Kepun vanhaisäntä, Iisalmen iso vaalee Seppo Kääriäinen haluaisi siis puolueen kaikille johtopaikoille haastajan ensi kesän puoluekokouksessa. Niin hän sanoi HS:n haastattelussa muutama päivä sitten, ja minäkin tuota asiaa olen jo täällä kommentoinut. Tosin Kääriäinen on enemmän realisti kuin optimisti todetessaan, että ”nuori voima ja uudet ajatukset ovat hakusessa”. ”Hakusessa” ne tosiaan taitavat olla kepussakin sellaiset kyvyt, joilla puolue vaalivoiton saisi. Mutta pakko niitä Kääriäisen mielestä olisi löytää, sillä päiväkirjassaan hän vielä sanoo: ”Olisi itsensä pettämistä kuvitella, että keskusta voisi nykyeväillä nousta suurimmaksi 2011”.
Vanhasen ainakin olisi syytä olla peloissaan, sillä Kääriäinen on olut nostamassa ja pudottamassa kepun keulahahmoja Paavo Väyrysestä lähtien, kuten todetaan eilisen Hesarin toisessa pääkirjoituksessa, joka on otsikoitu ”Keskusta tarvitsee vaihtoehtoja”. Mutta Vanhanen kuitenkin vain uhoaa, että hän tuntee nyt asemansa vahvemmaksi kuin koskaan. Millähän perusteilla, kun kepun sisällä hänet ilmiselvästi halutaan vaihtoon ja suomalaisilta hän saa nyt huonomman arvosanan kuin koskaan aikaisemmin? Ja Vanhanen puhuu aikeistaan jatkaa pääministerinä kolmannellekin kaudelle! Mitä on ajateltava pääministerimme todellisuudentajusta?
Vanhanen ei näytä olevan moksiskaan edes siitä, että Paula Lehtomäki lyö häntä märällä rätillä kasvoille ilmoittamalla asettuvansa seuraavissa ek-vaaleissa ehdolle Uudenmaan vaalipiirissä, siis samassa piirissä Vanhasen kanssa. Vanhasen asema puoluejohtajana olisi kestämätön, jos Paula saisi vaaleissa Mattia selvästi suuremman kannatuksen. Niin todennäköisesti kuitenkin tapahtuisi. Matti pelastunee tuolta nöyryytykseltä siten, että jo kepun ensi kesän puoluekokouksessa hänelle annetaan kenkää ja Paula valitaan hänen tilalleen.
Tuskinpa kepu Paulankaan johdolla 2011 vaaleissa pääsisi suurimmaksi puolueeksi ja hallituksen muodostajaksi. Mutta jos niinkin kävisi, ainakin joskus myöhemmin, kyllä Paula pärjäisi siinä missä Mattikin, sanavalmiudeltaan ja kielitaidoltaan paremminkin. Uusmaalaisena Paula sitten todennäköisesti etääntyisi kuhmolaisilta aitovieriltä kauemmas, joten kyllä hänessä pääministeriainesta voisi olla. Kyllä Paula Matin paikan pääministerin tuolissa hyvin täyttäisi, toteamusta ihan kirjaimellisestikin ajatellen, sillä eihän sen tuolin täyttämiseen vaadita istujan pituutta, vaan…;)
Suomen kaikkien aikojen suosituimmasta pääministeristä – kepulaisten täällä väittämän mukaan – on tullut yksi kaikkien aikojen epäsuosituimmista. ”Etelän metian” syytäkö vain, ilman mitään syytä Matissa itsessään? No, onhan Matti vieläkin varsin suosittu kepun hallituskumppanin kokoomuksen sitoutuneiden kannattajien ja sen ministerien keskuudessa. Miksiköhän? Kepulaisetkin siitä kyllä oikeat johtopäätökset pystyvät tekemään, mutta monikaan heistä ei niistä kehtaa kertoa täällä, mutta varmaan omassa keskuudessaan toisille kepulaisille. Kepussa kun on sellainenkin perinne, että puoluejohtoa saavat arvostella vain kepulaiset, muille ei asia kuulu. Tuokin tosiasia todetaan mainitsemassani eilisen Hesarin toisessa pääkirjoituksessa.
No, kepulaisten osa on kyllä aina helppo sikäli, että kävi puolueessa niin tai näin, aina käy heidän mielestään parhain päin. Oiva Härkönenkin täällä sitten saa taas hehkuttaa, että ”Matti oli hyvä, mutta Paulasta saatiin parempi”. Miten hyvä Paula onkaan, kun Oiva puolenkymmentä vuotta sitten hehkutti, että ”Anneli oli hyvä, mutta Matista saatiin parempi”.
Vanhasen ainakin olisi syytä olla peloissaan, sillä Kääriäinen on olut nostamassa ja pudottamassa kepun keulahahmoja Paavo Väyrysestä lähtien, kuten todetaan eilisen Hesarin toisessa pääkirjoituksessa, joka on otsikoitu ”Keskusta tarvitsee vaihtoehtoja”. Mutta Vanhanen kuitenkin vain uhoaa, että hän tuntee nyt asemansa vahvemmaksi kuin koskaan. Millähän perusteilla, kun kepun sisällä hänet ilmiselvästi halutaan vaihtoon ja suomalaisilta hän saa nyt huonomman arvosanan kuin koskaan aikaisemmin? Ja Vanhanen puhuu aikeistaan jatkaa pääministerinä kolmannellekin kaudelle! Mitä on ajateltava pääministerimme todellisuudentajusta?
Vanhanen ei näytä olevan moksiskaan edes siitä, että Paula Lehtomäki lyö häntä märällä rätillä kasvoille ilmoittamalla asettuvansa seuraavissa ek-vaaleissa ehdolle Uudenmaan vaalipiirissä, siis samassa piirissä Vanhasen kanssa. Vanhasen asema puoluejohtajana olisi kestämätön, jos Paula saisi vaaleissa Mattia selvästi suuremman kannatuksen. Niin todennäköisesti kuitenkin tapahtuisi. Matti pelastunee tuolta nöyryytykseltä siten, että jo kepun ensi kesän puoluekokouksessa hänelle annetaan kenkää ja Paula valitaan hänen tilalleen.
Tuskinpa kepu Paulankaan johdolla 2011 vaaleissa pääsisi suurimmaksi puolueeksi ja hallituksen muodostajaksi. Mutta jos niinkin kävisi, ainakin joskus myöhemmin, kyllä Paula pärjäisi siinä missä Mattikin, sanavalmiudeltaan ja kielitaidoltaan paremminkin. Uusmaalaisena Paula sitten todennäköisesti etääntyisi kuhmolaisilta aitovieriltä kauemmas, joten kyllä hänessä pääministeriainesta voisi olla. Kyllä Paula Matin paikan pääministerin tuolissa hyvin täyttäisi, toteamusta ihan kirjaimellisestikin ajatellen, sillä eihän sen tuolin täyttämiseen vaadita istujan pituutta, vaan…;)
Suomen kaikkien aikojen suosituimmasta pääministeristä – kepulaisten täällä väittämän mukaan – on tullut yksi kaikkien aikojen epäsuosituimmista. ”Etelän metian” syytäkö vain, ilman mitään syytä Matissa itsessään? No, onhan Matti vieläkin varsin suosittu kepun hallituskumppanin kokoomuksen sitoutuneiden kannattajien ja sen ministerien keskuudessa. Miksiköhän? Kepulaisetkin siitä kyllä oikeat johtopäätökset pystyvät tekemään, mutta monikaan heistä ei niistä kehtaa kertoa täällä, mutta varmaan omassa keskuudessaan toisille kepulaisille. Kepussa kun on sellainenkin perinne, että puoluejohtoa saavat arvostella vain kepulaiset, muille ei asia kuulu. Tuokin tosiasia todetaan mainitsemassani eilisen Hesarin toisessa pääkirjoituksessa.
No, kepulaisten osa on kyllä aina helppo sikäli, että kävi puolueessa niin tai näin, aina käy heidän mielestään parhain päin. Oiva Härkönenkin täällä sitten saa taas hehkuttaa, että ”Matti oli hyvä, mutta Paulasta saatiin parempi”. Miten hyvä Paula onkaan, kun Oiva puolenkymmentä vuotta sitten hehkutti, että ”Anneli oli hyvä, mutta Matista saatiin parempi”.
Vastaukset 38
Vanhimmat
On se kumma, miten Hesarissa sanotaan, että Vanhasta ei saa muut kuin omat arvostella. Hesari on arvostellut ja haukkunut Vanhasta 6 vuotta päätöinään ja samalla myös keskustaa. Miten voi Hesarissa lukea, etteivät muut saa arvostella? Joka päivä voi Hesarista lukea jonkin jutun, jossa arvostellaan Vanhasta. Eikö se ole kylliksi Hesarille. Varmaan pitää Erkon perustaa uusi lehti, joka keskittyy pelkästään Vanhasen haukkumiseen.
Siitä on noin 10 vuotta kun Erkko pilkkasi Vanhasta kalvinistiksi. Siitä HS:n päätoimittajapätkäkin innostui Vanhasta haukkumaan. Aivan oikein hän ymmärsi että työpaikka on turvattu niin kauan kuin kepua ja sen sen johtohenkilöitä vainoaa koko erkkomedian arsenaalilla. Erkko onkin silittänyt reippaan partiopojan näköisen Virkkusen päätä ja varmaan korottanut pikkusen palkkaakin.
Ei demareita kuitenkaan pelasteta Keskustaa haukkumalla. Demariaate on oikeasti kuolemassa. Sen ymmärtää Urpilainenkin vaikka on blondi ja tunkee kiivaasti keskustaan. Sinne ei kuitenkaan enää mahdu. Urpilainen ja kumppanit pääsevät poliittiseen keskustaan ainoastaan loikkaamalla Keskusta-puolueeseen.
vaan myös Yle:ssä arvostellaan Vanhasta negatiiviseen suuntaan.
Minusta ainakin tuntuu että media yrittää päästä Vanhasesta eroon. Ei kai Rkp ja sen raha ole peliä pelaamassa.
Sieltähän se on Erkon pajassa tämä Tervokin, joka on rikastuttanut itseään ja Erkkoa kirjallaan. Minusta tuntuu, että kyllä Erkon pojat ainakin ovat Vanhasta arvostelleet koko rahan edestä. Olen samaa mieltä Ylestä. Sielläkin on Silminnäkijä-ohjelman jälkeen jatkuvasti Vanhasta nokiteltu. Ylessä ollaan varmasti sitä mieltä, että Vanhasen olisi vain pitänyt hyväksyä heidän juttunsa ilman, että alkoi itseään puolustamaan. Kukaan ei saisi nousta mediaa vastaan, sitä ei mediassa anneta anteeksi ikinä.
Nythän te jo joukolla olette ehättäytyneet todistamaan, että asia on niin kuin Hesarissa sanotaan: kepun johtajia eivät saa arvostella ulkopuoliset, omat vain.
Ette sanallakaan tuomitse sitä, mitä Seppo kääriäinen on sanonut, syytätte vain mediaa. Miksi sitten Sepi puhui tuollaisia medialle, jos media ei olisi saanut sitä julkaista?
Ette te koskaan paheksu sitä, kun mediassa kritisoidaan muita puolueita ja niiden poliitikkoja. Mielestänne siis kai Hesarin ja muun median pitäisi tehdä poikkeus kepun kohdalla. Mahdotonta, emme ole Pohjois-Koreassa, emme edes Kuubassa tai Kiinassa, emmekä enää edes Kekkosen aikaisessa suomettuneessa Suomessa, vaan olemme vapaassa, demokraattisessa länsimaassa, jonka säällisen menon parhain vartija on valpas, puolueeton media, jollainen esim. Hesari on.
Eli entisestä vallan sylikoirasta on tullut vallan vartija, asian Risto Uimosen sanoilla kuvatakseni. Kääriäinen ilmeisesti sen hyvin ymmärtää ja haluaa muidenkin suomalaisten tietävän, missä nyt kepussa mennään ja miksi - vaikkei sitä korosta, vaan jättää johtopäätösten teon lukijoille. Ilmeisesti myös te ärhäkät kepulaiset olette tehneet ihan oikeat johtopäätökset, mutta umpikepulisina ette halua niistä kertoa muille kuin aatetovereillenne.
Sanoit perjantaina että et palaa tänne enää viikonlopun aikana. Nyt kuitenkin sinun oli pakko tulla. Eikö se kulta tullutkaan vai saiko sinusta tarpeekseen ja lähti lätkimääm?
paljon mielenkiintoisempi aihe kuin keskustapuolueen tulvat johtajavalinnat?
Hain ystävättäreni tänne kotiini jo perjantaina puolenpäivän maissa, kuten kerroin, ja oikein kiva viikonloppu meillä oli. Mutta jo hänet hakiessani tiesin, että hän joutuu lähtemään pois sunnuntaina illan suussa, kun hän osallistuu klo 18.00 alkavaan keilailukilpailuun. Niinpä vein hänet jo hyvissä ajoin Talin keilahallille, josta hän jatkaa kilpailun päätyttyä myöhemmin illalla kotiinsa omin kyydein. Mutta jo tiistaina tapaamme erään yhteisen menon tiimoilta, ja sieltä hän tulee taas tänne luokseni. Joten "ollos huoleton, suhde voimissaan on"!
Sehän muistuttaa perseineen valtavaa keilapalloa, joku karju saa siitä hyvän kaadon.
Mötky tuskin pane pahakseen siitä päästyään laisesi nysäkullin seurasta.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8587786/40735644
Etkö muuten uskalla tälle daamillesi esitellä aikaansaannoksiasi tällä palstalla?
Saattaisi siinä naisihmisen silmät avautua minkalaisen epä-älyllisen törkymyysiäisen kanssa on aikaansa viettänyt kun hänelle Kapin kirjoituksia näyttäisi. Pitäisköhän käväistä siellä Talissa nertomassa asian todellinen laita tälle ystävätterellesi. Niinpä teenkin... iltakävely tuohon parin kilsan päähän tekee hyvää
Ei siinä mitään dramatiikkaa ole vaikka hänestä tulee keskustan seuraava puheenjohtaja ja uusi pääministeri.
Lehtomäellä on hyvä "ulosanti" ja kielitaito. Urputtaja ei pärjää alkuunkaan asiaosaamisessa eikä keskustelussa hänelle.
Se tulee olemaan kauhun paikka Jutalle kun hän joutuu vastakkain Lehtomäen kanssa;)
http://www.hs.fi/videot/1135250415396?kategoria=Uutiset&sivu=1
On varmaan laulajanakin Matti Vanhasta parempi, joten helppo hänen on laulaa Matti suohon. Mutta se ei vielä takaa hänelle uraa laulajana - sen paremmin kuin pääministerinäkään.
…vain jonkin puolueen tähden? Onko syy se, että hän näkee kannattamansa puolueen niin läpimädäksi, ettei halua sitä puolustaa, edes puhua siitä, vaan puhuu vain siitä ihmisestä, joka on tuota puoluetta kritisoinut. Ja millaista puhetta!
Tuollaiset kysymykset tulevat vääjäämättä mieleen ja tuollainen kauhistelu on luonnollista, kun lukee noita vastineita, joita taas on annettu.
Mistä tuollaiset ihmiset tulevat? Mikä heidät on tehnyt tuollaisiksi? Millaisissa olinteissa he elävät, millaisten ihmisten kanssa, ja mitä h tekevät? Kepuko on syyllinen siihen, että he ovat menettäneet ihmisyytensä? Mutta miksi he sitten sitä kepua kannattavat? Vai ovatko he muista syistä tulleet tuollaisiksi, jääneet kaikesta paremmasta osattomiksi ja olleet aina tuollaisia ja ruvenneet kepun kannattajiksi siksi, että ovat mieltäneet kepun kaltaisekseen?
Ihmisen täytyy kokea itsensä kyvytöntäkin kyvyttömämmäksi ja mitätöntäkin mitättömämmäksi silloin, kun hän joutuu alentumaan jo törkyilemään sen ihmisen läheisistä, jolle itselleen ei enää koe millään tavoin pärjäävän.
Kai niitä tuollaisia ihmisiä meissä suomalaisissa on aina ollut liiaksi asti. Kokemuksestan varmaan Eino Leino jo viime vuosisadan alussa runoili runossaan ”Lapin kesä” näin:
Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta
ja suuri surkastua alhaiseen?
Miks meillä niin on monta mielipuolta?
Miks vähän käyttäjiä kanteleen?
Mutta pakko kai on törkyillä niiden, jotka eivät muuhun pysty, sillä he eivät tunne sellaistakaan viisautta, että
jos tyhmä vain suunsa suljetusks saa
hän hiljaista viisasta muistuttaa.
Onneksi useimpien heidän kohdalta voidaan Oiva Härkösen tavoin todeta, että ”ovat he sentään kepulaisia”. Minä puolestani koetan käyttää toisenlaista sanaa tässä kuvassa pitelemäni kirjan nimi ohjeenani:
http://galleria.suomi24.fi/media/35/3f/353f1af4fc631413fa4be3160f0fd61e/41cbfdbac6fbaa3526ce7c9b5da02fd5_320x320.jpg
Ja soihan se sanakin puhtaasti, kun puhdasta sanaa soitetaan!
Mutta laitanpa tähän kuitenkin Vesku Loirin laulamana tuon Leinon kauniin, mutta surullisesti todenmukaisen runon, jota edellä värssyn verran siteerasin:
http://www.youtube.com/watch?v=-aSxSUy34HU&feature=related
Sinä et ole oivaltanut Lapin Kesästä juuri mitään. Keskeisin asia ei tietysti ole mielipuolten määrä, vaan se, miksi suuri surkastuu alhaiseen. Sinullakin on lahjoja, jotka surkastuvat iankaikkisen jankutukseesi ja itseriittoisuuteesi. Et ole surkastumisessasi yksin, sillä esimerkiksi Helsingin Sanomat on surkastunut ja siirtyy koko ajan suuntaan seitsemän päivää. Hesarilla ei ole tainnut olla kunnollista kolumnistia sitten Jaakko Okkerin. Kolumnistithan ovat kuolleet, viimeisimpänä ja eräänä lahjakkaimmista Jouko Tyyri.
Muitakin surkastuneita löytyy. Esimerkiksi Mielipidepankin suurin toive on se, että Vanhanen siirtyisi nikkaroimaan linnunpönttöjä. Toiveensa on kullakin. Vanhanen ei kuitekaan ole surkastunut. Puutteistaan huolimatta (änkytys, heikot sosiaaliset taidot, tietynlainen flegmaattisuus) hän on suoriutunut tehtävistään hyvin. Hän ei ole änkyrä kuten edellinen pitkäaikainen pääministerimme Paavo Lipponen ja on tätä verrattomasti yhteistyökykyisempi. Vanhanen ei ole myöskään erehtynyt järjestämään puoluetoverilleen oikeudetonta taloudellista etua kuin Lipponen. Olemme menestyneet Vanhasen aikana hyvin, vaikka ajauduimme kansainväliseen lamaan. Se, että olemme rakentaneet hyvinvointimme liian suuren velan varaan, ei ole Vanhasen syytä, vaan vastuu siitä kuuluu hänen edeltäjilleen.
Sinä voisit (miksipä ei Hesarikin) ryhtyä julistamaan toivoa epätoivon sijaan. Vanhasta voisi käyttää malliesimerkkinä siitä, että monelta osalta huonolahjainen ihminen voi menestyä hyvin. Meillä jokaisella on puutteemme ja niitä korostamalla jokaisen tervejärkisen ihmisen itsetunto katoaa ilman riittävää tukea läheisiltä ja lähiympäristöltä. Sama koskettaa monia kuntia. Jos ei nähdä hyvää, vaan vingutaan jostakin puuttuvasta, sahaamme omaa oksaamme, ja monesti se puuttuva vielä osoittautuu tarpeettomaksi.
Jos ihmettelet, miksi katson Hesarin luisuvan seitsemää päivää kohti. Oivaltavaan journalismiin ei kuulu se, että lehti pyrkii olemaan samalla kertaa syyttäjä ja tuomari. Lehden kuuluu kertoa, mitä on tapahtunut, mutta sen pitää jättää tuomitseminen lukijoiden tehtäväksi.
Tässä seon:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8587786/40735559
Siis onko Hesarin vika, kun se kertoo, mitä Seppo Kääriäinen on ajatellut ja puhunut? Siitähän avauksessani oli kyse, ja sen perusteella oli helppo esittää arvioitani, joita sinäkään et edes yritä perusteettomiksi osoittaa.
Eipä tuo vastineesi taida antaa aihetta muuhun kuin mainintaan huomiostani, että pidit sentään kepua ja sen politiikkaa kapia tärkeämpinä - ja se on kiitoksen aihe kepulaisten mielipiteistä puheenollen!
Et ymmärrä Leinon runoa. Tollo on tollo
No, sinä olet aina ollut se alhainen, sinun ei ole tarvinnut sellaiseksi muuttua
Itsehän laajensit keskustelua siihen, miten alas ihminen voi vajota. Olisit voinut oivaltaa, että kenties mainitsemasi ihmiset eivät ole vajonneet mihinkään, vaan kuuluvat muuhun kastiin. Minä toin vajoamisesta esimerkiksi Hesarin, sillä niin sille on todellakin käynyt, eikä kysymys ole Seppo Kääriäisen haastattelusta, vaan Hesarin pitkäaikaisesta linjasta.
Itse asiassa en kirjoittanut Keskustan politiikasta mitään. Pyrin vain osoittamaan sen, että Vanhanen ei ole vajonnut ja että itse asiassa on käynyt päinvastoin: Vanhanen on siis menestynyt puutteistaan huolimatta ja on luultavasti nostanut tasoaan siitä, mitä hän oli esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.
Paula Lehtomäen vaalipiiriasia lienee kuitenkin yksinkertaisempi kuin tuot esille. Hänelle siirtynee lopullisesti asumaan Etelä-Suomeen ja asettunee ehdolle siihen vaalipiiriin, jonka alueelle tulee kirjansa siirtämään. Vanhasen haastaminen tuskin on ensimmäisenä mielessä, kun hän valitsee asuinpaikkaansa.
Mitä taas Keskustan puoluejohdon arvostelemiseen tulee, en muista aikaa, jolloin puoluejohtoa ei ole kritisoitu puolueen ulkopuolelta. Kritisointi kuuluu normaaliin toimintaan, mutta niin sanottujen puolueettomien lehtien kuuluu pitäytyä ensisijaisesti tiedonvälittäjän roolissa. Terävien kolumnistien sopii kyllä kirjoittaa eri tavalla, sillä hehän esittävät omia mielipiteitään eivätkä määritä lehden linjaa. Luonnollisesti oppositiolla on oikeus arvostella hallitusta ja hallituspuolueita ilman, että siltä kannattaa vaatia esimerkiksi varjobudjettia. Näin on Suomessa ollut pitkään, myös Kekkosen aikana.
Kuten huomaat, en edelleenkään kirjoita Keskustan politiikasta juuri lainkaan. Puolustan ainoastaan Vanhasta henkilönä monesti perusteettomia syytöksiä vastaan. Jos haluat tietää puoluekantani, niin kuulun Suomen suurimpaan puolueeseen, joka siis on nukkuvien puolue. En ole näet äänestänyt vaaleissa viiteentoista vuoteen. Lukkarinrakkautta tunnen takametsiä kohtaan ja olen todennut, että sinä vihaat juuri niitä seutuja.
Omasta äänestämisestäni viidentoista vuoden takaa ja sitä aiemmilta ajoilta voin todeta, että kunnallisvaaleissa ehdokkaani ei ole koskaan päässyt läpi, ei myöskään presidentinvaaleissa. Kansanedustajavaaleissa läpimenoprosentti saattaa olla viidenkymmenen luokkaa tai vähemmän.
…median tehtävästä, ja sen perusteella hahmotamme eri tavalla sen hyvyyden kuten huonoudenkin. Olen kai ikäisekseni nykyaikainen, kun näen media, varsinkin valtamedian – joihin Hesari ehdottomasti kuuluu – tehtävän mieluummin vallan vartijana kuin sen sylikoirana. Niinhän kokenut ja arvostettu journalisti Risto Uimonen näkee tapahtuneen – viittaan hänen vasta ilmestyneeseen kirjaansa, josta toistaiseksi olen lukenut vasta esittelyjä.
Hesarikin joutui Kekkosen Suomessa alistumaan vallan sylikoiraksi, mutta ei ole ollut sitä enää aikoihin. Se on huomattavista lehdistämme varmasti puolueettomin; Erkko ja kumppanit tietävät, että sen pitää olla sellainen, jos lehti aikoo pysyä suurimpana ja vaikuttavimpana. Mutta se on ärhäkämpi arvostelemaan vallanpitäjiä kuin oppositiota; niin oli jo Lipposenkin hallitusten aikana. Mutta tuossa Kääriäisen haastattelussa ei ole kyse edes sellaisesta, se on vain avointa tiedonvälitystä, jossa tällä kertaa on annettu tilaa huomattavan keskustalaisen vaikuttajan näkemyksille.
Puoluelehdet – Suomenmaa, Uutispäivä demari ja mitä niitä lieneekään – ovat tietysti toista maata, ja niitä hyvin lähellä on esim. Ilkka – varmasti paljon lähempänä kepulaisuutta kuin Hesari kepuvastaisuutta – mutta monille täällä niissä sanottu on sitä luotettavinta tiedonvälitystä.
Kyllähän sinun täytyy ymmärtää, millaisia ajatuksia ja seuraamuksia Vanhaselle tuo Paula Lehtomäen asettuminen ehdokkaaksi Uudellemaalle saa aikaan, johtuipa se sitten mistä tahansa.
Hieman ihmettelen Hesarista, Vanhasesta ja muusta esittämiäsi näkemyksiäsi, kun ilmoitat kuuluvasi suureen nukkuvien puolueeseen. Itse olen ehdottomasti puolueisiin sitoutumaton, mutten koskaan niin epävarma itsestäni, etten aina vaaleissa äänestäisi; aina löydän niissä ehdokkaan, jolle voin antaa luottamukseni; henkilö ratkaisee paljon enemmän kuin puolue, jonka listoilla hän on. Kepun listpoilta tosin en ole vielä koskaan löytänyt tällaista henkilöä ;)
Itse tosiaankin laajensin keskustelun kysymykseen siitä, miten alas ihminen voi vajota. Eikö kysymyksesi mielestäsi ollut aiheellinen sen johdosta, mitä noissa eräissä vastineissa sanottiin?
Hyvää yötä!
Minulla on se käsitys, ettet ole nyt oikein ymmärtänyt, mitä tarkoitetaan alhaisuudella. Alhaisuus ei ole ruumiinvika vaan -luonteen. Alhainen käytös on alapuolella arvostelun, se voi olla myös rikollista, mutta se on aina moraalisesti arveluttavaa. Aseman väärinkäyttö on mm. tämän tyyppistä toimintaa. Onko Vanhanen sitten sortunut alhaiseen. Kyllä on. Sotkut Nuorisosäätiössä, oikieusjuttu kirjankustantajaa vastaan, ylimielinen käytös jne....ovat merkkejä siitä, että sorruttu on ja pahasti.
Täysin riippumatonta tiedonvälitystä ei ole, kaikki tieto jota saamme on väritettyä. Medialukutaitoa tarvitaan ja myös erilaisia tiedonhankintakeinoja. Lehti, mikäli se haluaa säilyttää puolueettomuutensa, tuleekin toimia siten, että se kohdistaa arvostelunsa heihin, joiden käsissä on sillä hetkellä valta. Vaallan vaihtuessa testattavaksi tulee puolueettomuus, kritiikin kohde pitäisi vaihtaa. Opposition vallankäytön valvonta on aika tarpeetonta.
Lehdellä on tietenkin myös oikeus tuomita, ottaa kantaa asioihin moraaliselta kannalta, jää sitten lukioiden tehtäväksi, miten he lehteen suhtautuvat. Pelkkä tieto ei riitä, se ei ole riittänyt koskaan. Arvokeskustelua tarvitaan aina ja sen käynnistää yleensä media.
Pidän käsittämättömänä väitettä, että en ymmärtäisi alhaisuutta oikeassa valossa. Yhtä käsittämätön on väite, jonka mukaan oikeusjuttu kirjankustantajaa vastaan olisi alhaista. Jos sitä pidät alhaisena, joudut pitämään oikeudenkäyntejä yleensäkin alhaisina. Jäljelle jäävät ainoastaan Nuorisosäätion asiat, joista saattaa jotakin Vanhasta koskettavaa löytyä.
Media on kyvytön käynnistämään arvokeskustelua. Tämä on valitettavaa, mutta totta. Esimerkiksi vaalirahakohun aikana mediaa ei kiinnostanut lainkaan se, miten vaalikampanjat voitaisiin toteuttaa pienemmillä budjeteilla ja miten vaalit pitäisi ylipäänsä järjestää, jotta kansan tahto toteuisi parhaimmin. Tällaiset asiat olisivat arvokeskustelua, mutta media keskittyi siihen, kuka rahoitti ketä ja miten. Kaikki vaaliraha asetettiin likaiseksi. Poliittisia toimijoita syytettiin ja tuomittiin samanaikaisesti. Arvokeskustelu loisti siis poissaolollaan.
Median ensisijainen tehtävä on tiedon välittäminen. Sen pitää siis kertoa, mitä on tapahtunut ja miksi. Sen ei pidä kuitenkaan asettaa ihmisiä lahtipenkille, vaikka se kiihottaisikin. Koska toimittajat eivät kykene moraalisiin kannanottoihin, niiden tekeminen pitäisikin jättää kolumnistien tehtäväksi. Taitava kolumnisti osaa sijoittaa tapahtumat oikeaan valoon ja myös tasoittaa laineita. Tunnekuohut yleensä estävät järkevät kannanotot.
Riippumatta siitä, ovatko kolme suurinta puoluettamme hallituksessa vai oppositiossa, ne käyttävät aina valtaa. Median kuuluisikin seurata valppaasti kaikkien suurten puolueidemme tekemisiä, vaikka valppaus hallituspuolueiden suuntaan on tietysti ensisijaista. Täysin eri mieltä olen siitä, että median pitäisi vallan rakkikoirana räksyttää kaikesta mahdollisesta. Rakkikoirat on syytä pitää kiinni, mutta kunnolliset vainukoirat voi pitää vapaana.
Ihminen surkastuu silloin alhaiseksi, mikäli hän käyttää asemaansa hyväkseen, vaikkapa käräjöimällä pienkustantamoa vastaan, voidakseen kostaa entiselle tyttöystävälleen JA tämä on oleellista, yrittää samalla rajoittaa sananvapautta merkittävällä tavalla. Tietenkin, alhaista on myös se, että panee nuoret asunnontarvitsijat maksamaan ylisuuria vuokria, jotta rakennusliikkeiden ei tarvitsisi käydä tarjouskilpailua. Nuorten asunnontarvitsijoiden rahoittamat vaaliavustukset ovat, no -alhaisia nekin.
Et oikein ole ymmärtänyt lehdistönkään tehtävää, se on oikeasti tiedonvälitys, ei opetustehtävä. Tietoa välitetään lisäksi siten, että ihmiset ovat valmiita osaltaan myös maksamaan tästä tehtävästä, jos ei muuten niin mainoksien pakkosyötön hyväksyen. Lehdistön tehtävänä ei ole siis politikointi, eikä myöskään yhteiskunnallistenongelmien ratkaiseminen, niitä varten ovat toiset toimijat. Lehdistö ei laita lahtipenkkiin, sen tekevät lukijat, mikäli niin asioita kokevat. Täysin neutraali tiedonvälitys on mahdotonta, eikä se kerää lukijakuntaa. Tietenkin toimittajat pystyvät moraalisiin kannanottoihin ja he voivat niitä myös tehdä. Kaikki pystyvät ottamaan moraalisesti kantaa, omien arvojensa mukaisesti ja näin tulisikin tehdä.
Arvokeskustelu käynnistetään ottamalla epäkohtia esille, se oikeastaan on jo riittävä. Mikäli yhteiskunnallinen keskustelu käynnistyy, siihen voi lehdistö toki ottaa osaa.
Opposition käyttämä valta on pienempää, mikäli kritiikkiä ajattelee, sen muodostaminen uutiseksi on hankalampaa, siksi hallituspuolueet saavat julkisuutta, sekä hyvässä että pahassa.
Samaa mieltä olen taitavista kolumnisteista.
on vajonnut tosi alas, kun hän on sinun tasollesi vajonnut.
Tässä täydellinen vastaus kysymykseesi.
Sinä olet sairas. Mene hoitoon.
Olet totisesti ahdistunut ihmispolo.
Kepuko ja Kekkonenko se sinua noin ahdistaa?
Sosialidemokratiahan kylläkin on monen ihmisen elämän pilannut, ja demujen toiminnan takia on edellenkin jonot psykiatrisella puolella, demareiden talouspolitiikan ja työllisyydenhoidon jälkiseuraamuksena.
Muistelen nimimerkki Niinpä niin'in kehuskelleen hyvällä kotikasvatuksellaan, jonka vuoksi hän ei herjaa kanssakeskustelijoitaan eikä muitakaan. Edellisessä kirjoituksessaan hän kuitenkin puolustelee henkilöitä, jotka ovat hänen maksiiminsa unohtaneet. Susanna Ruususen kirjaa ei varmaan hyvän kotikasvatuksen saanut henkilö olisi kirjoittanut, eikä hyvän kotikasvatuksen saanut kustantaja olisi sitä kustantanut. Epäilenpä Jari Tervonkin kotikasvatusta, kun hän on Koljatin mennyt kirjoittamaan. Samaa voi varmasti sanoa suuresta toimittajalaumasta, oli pääministerin kiusaaminen taannoin sen verran railakasta.
Minä odottaisin toimittajilta mahdollisimman objektiivista tiedonvälitystä. Se vaatii tietysti toimittajalta ankaraa itsekuria ja asioihin paneutumista. Nykyisin kuitenkin toimittajat erityisesti Ylessä ovat avoimen aatteellisia ja puolueellisia, törkein esimerkki tästä on Pressiklubi, jossa punikkitoimittajat haastattelevat toisiaan ja ilkeävät vielä väittää olevansa mediakriittisiä. Propagandaa puhtaimmillaan on ohjelma tuo:)))
Sananvapauteen kuuluu myös sananvastuu. Tuo vastuu kuuluu myös kustantamoille, niin isoille kuin pienillekin. Vastuu määrittyy olemassa olevan lain ja tuomioistuimen harkinnan puitteissa. On erittäin hyvä, että asiaa käsitellään ylemmissä oikeusasteissa. Tällöin kustantamot ja kaiken maailman gloryhunterit pystyvät harkitsemaan toimiensa oikeudellisia seuraamuksia paremmin. Kysymys ei siis ole ainoastaan menneisyydestä, vaan myös tulevaisuudesta.
Medialta on lupa edellyttää, että se kertoo kiihkottomasti ja ennakkoluulottomasti tapahtuneesta. Käsitykseni on, että se onnistuu tehtävässään paremmin kirjoittaessaan murhajutun oikeudenkäynnistä kuin politiikkaan liittyvistä asioista. Sopii kysyä, miksi ja mihin ammattitaito katoaa. Jos tarkastelee esimerkiksi Setä Arkadian kolumneja Maikkarin sivuilta, ei voi kuin ihmetellä. Niin ala-arvoista juttua sieltä löytää.
Kun kannanotot jäävät asteelle syyllinen-syytön, ollaan täsmälleen väärällä kaistalla. Media toimii nimenomaan opettajana silloin, kun se lähtee määrittämään vastauksia noihin kysymyksiin perustelematta, siis valottamatta asian taustaa riittävästi. Keskustelusta muodostuu tällöin arvoton keskustelu, eräänlainen hiekkalaatikkojen juupas/eipäs-leikki.
Tulkintasi on sikäli väärä, etten kehuskellut hyvällä kotikasvatuksellani, sanoin kasvatukseni estävän tiettyjen asioiden tekemisen. On oikeasti eri asia, vaatia omalta toiminnaltaan tiettyjen eettisten pelisääntöjen noudattamista, kuin ryhtyä yleismoralistiksi. Minun mielestäni Susanna Ruususella on tekijänoikeudet omaan elämäänsä ja vaikka hänen elämänsä on sivunnut pääministeriä, hänellä on oikeus edelleenkin kertoa omat kokemuksensa. Kirjan kustantaminen on hieman hankalampi juttu, fiksuahan se ei ollut, liiketoimintaa kuitenkin. Koljattia tulen tuskin koskaan lukemaan, sen tyyppinen satiiri ei oikein innosta. Satiiri ja ironia ovat vaikeita kirjallisuudenlajeja, koska kirjoittaminen ja lukeminen ovat vuorovaikutussuhteisia. Täytyy siis pystyä lukiessaan tulkintaan.
Katson niin harvoin televisiota, etten voi puhua oikeastaan toimintatavoista siellä, Pressiklubi on tuntematon sekin. Toimittajat ovat asenteellisia kuten kaikki muutkin, se on huomattava kun tietoja kuluttaa, vaatimus siitä että lukijat olisivat mediakriittisiä on huomattavasti asiallisempi. Tietoa on nykyisin niin hyvin saatavilla, mikäli haluaa toisia näkökulmia se ei ole sinänsä vaikea tehtävä.
Olen samaa mieltä siitä, että vastuu kuuluu ilman muuta kaikkeen vapauteen. Kuitenkin, sanavapaus on arvona siten tärkeä kansalaisyhteiskunnan kannalta, ettei sitä pitäisi pyrkiä rajoittamaan. Suomi on saanut varsin monta tuomiota EU-tuomioistuimessa siitä, että täällä tulkitaan liian ahtaasti käsitettä sananvapaus. Onkin varsin mielenkiintoista nähdä, pitääkö korkeimmanoikeudenlinja myös tässä Vanhanen/Ruusunen jutussa, vai tehdäänkö Uotin tyyppinen ratkaisu ja noudatetaan kansainvälistä käytäntöä. Mikäli uusi käytäntö jatkuu, silloin Vanhanen häviää juttunsa, muussa tapauksessa uuniperunoita käsitellään EU.ssa.
Ei toimi, opetukseen kuuluu nimenomaan taustojen selvittely, pyrkimys motiivien näkemiseen. Pelkkä uutinen on asia, josta tulkinnan tekevät muut. Mikäli keskustelu menee kinasteluksi, silloin voidaan pohtia sitä, mikä asiasta tekee siten vaikean, ettei avoin vuorovaikutus onnistu. Harvinaista on se, että tiedonvälittäjät ovat keskustelemattomuuskulttuuriin syyllisiä.
Hyvä juttu, että Kääriäinen antoi tuon haastattelun. Tekstistä kävi aika selkeästi ilmi Kääriäisen penseä suhtautuminen kepun nykyjohtoon ja loputhan lukija voikin itse päätellä rivien välistä. Uusia naamoja olisi johtopaikoille saatava, jos kepu meinaa mainettaan parantaa ja jatkossakin pärjätä. Nämä nykyiset ovat saaneet melkoista haipakkaa aikaiseksi, mutta itsepä ovat itsepäisen tiensä valinneet ja tapansa kaikelle kansalle tutuksi tehneet. Samalla sattuivat myös pilaamaan koko puolueen maineen, mutta sitä he eivät myönnä. Sanovat sattunutta vain maan tavaksi...
Heidän onnensa on, että kepu ei ole mikään yksityinen ja vastuunsa tunteva firma. Sieltä olisi tuolla asenteella saatu kenkää ja isoa kenkää sittenkin. Maineen pilaajat pilaavat myöskin firman asiakassuhteet ja niin on käynyt keskustallekin. Äänestäjät katsovat paremmaksi vaihtaa puoluetta ja se on ihan oikein. Miksi teeskennellä pitävänsä sellaisesta, mikä aiheuttaa yleistä pahennusta ja politiikan pilaantumista.
Valehtelu ja korruptio eivät ole maan tapa, mutta erään kepulaisen selityksen mukaan näin olisi asian laita. Jos tuollaiseen näkemykseen yhtyy yksi jos toinenkin kepulainen, niin eipä tarvitse Kääriäisen kannaottoa ihmetellä.
Aamun uutisissa kerrotaan, ettei se Kääriäinen ainoa panikoitunut kepupoliitikko ole. Kallikin haluaa kepun vaihtavan ministereitä:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kalli Ylelle Keskustan eduskuntaryhmä vaihtaisi ministereitä/1135250441636
Hienotunteisesti hän jättää vaihdettavat nimeämättä. Hyssälä lienee yksi niistä, toisena Kiviniemi, joka on tullut liiaksi pääkaupunkimyönteiseksi. Ehkä hän vaihtaisi mielellään pääministerinkin, mutta sitä hän ei tietenkään uskalla sanoa
jätetään nämäkin päätökset hänelle, jolle ne kuuluvat.
Matti osaa päättää kierrätettävistä ministereistä mainiosti ilman sinun viisaita neuvojasi ;)
Mutta Matti ei ymmärrä kierrättää itseään.
Toinen aamun uutinen kertoo, että kepulaisuus näkyy kannattavan. NovaGroupin konkurssiin vienyt kepun vaalirahoittaja Arto Merisalo on vuonna 2008 tienannut 2,3 miljonaa euroa. Eipä tuo ole paljonkaan Olli-Pekka Kallasvuon 4,3 miljoonan euron tienestien rinnalla, ja on Koneen Alahuhtakin melko mukavasti hankkinut, 4,1 miljoona euroa vuodessa. Kepulainen tausta kai tuonkin kaksikon hyville tienestipaikoille johti:
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kallasvuo eniten ansainnut yritysjohtaja ndash ansiotulot 43 miljoonaa /1135250442098
Kyllä kepu todellakin on hyvä puolue. Paitsi maajusseille, niin myös eräille muille, joilla on kykyjä ja saumaa nousta kepun rakentamia portaita ylöspäin.
Ne kepulaiset, joilla kykyjä ja saumaa ei ole, ovat joutuneet jäämään raksaduunareiksi tai elämään sossun varassa, mutta täällä he saavat leikkiä porvaria ja räksyttää itseään parempiosaisia punikeiksi nimitellen. Ja kun joku noista räksyttäjistä on epävarma omasta seksuaalisesta identiteetistään, hän räksyttää myös homoista. Ja jos hän on lisäksi oikein ällöttävän ruma, hän itseään näyttämättä arvostelee muiden ulkonäköä, ja kun niin rumalla ulkonäöllä ei saada edes rumaakaan naista, niin sitten hän nimittelee mötköksi ja sammakoksi jonkin parempiosaisen hienoa, kaunista naista.
Mutta kyllä kepulaisuus kannattaa tuonkin onnettoman kohdalla, sillä kepulainenhan elää mielikuvituksensa varassa, ja ”köyhän ainoo huvitus on vilkas mielikuvitus”, kuten Juha ”Watt” Vainio sanoi!
Jotta voidaan maksaa persaukisten aliupseeri- vanhusten eläkkeet.
Saiko mötkö munaa "keilareissullaan", varmaan sormella koetit palatessa kuinka oikea mies saa toosan märäksi ilman tummelia...;)
sinun saavan vastikkeetonta tukea yhteiskunnalta nelisen tonnia kuukaudessa. Meneehän siitä sentään vajaa tonni takaisin mutta on se aikapaljon tyhjästä.
Silti on varaa repiä persettään oikeata työtä tekevien ansioista?
Ja ihmisten halveksiminen on myös sopivaa ajankulua "upseerille ja herrasmiehelle"?
Pakko myöntää, että sinusta pitää, jos mahdollista, päivä päivältä vähemmän. Eikä se ole tosiaankaan kovin paljon...
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomen suurimman palkan nosti jälleen Jorma Ollila/1135250442506
Kallasvuon tulot ovat vähäiset Jorma Ollilan tulojen rinnalla. Keputaustainen se on Ollilakin.
Kepulaiset ovat siis keskimääräisesti normaalituloisia. On Ollila, Kallavuo, Alahuhta, Merisalo ja monia ökyisäntiäkin, mutta enemmistönä kuitenkin ovat ne köyhät piruparat, joita täällä edustavat keris, sonnimies-controlman-Manninen ja suurin osa saittikepuleista. Oiva Härkönen on kai sitä kepulaisten keskivertoa.
ja suoraselkäinen SUOMALAINEN!
Kommunistiti kyykkyyn !!! Hyvä Korhonen!!!
Jamppa vai Jomppea?