Hei! Toivon että saisin teidän kokemuksia yms.Kun on joutunut koulussa esim: lukemaan tai puhumaan tullee paniikkikohtaus. Ja se on hirveetä.
Sain siihen lääkityksen Seronil. Olen kait käyttänyt sitä kaks viikkoo. Vähän aikaa sit nostettiin annosta. Olen huomannut että ei ahdista niin paljon mennä kouluun. Mutta yks päivä kun oli alkamas yks tunti ja jännitti ennen kun ees tunti alko sydän alko hakkaa silleen. Ei ees ollu mitään siin kohtaa et mun pitäis puhuu jotain. Mul ei oo kai ikinä tolleen tullu.
Onks teillä joskus tullu tälleen et ääni alkaa väristä kun joudutte esim: puhumaan? Ja sit se on värissy ihan kunnolla ja huomattavasti. Missä? Mitä ootte joutunut tekee? Miten selviydyitte tilanteesta? tuliko kysymyksä? Mitä sanoitte? Se on kyl niin kauheeta. Ja mulla on viel silleen et en tajuu mikä mua siin pelottaa tiiän ettei siin voi tapahtuu mitään kauheeta kun paniikkikohtaus ja et se on ihan normaali lukee jtn. Mutta en vaan tiiä. Oon yrittänyt olla rentona mutta ei auta. Kai vaan jänitän sitä kohtausta niin paljon mut emt.No toivottavasti se lääke alkaa pian vaikuttaa kunnolla. Omia kokemuksia?
Sain siihen lääkityksen Seronil. Olen kait käyttänyt sitä kaks viikkoo. Vähän aikaa sit nostettiin annosta. Olen huomannut että ei ahdista niin paljon mennä kouluun. Mutta yks päivä kun oli alkamas yks tunti ja jännitti ennen kun ees tunti alko sydän alko hakkaa silleen. Ei ees ollu mitään siin kohtaa et mun pitäis puhuu jotain. Mul ei oo kai ikinä tolleen tullu.
Onks teillä joskus tullu tälleen et ääni alkaa väristä kun joudutte esim: puhumaan? Ja sit se on värissy ihan kunnolla ja huomattavasti. Missä? Mitä ootte joutunut tekee? Miten selviydyitte tilanteesta? tuliko kysymyksä? Mitä sanoitte? Se on kyl niin kauheeta. Ja mulla on viel silleen et en tajuu mikä mua siin pelottaa tiiän ettei siin voi tapahtuu mitään kauheeta kun paniikkikohtaus ja et se on ihan normaali lukee jtn. Mutta en vaan tiiä. Oon yrittänyt olla rentona mutta ei auta. Kai vaan jänitän sitä kohtausta niin paljon mut emt.No toivottavasti se lääke alkaa pian vaikuttaa kunnolla. Omia kokemuksia?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minulla oli koulussa ihan samaa. Alkoi varmaan joskus neljännellä luokalla, yhtäkkiä vaan tunsin etten pysty enää lukemaan mitään luokan edessä (tai edes omalta paikalta) kun ääni, polvet, kaikki tärisee ja haluttaa vaan pois. Pääkin siinä alkoi ihan surista sisäpuolelta... Käsittelemättä nuo ongelmat jäivät. Kukaan ei oikein ottanut tosissaan sitä kuinka paljon minua jännitti, esim. ennen esitelmiä näin useina öinä ihan harhaisia painajaisia ja heräsin niistä hiessä ja mahdottoman kipeänä joka puolelta. Opin vihaamaan sanoja 'esitelmä' ja 'luetaanpas ääneen'... Inhotti arvailla mistä nurkasta opettaja laittaa milloinkin lukukierroksen alkamaan ja kun oma vuoro alkoi lähestyä niin oli jo niin paniikissa ettei paikallaan meinannut pysyä. Onneksi yläasteellani oli ehkä yksi opettaja joka luetutti meitä ääneen, muut eivät oikeastaan koskaan. Joskus sain tsempattua itseäni niin että pienen pätkän lukeminen onnistui jotenkuten, varsinkin jos ei tarvinnut odottaa omaa vuoroa pitkään. Mutta esitelmät lintsasin tai muuten vain luistin tai sitten vaan kerroin opettajalle että en pysty tähän ja muistan ainakin yhdestä tai kahdesta esitelmästä saaneeni vapautuksen. Tuntui että nuo esitelmät on keksitty ihan meidän ujojen jännittäjien kiusaksi, mutta eihän se niin ole. Esiintyminenkin on tärkeä taito, mutta se että "epäonnistuu" kerta toisensa jälkeen luokkakavereiden edessä voi aiheuttaa semmoisen pelon ja vihan esiintymistä kohtaan että paremminkin se oma esiintymistaito siitä katoaa ja vetäytyy... Minä olin tyhmä kun en enempää kertonut asioistani esim. terveydenhoitajalle, opettajille, kuraattorille, vanhemmilleni, vaan pidin kaiken sisälläni. Suosittelen että kerrot ihan rehellisesti jollekin aikuiselle koulussa miltä sinusta tuntuu, ja pyydät ihan tosissasi vaikka vapautusta joksikin aikaa näistä jutuista mitkä sinua ahdistavat. Sitten voit kenties selvittää terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa mistä kaikki johtuu ja voisiko jotain olla tehtävissä. Se on ihan tavallista ja sun ei tarvi miettiä että olisit jotenkin huonompi muita. Olet varmasti herkkä tyttö (?) ja myöhemmin sinua tullaan arvostamaan siitä piirteestä tässä elämässä.