Olen todella ikävässä tilanteessa. Elämä on viime aikoina potkinut mua aika rankastikkin. Ensin meni työt, ja pikkuhiljaa myös kaverinikin. Olen ruvennut epäilemään sitä, olenko ihan normaali. Melkein mitä tahansa puhun, saan vastaan öykkäröiviä vastauksia. Kaverit ovat kovasti vähentyneet. Silti näitä uskovaisia kavereita vielä on, mutta maailman houkutukset ovat tulleet entistä lähemmäksi. Maailmallinen musiikki ja viihde vetävät puoleensa. Huomaan tuon tuosta kuuntelevan sellaista musiikkia, joka ei oikein ruoki uskonelämää. Minulla ei ole oikein kavereita, joiden kans puhua tästä. Eräs kaverini sanoi, että toi musiikkihan on useilla heikkous.
No ehkä on, mutta ei se asiaa yhtää paranna, jos sitä ei voi jättää.
Seuroissa sanoma on ruvennut menemään ohi, joka on merkki siitä, että olen vähitellen vieraantumassa tästä uskosta. Saatan vain nuokkua seurapenkissä ymmärtämättä juurikaan mitään. Lauluintokin on jonnekin kadonnut. En tiedä, miten tekisi. Maailman ihminen voi ivamielisesti sanoa, että sen kus vilkuttelet käsiä ja asiat ovat taas kondiksessa. Se nyt kuitenkaan ei ole ihan niin. Ei auta mitkään käsien vilkuttelut, jos ei kykene oikein uskomaan syntejään anteeksi. Ja vaikka pystyisikin, niin huomaa taas uudelleen ja uudelleen joutuvan synteihin, jotka ovat viemässä pois tästä porukasta.
Miten minun pitäisi toimia, että saisin nämä maailmaan vetävät asiat pois, kun ne tuntuvat niin niin niin houkuttelevilta ja kiehtovilta?
Haluan pysytellä uskomassa vaikka väkisin!
No ehkä on, mutta ei se asiaa yhtää paranna, jos sitä ei voi jättää.
Seuroissa sanoma on ruvennut menemään ohi, joka on merkki siitä, että olen vähitellen vieraantumassa tästä uskosta. Saatan vain nuokkua seurapenkissä ymmärtämättä juurikaan mitään. Lauluintokin on jonnekin kadonnut. En tiedä, miten tekisi. Maailman ihminen voi ivamielisesti sanoa, että sen kus vilkuttelet käsiä ja asiat ovat taas kondiksessa. Se nyt kuitenkaan ei ole ihan niin. Ei auta mitkään käsien vilkuttelut, jos ei kykene oikein uskomaan syntejään anteeksi. Ja vaikka pystyisikin, niin huomaa taas uudelleen ja uudelleen joutuvan synteihin, jotka ovat viemässä pois tästä porukasta.
Miten minun pitäisi toimia, että saisin nämä maailmaan vetävät asiat pois, kun ne tuntuvat niin niin niin houkuttelevilta ja kiehtovilta?
Haluan pysytellä uskomassa vaikka väkisin!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Avioidu, tee ne perinteiset 15 lasta ja nauti elämästä.
Suurperheen isänä et enää ehdi pohtia kaikkia pikkujuttuja.
Pidä toki kiinni ettei sitä kukaan vie !!!
murtaa monen ihmisen.
et ole ainut samoin kokeva. kaltaisiasi on monia, monet meistä eivät vaan viitsi kirjoittaa täällä.
vaimo evankelisluterilaisesta kirkosta! Saatte pitää yhdessä uskon, ja saatte elää normaalia hyvää elämää.
Älä ota lesta-naista, elämäsi menee kokonaan lasten hoitamiseen, ja joudut olemaan huonossa lahkossa.
Tekstistäsi voi pätellä Sinua vaivaavan jonkin sortin lestadiolaisuuden. Hankkiudu heränneiden kristittyjen joukkoon, niin varmasti saat sydämeesi kunnon täytettä.