Ruotsin kieli on Suomelle tärkeä voimavara. Suomen kaksikielisyys on suuri rikkaus niin poliittisesti, kulttuurisesti kuin taloudellisestikin. Yllättävää onkin kuinka sitkeässä tuntuu istuvan ruotsin kielen vastaisuus, joka pulpahtaa edelleenkin helposti esiin. Ruotsin vastaisuutta perustellaan esimerkiksi taloudellisilla säästöillä tai vaikkapa muiden kielten opiskelun tärkeydellä. Kun puheita vähän tarkennetaan, löytyy esityksistä yleensä taustalla vain tunneperäinen silkka ruotsin kielen vastaisuus.
Ruotsia osaavat suomalaiset osaavat yleensä paremmin myös englantia ja saksaa sekä muita vieraita kieliä. Kielten oppiminen ei ole nollasummapeliä, vaan yleensä taitojen karttuminen jossakin kielessä lisää kykyä oppia muitakin kieliä. Kun suomalaiset ovat tyytyväisiä oppiessaan turistiespanjaa, vaikkapa vain muutaman sadan sanan verran, onkin ihmeellistä, että ruotsin oppimista pidetään joskus ylivoimaisena. Vaikka siitä usein olisi yksilölle kaikkein suurin hyöty.
Ruotsin kieli ja yhteys muihin Pohjoismaihin on ollut Suomelle tärkeä poliittinen sidos länsimaiseen demokratiaan ja kulttuuriin silloin kun idän totalitaariset tuulet ovat rajuimmillaan pyyhkineet ylitsemme. Rauhallisempinakin aikoina länsinaapurista on saatu piristäviä vaikutteita ja ideoita niin yhteiskunnalliseen rakennustyöhön kuin kansalaisten elämäntapaankin. Juhlapuheissa poliitikot muistavat kauniisti puolustaa ruotsia ja kaksikielisyyttä. Käytännön ratkaisuja tehtäessä kauniit puheet usein unohtuvat ja poliitikot voidaan jakaa kahteen kastiin: ruotsin kielen ystäviin ja ruotsista piittaamattomiin. Monet päätökset viittaavat siihen, että nykyisessä hallituksessa ruotsin aitoja ystäviä on totuttua vähemmän.
Yksilötasolla ruotsin kielen taito on äidinkieleltään suomenkielisille todella hyödyllinen asia. Tuskin missään päin Suomea jouduttaisiin kärsimään pitkästä työttömyydestä, jos lähdettäisiin edes sesonkitöihin Ahvenanmaalle tai Tukholmaan. Palvelualoilla, vaikkapa ravintoloissa on kesäaikaan töitä tarjolla vaikka kuinka paljon. Se tietää lähtöä pois omalta "mukavuusalueelta" toisen kielen ja kulttuurin pariin, mutta monelle sen kokeneelle on jäänyt loppuelämäksi suuri rikkaus: avartunut kuva maailmasta, ja Suomesta. Palvelualojen työttömyyskoulutukseen tulisikin liittää kompakti ruotsin kielen kurssi.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/
Ruotsia osaavat suomalaiset osaavat yleensä paremmin myös englantia ja saksaa sekä muita vieraita kieliä. Kielten oppiminen ei ole nollasummapeliä, vaan yleensä taitojen karttuminen jossakin kielessä lisää kykyä oppia muitakin kieliä. Kun suomalaiset ovat tyytyväisiä oppiessaan turistiespanjaa, vaikkapa vain muutaman sadan sanan verran, onkin ihmeellistä, että ruotsin oppimista pidetään joskus ylivoimaisena. Vaikka siitä usein olisi yksilölle kaikkein suurin hyöty.
Ruotsin kieli ja yhteys muihin Pohjoismaihin on ollut Suomelle tärkeä poliittinen sidos länsimaiseen demokratiaan ja kulttuuriin silloin kun idän totalitaariset tuulet ovat rajuimmillaan pyyhkineet ylitsemme. Rauhallisempinakin aikoina länsinaapurista on saatu piristäviä vaikutteita ja ideoita niin yhteiskunnalliseen rakennustyöhön kuin kansalaisten elämäntapaankin. Juhlapuheissa poliitikot muistavat kauniisti puolustaa ruotsia ja kaksikielisyyttä. Käytännön ratkaisuja tehtäessä kauniit puheet usein unohtuvat ja poliitikot voidaan jakaa kahteen kastiin: ruotsin kielen ystäviin ja ruotsista piittaamattomiin. Monet päätökset viittaavat siihen, että nykyisessä hallituksessa ruotsin aitoja ystäviä on totuttua vähemmän.
Yksilötasolla ruotsin kielen taito on äidinkieleltään suomenkielisille todella hyödyllinen asia. Tuskin missään päin Suomea jouduttaisiin kärsimään pitkästä työttömyydestä, jos lähdettäisiin edes sesonkitöihin Ahvenanmaalle tai Tukholmaan. Palvelualoilla, vaikkapa ravintoloissa on kesäaikaan töitä tarjolla vaikka kuinka paljon. Se tietää lähtöä pois omalta "mukavuusalueelta" toisen kielen ja kulttuurin pariin, mutta monelle sen kokeneelle on jäänyt loppuelämäksi suuri rikkaus: avartunut kuva maailmasta, ja Suomesta. Palvelualojen työttömyyskoulutukseen tulisikin liittää kompakti ruotsin kielen kurssi.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kylläpä tuli potaskaa tuutin täydeltä! Tulee mieleen entisten kommunistimaiden propaganda: mitä valheellisempi asia, sitä enemmän toitotetaan.
Iltalehti sortui antamaan pääkirjoitussivunsa pelkkään propagandaan. Tullainen vuodatus kääntyy itseään vastaan. Suomalaisia ei enää huijata.