Pistänpä tämän tähänkin, jos vaikka tulisi keskustelua.
Olisi hyvä, jos koulu antaisi pakolliset pohjat mahdollisimman moneen kieleen, jota sitten voi vahvistaa vanhempana tarpeiden mukaan. Olisi aika erikoista, että esim. 13-vuotias tietää, mitä aikuisena tarvitsee. Tai hänen vanhempansa.
Opiskeluhan jatkuu nykyisin monilla koko eliniän.
EI peruskoulun opetus yksinään ole sellaista, joka antaisi varsinaisen kielitaidon, vaan pohjat sille.
Sen takia hyvän pohjan antaisi pohjat ruotsista, venäjästä ja englannista. Kaksi naapuriamme maailmankieli. Sen lisäksi valinnaisia halukkaille.
Kyse on vain painotuksista kouluissa, sekä esim. integroidun opetuksen lisäämisestä: Esim. ruotsin historiaa ruotsiksi, liikuntaa joskus englanniksi, jne.
Kielten opetuksen suunnittelussa tärkeintä on itse asia eli opetuksen muotojen pohtiminen.
Mutta sehän ei tällä palstalla ketään kiinnosta, puhutaan vain jostain epäolennaisuuksista, jolla saadaan suunnattua vihaa kansanryhmää (siis omia maanmiehiä) kohtaan. Eli kielikeskustelu on monille jain manipulointiväline.
Olisi hyvä, jos koulu antaisi pakolliset pohjat mahdollisimman moneen kieleen, jota sitten voi vahvistaa vanhempana tarpeiden mukaan. Olisi aika erikoista, että esim. 13-vuotias tietää, mitä aikuisena tarvitsee. Tai hänen vanhempansa.
Opiskeluhan jatkuu nykyisin monilla koko eliniän.
EI peruskoulun opetus yksinään ole sellaista, joka antaisi varsinaisen kielitaidon, vaan pohjat sille.
Sen takia hyvän pohjan antaisi pohjat ruotsista, venäjästä ja englannista. Kaksi naapuriamme maailmankieli. Sen lisäksi valinnaisia halukkaille.
Kyse on vain painotuksista kouluissa, sekä esim. integroidun opetuksen lisäämisestä: Esim. ruotsin historiaa ruotsiksi, liikuntaa joskus englanniksi, jne.
Kielten opetuksen suunnittelussa tärkeintä on itse asia eli opetuksen muotojen pohtiminen.
Mutta sehän ei tällä palstalla ketään kiinnosta, puhutaan vain jostain epäolennaisuuksista, jolla saadaan suunnattua vihaa kansanryhmää (siis omia maanmiehiä) kohtaan. Eli kielikeskustelu on monille jain manipulointiväline.
Vastaukset 27
Vanhimmat
"Kyse on vain painotuksista kouluissa, sekä esim. integroidun opetuksen lisäämisestä: Esim. ruotsin historiaa ruotsiksi, liikuntaa joskus englanniksi, jne."
Suomalainen suomenkielinen on saanut käydä koulunsa vielä hyvin lyhyen ajan suomen kielellä joten enpä usko, että hän haluaisi patata niihin vanhoihin "hyviin aikoihin" jolloin koulua sai käydä ainoastaan ruotsin kielellä, tuskinpa haluavat.
tuollaiset vanhat asiat olisi syytä jo unohtaa, ja suunnata nykyisyyteen/tulevaisuuteen.
Yhteiskuntien välisten yhteyksien kansainvälistyessä kielitaidon merkitys korostuu. Eiköhän ne "vanhat hyvät ajat" ole vain herne vanhempien nenässä, mutta miksi siirtää sitä seuraavaan sukupolveen?
Kysehän ei ollut siitä, etteikö koulua käytäisi suomeksi (voittopuolisesti). Integroidussa opetuksessa on kyse siitä, että jokin sopiva teema voidaan sisällyttää kielten opetukseen, kuten esim. historian.
Näin kielten opetus samalla lisääntyy.
Ymmärrän myös, että kaikillä lapsilla ei ole samanlaisia valmiuksia tähän. Valinnan vapautta voisi tulla esim. siihen, että opiskeleeko historiaa kielten opetuksella integroituna vai ei jne.
Kirjoitan tekstejä aika vauhdille, mutta kirjoitusvirhe ei varmaan ole se olennainen asia tässä?
Onneksi te täydellisinä ette tee koskaan kirjoitusvirheitä...
Ette kyllä ymmärtänyt pointtiani.
Viha romukoppaan, niin näette.
Eikä sitten niitä haistatteluja.
"Integroidussa opetuksessa on kyse siitä, että jokin sopiva teema voidaan sisällyttää kielten opetukseen, kuten esim. historian.
Näin kielten opetus samalla lisääntyy."
ja Suomessa on hyvä osata suomea. Se on ollut hyvä menestysresepti jo pitkän aikaa joten otetaan vain samoja lääkkeitä jatkossakin. On menestytty PISA:ssa ja muissa mittauksissa joten on ihan turhaa seikkailua ryhtyä sellaiseen jossa kukaan ei ole vielä onnistunut tähän mennessä. Vanha kommunismikin ideana on kuollut joten silleen.
epäilyttää millä pohjalla sinä tänne kirjoittelet "suomenkielisenä". Kielitaidolla voi olla pohja, ei pohjat.
Manipulointivälineenä kielikeskustelun näkee vain ne joilla on todellisuus hämärää tai todellisuudentaju puuttuu kokonaan.
Lisäys: Tarkoituksenasi on ilmeisesti ainoastaan riidellä. Minulla on tapana kirjoitella vain faktoja itsestäni. En tiedä mikä on sinun tapasi käyttää internettiä?
Ilmeisesti kirjoitusvirhe tekstistä kertoo siitä, että kirjoittajan äidinkieli ei ole suomi?
Tämä kertoo juuri tämän palstan keskustelun hyvin heikosta tasosta.
epäilin vain, olinko oikeassa. No eihän täällä kukaan voi tietää, vai mitä?
Pakkoruotsittaja nim. suomenkielinen on todella suomenkielinen. Jos on niin sitten hän on yksi niistä 2200 ruotsin opettajista.
opetan korkeakoulussa (suomenkielisessä) matemaattisia aineita.
Meillä tuota mainitsemaani integroitua opetusta on. Mielestäni se olisi sovelletavissa 7.-9.-luokille ja lukioon.
Integroitu opetus voi sinänsä olla kokeiluna OK, mutta ei silloin, jos piilo-opetussuunnitelmana on käytännössä ruotsin tuputus integroituna joka aineeseen. Lukiossa voisi ainakin termejä ja käsitteitä joissakin aineissa opetella englanniksi esim. matematiikassa, niin ei se tiiliskiven kokoinen englanninkielinen matikan kirja tuntuisi sitten ihan niin pelottavalta yliopiston ekalla kurssilla... :)
Yes, that's what I meant :o)
Olen ehdottanut aiemmin tällä palstalla, että yläasteen alussa olisi pakollinen Suomen vähemmistökielet -kurssi, jossa käytäisiin läpi ruotsin, venäjän, saamen, romanin ja viittomakielen historia, merkitys ja alkeet. Tämän kurssin jälkeen tehtäisiin varsinainen valinta, mitä kieltä tai kieliä yläasteella opiskellaan. Ruotsi ei siis tietenkään olisi pakollinen, mutta tämän "esikurssin" myötä siitä varmaan moni sitten innostuisi ja valitsisi sen.
Historian opettaminen ruotsiksi tai liikunnan opettaminen englanniksi jne. ei ole mielekästä, koska kyseisten aineiden opettajien kielitaito tuskin on sillä tasolla, että siitä olisi malliksi oppilaille.
Sen sijaan voitaisiin järjestää natiivien vierailuja kaikille kielten tunneille, he voisivat pitää osan kurssista tai ohjata keskusteluja jne. Ruotsin osalta olisi tärkeää, että saataisiin ruotsinruotsia puhuvia vierailijoita, koska ääntämys poikkeaa niin paljon suomenruotsista.
Harva täällä mitään kansanryhmää vihaa. Suurin osa kansasta vihaa pakkoruotsia, ja se on täysin oikeutettua vihaa. Jos sinä yhdistät pakkoruotsin vihaamisen kansanryhmän vihaamiseen, niin se on sitten sinun omaa mielikuvitustasi.
Olen ehdottanut aiemmin tällä palstalla, että yläasteen alussa olisi pakollinen Suomen vähemmistökielet -kurssi, jossa käytäisiin läpi ruotsin, venäjän, saamen, romanin ja viittomakielen historia, merkitys ja alkeet. Tämän kurssin jälkeen tehtäisiin varsinainen valinta, mitä kieltä tai kieliä yläasteella opiskellaan. Ruotsi ei siis tietenkään olisi pakollinen, mutta tämän "esikurssin" myötä siitä varmaan moni sitten innostuisi ja valitsisi sen.
Kannatan siltä osin, että olisi hyvä, että sellainen olisi. En oikein näe että noista mainitsemistasi valittaisiin pakollinen kieli. Ehkä niin, niitä saisi valita C-, D-kieliä jne. Siis niitä, joita tulisi pakollisten lisäksi.
Historian opettaminen ruotsiksi tai liikunnan opettaminen englanniksi jne. ei ole mielekästä, koska kyseisten aineiden opettajien kielitaito tuskin on sillä tasolla, että siitä olisi malliksi oppilaille.
Ehkä tietyt tunnit voisi tulla pitämään kielitaitoinen, jo ope ei osaa. Tai ehkä ei niin täydellinen ope kannustaisi oppilaitakin puhumaan vierasta kieltä. Eli että kyse ei ole kieliopin täydellisestä osaamisesta vaan asenteesta. Eli että kielitaitio tulee kieltä käyttämällä.
Harva täällä mitään kansanryhmää vihaa. Suurin osa kansasta vihaa pakkoruotsia, ja se on täysin oikeutettua vihaa. Jos sinä yhdistät pakkoruotsin vihaamisen kansanryhmän vihaamiseen, niin se on sitten sinun omaa mielikuvitustasi.
Osa näyttää vihaavan. Osa on asiallisia keskustelijoita. Heidän kanssaan toivon kirjoittelua tällä palstalla.
"Kannatan siltä osin, että olisi hyvä, että sellainen olisi. En oikein näe että noista mainitsemistasi valittaisiin pakollinen kieli. Ehkä niin, niitä saisi valita C-, D-kieliä jne. Siis niitä, joita tulisi pakollisten lisäksi."
En tarkoittanut että se valinta pitäisi kohdistua pelkästään näihin kieliin, ja tuskinpa vaikkapa saamen kieleen montaa halukasta olisikaan. Tämän johdantokurssin ideana olisi esitellä, että tämmöisiä kieliä täällä meidän maassa puhutaan. Ikään kuin mainoksena kotimaan kielistä. Sen jälkeen oppilaat valitsevat jonkin kielen, jota B-kielenä opiskelee. Siis pakollinen kieli, mutta ei pakolla määrätty! Jos saamea/romania tms. olisi moni halukas valitsemaan, niin eihän mikään estäisi kuntaa järjestämästä opetusta. Tietysti valikoimassa olisi myös saksa/ranska jne. kunnan resurssien puitteissa.
"Osa näyttää vihaavan. Osa on asiallisia keskustelijoita. Heidän kanssaan toivon kirjoittelua tällä palstalla."
Jos yhtään olet seurannut viime aikojen kommentteja, niin tätä vihaamiseksi leimaamista tapahtuu ruotsinkielisen median taholta. Hesarin keskusteluissa käytyä asiallista keskustelua leimataan rasistiseksi ja Wallin avoimesti haukuu kirjoittajia avohoitopotilaiksi. Hesarin kommenteista kuitenkin 99% on asiallisia ja hyvin perusteltuja kommentteja (sehän on moderoitu, eli todellisia rasismikirjoituksia ei edes julkaista). Eikös tällainen perusteetta rasistiksi haukkuminen ole selvää vihanlietsontaa suomenkielisiä kohtaan?
Täällä on
1) Ruotsin ja ruotsin kielen vastaista kirjoittelua, joka sinänsa on ok, jos sitä edes yrittäisi perustella, mutta miksi sitä pitää aina höystää v...u, yms. sanoilla, tai "svedut on homoja". Lisäksi monet "keskustelunavaukset" ovat kielikeskustelun kannalta täysin epärelevantteja, ja joiden tarkoituskin on vain ärsyttää.
Katsokaa vaikka "uusi"-merkinnällä varustettuja.
2) Kohdan 1. kirjoittelijoita tekeytyneinä ruotsinkieliksi, ja yrittävät provosoida muita tyyliin: "Me ruotskieliset tienaamme hyvin, harmittaako?". Ei tällä palstalla juurikaan ruotsinkieliset kirjoittele. Miksi niin tekisivätkään? Asiallinen keskustelu RKPstä ja ruotsin kielestä voisi tuoda tänne ruotsinkielisiäkin mukaan.
3) Sitten, hyvin harvoin, joku oikeasti kieltenopetuksesta kiinnostunut.
tällä palstalla, niin opettele quottaamaan. Siis tekstistäsi näkee, mikä on omaasi ja mikä lainaamaasi.
Et taida oikein tuntea tilannetta yläasteella, kun esität esim. historian opettamista osin ruotsiksi. Saahan ruotsin opetuksessa sisältöteemana olla vaikka historia, mutta toisinpäin homma ei toimi (historian opetus ruotsiksi). Oppilaiden ruotsia kohtaan tuntema vieroksunta, jopa viha vain leviäisi historian opetukseen ja lopputulos olisi negatiivinen, ojasta allikkoon. Mikä mahtaisi tämän sinun integroidun opetuksen lopputulema olla: surkea yritys tunkea ruotsia sinnekin, minne se ei oikeasti kuulu.
Törkein esitys viime aikoina tällä alueella oli radio Vegassa emer.prof. Sauli Takalan (tunnen miehen yli 30 v ajalta) esitys Suomen historian opettamisesta ruotsiksi! Voi taivahan vallat.
nimim. 7.-luokkalaisen vanhempi
Ruotsinkieli ei ole oikotie kielitaitoon suomalaiselle. Kun näin on, niin jättäkäämme se suosiolla pois relevanttien mahdollisuuksien joukosta. Ruotsin kielen ihannointi jää tulevaisuudessa vain yksityisten asian harrastajien käyttöön.
Tarkoituksen mukaisuus ohjaa käytäntöjä.
kohta 1).
ruotsinkielisenä uskon todella että kieltenopetus onnistuu parhaiten leikiten. Mutta koko opetus nyky Suomessa keskittyy liian plajon virheisiin (koskee ruotsinkielisiä kouluja ja varmasti myös suomenkielisiä samalla tavalla) Tämän johdosta pelko nousee pintaan; puhun varmasti väärin. Joten en puhu ollenkaan. Sen sijaan kun kannatuksella uskaltaisi puhua senverran kun osaa.
Ongelmaksi Suomessa on viime vuosina noussut haluttomuus oppia muita kun yksi vieras kieli (joka miltei poikeuksetta on englanti) Kun taas 15 v sitten vielä 2-3 kieltä oli ihan tavallista. Tämä tulee tulevaisuudessa heikentämään kilpailukykyämme esim Eestiin verrattuna. Koska heiden asenteensa kieliin on täysin eri kuin meidän.
Ruotsi -oikotienä - en väittäisi että näin on. Mutta ruotsi-englanti-saksa-ranska-italia ja espanja ovat sen verran sukua että ne tukevat toisiansa monella tavalla.
Kielitaidoille pitää koulussa antaa pohjan, sitten voi myöhemmin opiskella tarvitsemiansa kieliä enemmän
Kielien samankaltaisuus saattaa myös sekottaa. Opiskellessani ruotsia ja saksaa samaan aikaan, niin kyllä ne mielestäni häiritsivät toisiaan. Englanti on niin paljon vahempi, että sen suhteen ei ollu "häiriötä".
No, minä olenkin vain lahjaton ugri, eikä tämä sekoittuminen varmaan ole muilla ongelma.
Tiedätkö miksi Eestissä on parempi asenne kielten opiskeluun? No koska heillä ei ole enää pakkovenäjää! Kyllä suomalaistenkin asenne muuttuu, kun pakkoruotsi poistuu.
Kuinka moni oikeasti tarvitsee esim. kolmea vierasta kieltä? Tämä ei ole kannanotto kielen opiskelua vastaan, vaan ihan aidosti kysyn, kuinka tarpeellista oikeasti on, että jokainen osaisi montaa kieltä? Vai olisiko tärkempää, että yhteiskunnassa olisi kokonaisuutena monen eri kielen osaajia?
Muussa tapauksessa rajoittaa elämänsä aivan turhaan.
Miksi ilakoit virolaisten "pakkovenäjän" poistosta, samalla kun kaltaisesi ovat ajamassa pakkovenäjää Suomeen? Ruotsinkielellä pääset kansantalouksiin jotka ovat yhdessä suurempia kuin Venäjä.
Virolaiset nuoret tuhlaavat tuhannen taalan paikan kun hylkäävät venäjänkielen, eli jälleen asennevamma tulee kalliiksi.
Ruotsinkieliset kansantaloudet suurempia kuin Venäjä? Häh? Siis Ruotsi Ahvenanmaa Suomen rannikko suurempia kuin Venäjä? Mikä juttu tämä on?
Kuka on ollut ajamassa pakkovenäjää Suomeen? Useimpien pakkoruotsin vastustajien tavoitteena on, että ruotsin tilalle voidaan valita venäjä tai jokin muu kieli koulun valikoimasta. Eli ei todellakaan pakosta toiseen pakkoon.
Iloitsen Viron pakkovenäjän poistosta siksi, että kyseessä oli pakkoruotsin kaltainen poliittinen oppiaine, jota terveessä demokratiassa ei kaivata. Kyse ei niinkään kielestä itsestään vaan siitä, että kieli toimii näissä tilanteissa poliittisen ideologian välineenä.
Vastasit kysymykseeni kielten opiskelusta, että se on tärkeää ja muuten rajoittaa elämäänsä. Voitko kuvailla tarkemmin, miten tärkeää se on? Miten henkilön elämä rajoittuu, jos hän osaa vaikkapa vain englantia ja saksaa? Miten suuri merkitys hänelle käytännössä on, jos hän osaa vielä ranskaa ja espanjaa? Euroopassa on aika harvinaista, että osattaisiin yli kahta vierasta kieltä. Onko suurin osa eurooppalaisista rajoittuneita?
En edelleenkään tarkoita väheksyä kielten opiskelua, mutta en myöskään kannata sellaista ideologiaa, että kielten opiskelu on maailman tärkein asia. Maailmassa on paljon tärkeitä asioita ja kaikki ei voi oppia kaikkea. Useimmille kieli ei ole ideologia vaan kommunikointiväline. Tällä hetkellä kielitaidolla suomi englanti pärjää jo hyvin pitkälle. Lisäkielistä ei tietenkään ole haittaa, mutta onko se välttämätöntä, että kaikki opiskelee hirveän montaa kieltä? Olisiko parempi, että aikaa jäisi myös muihin aineisiin enemmän? Matematiikkaa, fysiikkaa, biologiaa.... onhan näitä tärkeitä aineita vaikka kuinka.
Itse luonnontieteiden alan ihmisenä olen surullinen siitä, että fysiikkaa ja kemiaa on vain yhdet pienet kurssit lukiossa pakollisena (ellei tilanne ole muuttunut viime aikoina). Ympäristöongelmat koskettavat meitä jokaista, ja olisi tärkeää ymmärtää hieman pintaa syvemmältä, mistä näissä monimutkaisissa asioissa on kyse. Siksi luonnontieteitä tulisi käsitellä enemmän, vaikka sitten kielten kustannuksella. Tämä nyt on vain minun mielipiteeni, mutta toivottavasti ymmärrät, että maailmassa on muitakin asioita kuin kielet.
Maailmassa on muutakin kun kieliä. Matkustelemalla vaikkapa vain Euroopassa, huomaat pian että yhdistelmällä suomi englanti pärjää hienosti Suomessa ja Englannissa, muualla on jo sitten vähän kankeampaa.
Jaan täysin huolesi maantiedosta, biologiasta, fysiikasta ja kemiasta. Myös liikunnan vähyys askarruttaa nykysuomessa.
Kielissä on se hyvä puoli että niiden oppiminen ei lopu. Vanhempanakin oppii joka päivä tahattomasti lisää _jos perusta on kunnossa_. Muussa tapauksessa kaikki vieras kuullosta lähinnä käsittämättömältä.
Koulun tulisi valmentaa tulevaisuutta varten eikä erikoistuttaa ihmisiä jollekin kapealle sektorille jo ennen täysi-ikäisyyttä. En ollut itse mikään kieli-ihminen koulussa, enkä oikein kouluihminenkään. Nyt on yliopiston paperit taskussa "kovalta" alalta ja kieletkin sujuvat. Ei se koulu tainnut kovin huono olla?
Suomi englanti-yhdistelmällä pärjää hyvin Suomessa opinnoissa ja työelämässä. Tämä lienee minimivaatimus jokaiselle tavalliselle tallaajalle. Ne, mitä kieliä näiden lisäksi pitäisi sitten opiskella, pitäisi olla harkinnanvaraista yksilöistä riippuvaista. Ei kai ole yhteiskunnan tehtävä valmistaa ihmisiä jokaista mahdollista tilannetta varten, esim. jos joku haluaa töihin Ruotsiin, joku Saksaan, joku Espanjaan... Yhteiskunnan tehtävä on opettaa ne perustaidot, joilla pärjää Suomessa, kielten osalta siis suomi englanti. Ja jos joku nyt alkaa valittaa pakkoenglannista, niin olkoon sekin sitten vaihdettavissa johonkin muuhun kieleen, jos joku ihan välttämättä niin haluaa. Mutta tehtäköön selväksi sille, joka näin haluaa tehdä, että esim. yliopistojen oppikirjoista iso osa on englanniksi.
Kun on yhden vieraan kieleen oppinut, niin on jo jonkinlainen kuva siitä mitä kielten opiskelu on. Siis on helppo aikuisenakin mennä vaikka kansanopistoon lukemaan lisää kieliä. Luonnontieteiden osalta asia ei ole näin yksinkertaista, ne kun ovat omia alojaan eikä toistensa kaltaisia kuten kielet. Siksi luonnontieteisiin olisi syytä panostaa peruskoulussa ja lukiossa enemmän.
Ei koululainen tiedä mitä kieliä hän tulee tarvitsemaan, eikä koulu kykene tarjoamaan kieliä opiskeltavaksi noin vain. Sinun tulisi tietää että Suomessa on käytännössä pakkoenglanti, sillä muiden pitkien kielien opetusryhmiä ei ole. Tämä ei johdu opiskelijoiden tahdosta, vaan siitä, että joko opettaja puuttuu tai sitten vaaditaan liian suuria opetusryhmiä. Pakkoenglanti on fakta. Samaa koskee pakkosuomea ruotsinkielisissä kouluissa. Suomen pänttääminen aloitetaan kolmannelta luokalta kaikissa muissa ruotsinkielisissä kouluissa Suomessa, paitsi muutamassa tarpeeksi suuressa koulussa (>400 oppilasta alaluokilla).
Koululainen ei myöskään tiedä, josko jokin luonnontiede tulee tarjoamaan tulevaisuuden uraa. Siksi on kohdallaan että kaikkia opetellaan vähintään yleissivistyksen verran. Harva on koulussa kiitollinen siitä että joutuu/saa oppia laajasti vähän kaikkea, kun toiset aiheet maistuu ja toiset ei. Myöhemmin sitä on kiitollinen kun ei näytä tietämättömyyttään tollota, kuten niin moni "fakki-idiootti" tekee.
On onni että täysi-ikäiseksi tulee vasta 18 vuotiaana, jolloin saa äänestää ja päättää runsaammin omista asioistaan. Siihen asti joutuu luottamaan aikuisten päätöksiin. Ottaen huomioon mistä mihin Suomi on itsenäisyytensä aikana ponnistanut, niin ei ne aikuiset kovin väärässä ole olleet.
Ala-asteella "pakkoenglanti" on siitä syystä, että ruotsi tulee väkisin vastaan yläasteella. Kaikki tervejärkiset haluavat opiskella edes yhden tarpeellisen vieraan kielen ja tähän tarkoitukseen englanti on se varmin valinta. Kaikki eivät ole niin lahjakkaita, että pystyisivät opiskelemaan kolma kieltä. Jos pakollista ruotsia ei olisi, ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi olisi helpompi ottaa jokin muu kuin englanti.
Useimmilla yläasteilla ja lukioissa opetetaan ruotsin lisäksi ainakin saksaa ja ranskaa. Ja monella ruotsin opettajalla on pätevyys johonkin toiseen kieleen. Opettajia siis on jo olemassa, kunhan vaan ruotsin pakollisuus saadaan pois ja jaetaan tunteja opettajien kesken uudelleen.
Koululainen ei tiedä, mitä kieliä tulee tarvitsemaan, mutta ei sitä tiedä eduskuntakaan. Koululainen kuitenkin tietänee oman tilanteensa eduskuntaa paremmin (esim. sukulaisia/perheen ystäviä jossain tietyssa maassa, jonka kieli kiinnostaa tms.) Siksi koulujen valikoimissa pitäisi olla ne todennäköisimmät tarpeelliset kielet (saksa/ranska/ruotsi/venäjä), joista oppilas vanhempiensa kanssa valinnan tekee.
Pakkosuomesta on turha puhua tässä yhteydessä. Maan pääkielen osaaminen on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Ei sitä voi verrata vieraiden kielten opiskeluun. Suomen opiskelu on myös suurimmalle osalle erittäin motivoivaa, koska koko ympäristö on suomenkielistä (pois lukien Närpiö yms. pikkukunnat).
ja perusteltu. Täysin samaa mieltä.
Kun räkäpääläisyys vaivaa pahasti, kuten aloittajalla, niin silloin on syytä kääriä koko räkäpää siteisiin ja mennä vällyjen alle ja olla siellä hiljaa, eikä puhua paskaa pakkoruotsin puolesta.