Oli kaunis alkukesän aamu, linnut lauloivat, vallitsi suloinen rauha. Kävelin postilaatikolleni hakeakseni sanomalehden. Postilaatikoiden vieressä seisoi homssuisen näköinen, voimakkaasti meikattu nainen aamutakki yllään, pienen sekarotuisen koiran kanssa. Koira veti hihnaansa tahtoen jatkaa matkaa. Nainen vaikutti olevan täysin muissa maailmoissa. Säälin tunne ailahti rinnassani ja toivotin naiselle hyvää huomenta, hetkeksi naisen lasittuneet silmät tarkentuivat minuun ja hän tokaisi, " kuttu vaikka polliisi!". Hänen katseensa suuntautui taas taivaalle, mitä lie onneton sieluparka siellä näki, tai toivoi näkevänsä.
Luettuani lehden ja nautittuani aamiaisen, olin jo unohtanut välikohtauksen. Lähtiessäni kotoani näin naisen seisovan yhä, hievahtamatta postilaatikkojen luona. Omaatuntoni soimaa, koska en hankkinut hänelle apua, yhdelle pienimmistä. Toivottavasti nainen löysi kotiinsa, tai pääsi hoitoon, illalla hän oli vartiopaikkansa jättänyt.
Kaikenlaista sitä näkee, hihnan molemmissa päissä.
Luettuani lehden ja nautittuani aamiaisen, olin jo unohtanut välikohtauksen. Lähtiessäni kotoani näin naisen seisovan yhä, hievahtamatta postilaatikkojen luona. Omaatuntoni soimaa, koska en hankkinut hänelle apua, yhdelle pienimmistä. Toivottavasti nainen löysi kotiinsa, tai pääsi hoitoon, illalla hän oli vartiopaikkansa jättänyt.
Kaikenlaista sitä näkee, hihnan molemmissa päissä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
monelleko palstalle kirjoitit tämän niin kovasti eläimiin liittyvän juttusi?
sinä et toivottanu huomenta, koska oli jo iltapäivä, vaan uhkasit kutsa ne poliisit. En tiedä oliko silmssäsi vikaa, mutta koirani oli kyllä isokokoinen ja musta. Minulla oli päällä tuulipuku ja meikkiä ei ollut.
On tainnut muistikin jo pettää..Olet varmaan jo 70 vuotias koska silloin olit 60 juuri täyttänyt.