä - ja niiden kaikkien taustalla pyrkimys yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen niin tässä maassa kuin maailmallakin.
In hoc signo vinces!
Linkki: http://www.lansivayla.fi/lansivayla/discussion.php?item=18338&t=1080114032
Linkki: http://www.lansivayla.fi/lansivayla/discussion.php?item=17569&t=1080117842