Katsotaanpa miten ex-syyttäjän suu pannaan, kun postiluukusta tipahtaa syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta! Nyt menit kyllä näsäviisas rasistiämmä liian pitkälle!
_________________________________________________
Syrjintä, häirintä ja ikärasismi
Helmikuun alusta tuli voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki, jolla pantiin täytäntöön EY:n syrjintä- ja työsyrjintädirektiivit. Läheisempi tutustuminen uuteen lakiin panee tavallisen meikätytön epäilemään, että näinköhän taas kerran meni överiksi?
Suomalaisille lainsäätäjille ei suinkaan ole riittänyt, että yhdenvertaisuuslakiin on kerätty kaikki se, mitä direktiivit edellyttävät. Sen lisäksi meikäläiseen lakiin on tällätty kaikki mahdolliset kiellot, käskyt, pääsäännöt, poikkeukset ja kummallisuudet, mitä suinkin ajatella saattaa. Käytännön tosielämässä laki voi vielä osoittautua varsinaiseksi kompastuskiveksi.
On se kumma, etteivät suomalaiset ikinä opi erehdyksistään. Kerta toisensa jälkeen hakkaamme päätämme seinään. Teoreetikot valmistelevat lakeja piittaamatta vähääkään käytännön asiantuntijoiden mielipiteistä. Ollaan tyytyväisiä, kun on säädetty omasta mielestä hyviä lakeja. Eikä niissä monta kertaa muuta vikaa olekaan kuin se, etteivät ne toimi käytännössä.
Kukkeimman nuoruutensa sivuuttaneet saattavat tulla ensi alkuun hyville mielin, kun näyttää siltä, ettei ketään saisi iän perusteella syrjiä työhönotossa, työoloissa, uralla etenemisessä, koulutuksessa tai yrittämistä koskevissa lupahallintoasioissa.
Mutta mitäpä olisi sääntö ilman poikkeusta? Toisaalla yhdenvertaisuuslaissa nimittäin säädetään, ettei ikään perustuvaa erilaista kohtelua pidetäkään syrjintänä silloin, kun sillä on työllisyyspoliittinen, työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava tavoite. Ja sellainenhan löytyy aina tarvittaessa.
Ho-hoijaa, kyllä tosielämä on kovaa. Edelleen siis vaan pitää olla nuori, kaunis ja hoikka saadakseen töitä ja edetäkseen urallaan.
Etniseen alkuperään perustuva syrjintäkielto on muita syrjintäkieltoja laajempi siten, että se on voimassa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sosiaaliturvaetuuksien alalla. Sen sijaan muita syrjintäkieltoperusteita ei näillä aloilla sovelleta. Tietyt vähemmistöt nauttivat siis eräänlaisia "etnisiä erityisoikeuksia" sairaanhoidon, kuntoutuksen, sairaankuljetuksen, hammashuollon, erikoissairaanhoidon, mielenterveyspalvelujen, kasvatus- ja perheneuvonnan, kotipalvelujen, asumispalvelujen, laitoshuollon, perhehoidon, omaishoidon tuen jne. jne. suhteen.
Sodan käynyt ja maan hyvinvoinnin työllään rakentanut eläkeläissukupolvi ei katso ihan hyvällä silmällä sitä, etteivät he nyt vanhoina saa tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa, vaikka he ovat maksaneet etukäteen sekä eläkkeensä että sairaanhoitonsa. He joutuvat tyytymään rippeisiin. Kuitenkin he ovat rahoillaan elättäneet itsensä ja vielä kolme seuraavaakin sukupolvea. Kuka mahtaa neljännen sukupolven elättää, kun nämä eläkeläiset lähtevät?
Yhdenvertaisuuslaissa selvitetään tarkoin, mitä syrjintä on. Tässä vaiheessa alkaa kylmähermoisintakin lainlukijaa hirvittää. Nähkääs, kun kiellettyä syrjintää on lain mukaan myös häirintä.
Vanhastaan tunnetaan tasa-arvolaista sukupuolinen häirintä ja työturvallisuuslaista terveyttä vaarantava häirintä. Molemmat ovat konkreettisia asioita. Mutta yhdenvertaisuuslain tarkoittama häirintä on aivan henkimaailman juttu. Se on henkilön tai ihmisryhmän arvon loukkaamista luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Ihan totta, siis "luomalla ilmapiiri".
Yhdenvertaisuuslailla saatettiin voimaan myös niin sanottu käännetty todistustaakka. Esimerkiksi häirinnästä epäillyn on osoitettava, ettei hän ole luonut mitään kiellettyjä ilmapiirejä. Jos ei tähän kykene, on syyllistynyt syrjintään ja joutuu maksamaan syrjitylle rangaistusluonteista hyvitystä eli kärsimyskorvausta, näin alkuun kuitenkin enintään 15 000 euroa. Maksuvelvollisuus koskee vain työnantajia.
Kaiken kaikkiaan yhdenvertaisuuslaki on työnantajille niin rankka, että enpä ihmettelisi, vaikka se alkaisi toimia itseään vastaan ja nostaisi maahanmuuttajien työllistämiskynnystä entistään korkeammaksi.
[email protected]
_________________________________________________
Syrjintä, häirintä ja ikärasismi
Helmikuun alusta tuli voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki, jolla pantiin täytäntöön EY:n syrjintä- ja työsyrjintädirektiivit. Läheisempi tutustuminen uuteen lakiin panee tavallisen meikätytön epäilemään, että näinköhän taas kerran meni överiksi?
Suomalaisille lainsäätäjille ei suinkaan ole riittänyt, että yhdenvertaisuuslakiin on kerätty kaikki se, mitä direktiivit edellyttävät. Sen lisäksi meikäläiseen lakiin on tällätty kaikki mahdolliset kiellot, käskyt, pääsäännöt, poikkeukset ja kummallisuudet, mitä suinkin ajatella saattaa. Käytännön tosielämässä laki voi vielä osoittautua varsinaiseksi kompastuskiveksi.
On se kumma, etteivät suomalaiset ikinä opi erehdyksistään. Kerta toisensa jälkeen hakkaamme päätämme seinään. Teoreetikot valmistelevat lakeja piittaamatta vähääkään käytännön asiantuntijoiden mielipiteistä. Ollaan tyytyväisiä, kun on säädetty omasta mielestä hyviä lakeja. Eikä niissä monta kertaa muuta vikaa olekaan kuin se, etteivät ne toimi käytännössä.
Kukkeimman nuoruutensa sivuuttaneet saattavat tulla ensi alkuun hyville mielin, kun näyttää siltä, ettei ketään saisi iän perusteella syrjiä työhönotossa, työoloissa, uralla etenemisessä, koulutuksessa tai yrittämistä koskevissa lupahallintoasioissa.
Mutta mitäpä olisi sääntö ilman poikkeusta? Toisaalla yhdenvertaisuuslaissa nimittäin säädetään, ettei ikään perustuvaa erilaista kohtelua pidetäkään syrjintänä silloin, kun sillä on työllisyyspoliittinen, työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava tavoite. Ja sellainenhan löytyy aina tarvittaessa.
Ho-hoijaa, kyllä tosielämä on kovaa. Edelleen siis vaan pitää olla nuori, kaunis ja hoikka saadakseen töitä ja edetäkseen urallaan.
Etniseen alkuperään perustuva syrjintäkielto on muita syrjintäkieltoja laajempi siten, että se on voimassa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sosiaaliturvaetuuksien alalla. Sen sijaan muita syrjintäkieltoperusteita ei näillä aloilla sovelleta. Tietyt vähemmistöt nauttivat siis eräänlaisia "etnisiä erityisoikeuksia" sairaanhoidon, kuntoutuksen, sairaankuljetuksen, hammashuollon, erikoissairaanhoidon, mielenterveyspalvelujen, kasvatus- ja perheneuvonnan, kotipalvelujen, asumispalvelujen, laitoshuollon, perhehoidon, omaishoidon tuen jne. jne. suhteen.
Sodan käynyt ja maan hyvinvoinnin työllään rakentanut eläkeläissukupolvi ei katso ihan hyvällä silmällä sitä, etteivät he nyt vanhoina saa tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa, vaikka he ovat maksaneet etukäteen sekä eläkkeensä että sairaanhoitonsa. He joutuvat tyytymään rippeisiin. Kuitenkin he ovat rahoillaan elättäneet itsensä ja vielä kolme seuraavaakin sukupolvea. Kuka mahtaa neljännen sukupolven elättää, kun nämä eläkeläiset lähtevät?
Yhdenvertaisuuslaissa selvitetään tarkoin, mitä syrjintä on. Tässä vaiheessa alkaa kylmähermoisintakin lainlukijaa hirvittää. Nähkääs, kun kiellettyä syrjintää on lain mukaan myös häirintä.
Vanhastaan tunnetaan tasa-arvolaista sukupuolinen häirintä ja työturvallisuuslaista terveyttä vaarantava häirintä. Molemmat ovat konkreettisia asioita. Mutta yhdenvertaisuuslain tarkoittama häirintä on aivan henkimaailman juttu. Se on henkilön tai ihmisryhmän arvon loukkaamista luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Ihan totta, siis "luomalla ilmapiiri".
Yhdenvertaisuuslailla saatettiin voimaan myös niin sanottu käännetty todistustaakka. Esimerkiksi häirinnästä epäillyn on osoitettava, ettei hän ole luonut mitään kiellettyjä ilmapiirejä. Jos ei tähän kykene, on syyllistynyt syrjintään ja joutuu maksamaan syrjitylle rangaistusluonteista hyvitystä eli kärsimyskorvausta, näin alkuun kuitenkin enintään 15 000 euroa. Maksuvelvollisuus koskee vain työnantajia.
Kaiken kaikkiaan yhdenvertaisuuslaki on työnantajille niin rankka, että enpä ihmettelisi, vaikka se alkaisi toimia itseään vastaan ja nostaisi maahanmuuttajien työllistämiskynnystä entistään korkeammaksi.
[email protected]
Vastaukset 2
Vanhimmat
Santavuoresta vain päättelin. Toisaalta asioita on hyvä ehdollistaa, niin voi oppia jotain, eikö vain?
HYVÄ NIIN!