Rintamamiestalon lisälämmöneristys

Saa sen niinkin tehtyä ettei tule kylmä. Tai toisinpäinkin. Yleensä remontoidessa vanhat kerrokset kannattaa kuoria. Seinien lisäeristys on hyötysuhteeltaan melko heikko hommaa. Ilpillä saat suuremmat vaikutukset paljon pienemillä kustannuksilla.

Lämpöeristeen tulee olla yhtenäinen. Sen keskelle ei saa jättää mitään ilmanvaihtorakoa, sellainen mitätöi eristyksen. Siksi pitäisi purkaa aina siihen vinolaudoitukseen saakka, ja sekin ehkä pois ellei se ole aika tiivis.

Tervehdys

Tässä vaiheessa suosittelisin tutustumaan sellaiseen kirjaan kuin Puutalon korjaaminen. Siinä on erittäin järkevästi ja kansantajuisesti selitetty rintamamiestalon korjausrakentamiseen liittyviä näkökulmia. Lisäeristämisen mielekkyyttä kannattaa miettiä erittäin tarkasti. Energiatalouden kannalta merkitys on usein marginaalista. Asumismukavuus on sitten toinen juttu. Toisaalta jos vedon tunteeseen pystyy vaikuttamaan lisäeristyksellä, niin huoneistojen lämpötilaa voi lienee tällöin vähän alentaa, mikä toki säästää energiaa. Pitää myös muistaa, että eristämiseen liittyy aina riskit. Yläpohjan eristäminen on kohtuullisen turvalista, mutta seinien kanssa tulee olla erittäin tarkkana.

pudottamalla purut pois ja tilalle villa (10 cm) ja päälle runkolevy 5cm. Eristys tehtiin n. 20 vuotta sitten ja ainakaan vielä ei seinissä hometta ja lahoa ole ollut. Tein tämän siksi, että rakennuksen historiasta tiesin, että purut oli sodan jälkeen laitettu märkinä seinään, koska piti päästä nopeasti asumaan. Purut olivat tummuneita (ehkä homeisia, ei tutkittu ) ja painuneita. Jossain paikoin seinässä ei ollut muuta eristettä kuin vaaka- ja vinolaudoitus ja ulkolaudoitus. Runkorakenteet olivat kuitenkin silmämääräisesti katsottuna kunnossa.
Kova työ tuossa oli. Ulkolaudoituksen, vinolaudoituksen, tervapaperin ja purujen poistaminen ja poisvienti. Uudet villat tilalle ja jäykkä villa päälle. Runkotolppia vielä tuin ylä- ja alapäästä vinolaudoilla. Seinä kerrallaan piti tehdä, ettei tuuli kaataisi taloa. Hullun hommaa, mutta nuorena jaksaa.

Kyselin tuon korjausmenetelmän rakennusfysikaalista järkevyyttä monelta asiantuntijalta, mutta ei kukaan uskaltanut juuta ei jaata sanoa. Laskin (fyysikkona), että kastepistettä (vesihöyryn tiivistymistä) ei pitäisi rakenteeseen tulla ennen runkolevyä, josta kosteus taas tuulettuu ilmaraon kautta ulos. Rakennuksen lämmöneristävyys parani jonkin verran, mutta ei niin paljon kuin laskennallisesti oletin. Syynä on ilmavuodot lattianrajasta. Rakenne on nyt alakerrassa sisältäpäin lukien ensopahvi, vaakalaudoitus, villa 10cm, jäykkä villa (runkokarhulevy) 5cm, vaakarimoitus 2cm (ilmarako), ulkovuorauslaudoitus.

Luulisin, että ajattelemastasi lisäeristyksestä ei ole rakennukselle haittaa, mutta ei se lämpöä eristä. Siellä seinässä (puruissa) on varmaan vuotokohtia. Kannattaisiko tuo tutkituttaa asiantuntijalla, joka voisi esim. kuvata lämpökameralla vuotokohdat. Taitaa noita lämpökameroita saada vuokrattuakin. Jos siellä purua on täytteenä, purua voi yrittää sörkkiä ullakolta vuotokohtien kohdalta alaspäin ja täyttää eristetilaa uudella ullakolta. Ei muuten onnistunut minulla, koska purut oli paakkuuntuneet. Lämpökamerakuvauksessa voi myös paljastua, että ikkunanalusen purut on laskeutuneet, jos ei ole hirrestä ikkunanalusia tehty.

Ja sitten tuo seinärakenne. Jos taloa on jo eristetty sisältäpäin aikaisemmin esim. 5cm villaa ja höyrysulku ja pintalevy, niin seinärakenne on sellainen sekamelska, että siitä ei ota rakennusinsinöörikään selvää.
Pahimmillaan rakenne voi olla remontin jälkeen sisältäpäin lukien esim. seuraava: tapetti, lastulevy, muovinen höyrysulku tai paperi, koolaus 5cm ja villa 5cm, vanha seinäpahvi, vaakalaudoitus, pahvi, 10cm purua ja runko, tervapaperi, vinolaudoitus, ulkovuorauslaudoitus, 5cm jäykkää villaa, vaakarimoitus (2cm ) ja ilmarako 2cm, ulkovuoraus. Mihinkähän kohtaan kastepiste muodostuu ? En osaa arvella. Nykyään on olemassa tietokoneohjelmia, jotka laskevat paikallisten säätietojen mukaan tiettyyn seinärakenteeseen esim. kastepisteen paikan ja muitakin arvoja. Epäilen hyväksyvätkö ohjelmat noin monta pintaa ja vaatii asiantuntijan, joka osaa ohjelmaa käyttää. Netistä löytyy esim. kokeiluversio WUFI4, kokeile niin näet, että rakennusfysiikka ei ole yksinkertaista.

Hyvin suuri osa vanhojen rakennusten lämpövuodoista tapahtuu ilmavuotojen mukana. Pahimpia ovat lattiarajavuodot ja ikkuna- ja ovivuodot. Nämä kannattaisi mielestäni ensin paikallistaa ja tilkitä asiantuntijan ohjeiden mukaan. Tälläinen tilkitseminen ei kuitenkaan ole riskitöntä. Voi olla esim. että seinään kerääntynyt kosteus on päässyt tähän saakka tuulettumaan näistä epätiiviyskohdista ulos. Eli kun lisäeristystä tehdään talon rakenne pitäisi tutkia alapohjasta ullakolle saakka ja miettiä mitä eristys saattaa aiheuttaa eri kohdissa ja rajapinnoissa. On myös huolehdittava, että korjauksen jälkeenkin korvausilmaa tulee riittävästi ja mieluummin korvausilmaventtiilien kuin rakenteiden (purujen) tai alapohjan läpi.

Ja lopuksi : Tuurillahan valtamerilaivatkin seilaa. Luulisin, että et tule saamaan keneltäkään rakennesuunnittelijalta eristyssuunnitelmaa paperilla ja allekirjoitettuna. Rintamamiestalon seinärakenteet ovat nykykäsityksen mukaan toimimattomia (esim. tiivis tervapaperi vinolaudoituksen alla)