Nettifennojen historiantulkinnat

Nettifennot käyttävät vähän väliä sanoja "alistaminen", "orjuutus" yms. kuvaamaan suomalaisten ja ruotsalaisten historiallisia suhteita. Jokainen tieteellisiin historiateoksiin perehtynyt tietää, että tuollaiset tulkinnat ovat täyttä puppua. Nettifennoilta ei kai voi kriittistä historiaan perehtymistä odottaakaan, mutta haluaisin kuitenkin kuulla nettifennojen selitykset seuraaville asioille:

Jos ruotsalaiset todella olivat "alistajia" ja vastustivat suomen kieltä/suomalaisuutta, niin miksi...
...suomalaiset eivät kapinoineet? Ainoastaan nuijasota käytiin 650 vuoden aikana - eivätkö asiat olleetkaan niin huonosti kuin nettifennot väittävät?
...suomen kieli säilyi ylivoimaisen enemmistön kielenä (maksimissaan ruotsia puhui n. 20 % väestöstä)? Suomea ei siis yritettykään ruotsittaa ja kuihduttaa suomen kieltä, kuten nettifennot väittävät. Tärkein yhteiskunnan instituutio menneinä vuosisatoina, kirkko, jopa käytti suomen kieltä laajalti.
...suomalaiset saivat osallistua Ruotsin kuninkaan vaaleihin 1362 alkaen (kun 1300-luvulla Österland syntyi)? Eivät siirtomaat tällaiseen osallistu.
...suomalaiset osallistuivat samoin säätyvaltiopäiville (Suomen edustus, kuten Svealandin edustus)? Muilla Ruotsin haltuunottamilla alueilla tuolloin (Baltiassa, Saksan ja Puolan osilla, Norjan ja Tanskan osilla) ei ollut tuota oikeutta.

In sum: Suomi oli integroitu osa Ruotsin valtakuntaa ja suomalaiset olivat tasaveroisia kansalaisia. Sortotulkinnat historiastamme ovat puppua.
30304
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Kansallistunne on myöhempiä ilmiöitä ja ilman kokoavaa kansallistunnetta suomalaiset eivät pystyneet järjestäytymään kapinaan. Lisäksi KAIKKI johtopaikat olivat ruotsalaisten käsissä.

Suomen edustajat Ruotsin valtiopäivillä olivat täällä asuvia riikinruotsalaisa aatelisia ja porvareita. Ei suomenkielisellä suomalaisella ollut asiaa Tukholmaan, kuin korkeintaan myymään tavaroita torille.

Sotien rasitus oli suomalaislle valtava, mutta hyödyt keräsi Ruotsi.

Äänestä
  • "Kansallistunne on myöhempiä ilmiöitä ja ilman kokoavaa kansallistunnetta suomalaiset eivät pystyneet järjestäytymään kapinaan. Lisäksi KAIKKI johtopaikat olivat ruotsalaisten käsissä."

    Mikäs se nuijasota sitten oli? Ei siinä mitään kansallistunnetta tarvittu: talonpojat olivat tyytymättömiä oloihinsa ja vaativat korjauksia. Mutta näin tapahtui vain kerran Suomen "Ruotsin aikana".

    "Suomen edustajat Ruotsin valtiopäivillä olivat täällä asuvia riikinruotsalaisa aatelisia ja porvareita. Ei suomenkielisellä suomalaisella ollut asiaa Tukholmaan, kuin korkeintaan myymään tavaroita torille."

    Suomen aatelissuvuista - kuten muuallakin Euroopassa - monet olivat ulkomaalaistaustaisia, erityisesti saksalaisia. Osa oli Ruotsin läntisistä osista ja osa alkuperältään suomenkielisiä, jotka vaihtoivat kielensä. Aatelisten "yläruotsi" sitä paitsi erosi niin paljon rahvaan ruotsista, että ruotsinkielisetkään talonpojat eivät sitä ymmärtäneet.

    Myös muualla Euroopassa aatelisten kieli oli usein eri kuin kansan: esimerkiksi ranska oli monien hovien kieli ympäri Euroopan 1700-1800-luvuilla (Venäjä, Saksan ruhtinaskunnissa, Britanniassa ranska oli pitkään eliitin kieli). Siinä ei ollut mitään erikoista. Kaupunkien porvarien hallitseva kieli Hansa-aikaan oli Ruotissa (ja Suomessa siten myös) saksa.

    "Sotien rasitus oli suomalaislle valtava, mutta hyödyt keräsi Ruotsi."

    Rasitus oli valtava kaikille talonpojille asuinalueesta riippumatta. Suomea toki rasitti sijainti Venäjän lähellä ja siten sotatantereeksi joutuminen. Mitäs se Pietari Brahe Suomessa puuhailikaan? Kyllä niitä rahoja käytettiin Suomenkin kehittämiseen. Toki keskusalue oli Sveamaa (Tukholman ympäristö), mutta Suomen asemaa ennen 1809 Ruotsissa voineisi verrata nyky-Suomessa vaikkapa Varsinais-Suomen asemaan suhteessa pääkaupunkiseutuun.

    Äänestä

  • objektiivinen histor kirjoitti:

    "Kansallistunne on myöhempiä ilmiöitä ja ilman kokoavaa kansallistunnetta suomalaiset eivät pystyneet järjestäytymään kapinaan. Lisäksi KAIKKI johtopaikat olivat ruotsalaisten käsissä."

    Mikäs se nuijasota sitten oli? Ei siinä mitään kansallistunnetta tarvittu: talonpojat olivat tyytymättömiä oloihinsa ja vaativat korjauksia. Mutta näin tapahtui vain kerran Suomen "Ruotsin aikana".

    "Suomen edustajat Ruotsin valtiopäivillä olivat täällä asuvia riikinruotsalaisa aatelisia ja porvareita. Ei suomenkielisellä suomalaisella ollut asiaa Tukholmaan, kuin korkeintaan myymään tavaroita torille."

    Suomen aatelissuvuista - kuten muuallakin Euroopassa - monet olivat ulkomaalaistaustaisia, erityisesti saksalaisia. Osa oli Ruotsin läntisistä osista ja osa alkuperältään suomenkielisiä, jotka vaihtoivat kielensä. Aatelisten "yläruotsi" sitä paitsi erosi niin paljon rahvaan ruotsista, että ruotsinkielisetkään talonpojat eivät sitä ymmärtäneet.

    Myös muualla Euroopassa aatelisten kieli oli usein eri kuin kansan: esimerkiksi ranska oli monien hovien kieli ympäri Euroopan 1700-1800-luvuilla (Venäjä, Saksan ruhtinaskunnissa, Britanniassa ranska oli pitkään eliitin kieli). Siinä ei ollut mitään erikoista. Kaupunkien porvarien hallitseva kieli Hansa-aikaan oli Ruotissa (ja Suomessa siten myös) saksa.

    "Sotien rasitus oli suomalaislle valtava, mutta hyödyt keräsi Ruotsi."

    Rasitus oli valtava kaikille talonpojille asuinalueesta riippumatta. Suomea toki rasitti sijainti Venäjän lähellä ja siten sotatantereeksi joutuminen. Mitäs se Pietari Brahe Suomessa puuhailikaan? Kyllä niitä rahoja käytettiin Suomenkin kehittämiseen. Toki keskusalue oli Sveamaa (Tukholman ympäristö), mutta Suomen asemaa ennen 1809 Ruotsissa voineisi verrata nyky-Suomessa vaikkapa Varsinais-Suomen asemaan suhteessa pääkaupunkiseutuun.

    Paradoksaalisesti ruotsalaistamisvimma oikeastaan alkoi vasta Suomen irtautuessa Ruotsista 1809. Suomenruotsalaiset kävivät jopa raivoisaan taisteluun etuoikeuksiensa puolesta, mikä näkyi selvimmin koulutuksessa.

    On totta, että ruotsinvallan aika ei ollut pahempaa kuin muuallakaan Euroopassa. Missään alusmaita ei kohdeltu silkkihanskoin keskiajalla. Historiakeskustelun uudelleen viriäminen johtuu siitä tarkoituksellisesta propagandasta, jota Suomessa on tähän asti viljelty.

    Ruotsinvallan aika on esitetty lähes ongelmattomana ja suomalaisille yksinomaan hyvänä aikana. Ruotsi on esitetty sivistyksen ja onnen tuojana kritiikittömästi. Tosiasiassa ruotsalaiset miehittäjät olivat tasan(vähintään) yhtä häikäilemättömiä kuin muutkin miehittäjät.

    Tottakai Ruotsin ydinalueet pääsivät sotarasituksista helpommalla kuin raja-alueet. Pieniä olivat rahavirrat Suomeen päin. Hallintoa tehostettiin kyllä, mutta vain yhdestä syystä. Jotta maamme resursseja voitaisiin paremmin hyödyntää, Tukholman eduksi.

    Äänestä

  • 37849 kirjoitti:

    Paradoksaalisesti ruotsalaistamisvimma oikeastaan alkoi vasta Suomen irtautuessa Ruotsista 1809. Suomenruotsalaiset kävivät jopa raivoisaan taisteluun etuoikeuksiensa puolesta, mikä näkyi selvimmin koulutuksessa.

    On totta, että ruotsinvallan aika ei ollut pahempaa kuin muuallakaan Euroopassa. Missään alusmaita ei kohdeltu silkkihanskoin keskiajalla. Historiakeskustelun uudelleen viriäminen johtuu siitä tarkoituksellisesta propagandasta, jota Suomessa on tähän asti viljelty.

    Ruotsinvallan aika on esitetty lähes ongelmattomana ja suomalaisille yksinomaan hyvänä aikana. Ruotsi on esitetty sivistyksen ja onnen tuojana kritiikittömästi. Tosiasiassa ruotsalaiset miehittäjät olivat tasan(vähintään) yhtä häikäilemättömiä kuin muutkin miehittäjät.

    Tottakai Ruotsin ydinalueet pääsivät sotarasituksista helpommalla kuin raja-alueet. Pieniä olivat rahavirrat Suomeen päin. Hallintoa tehostettiin kyllä, mutta vain yhdestä syystä. Jotta maamme resursseja voitaisiin paremmin hyödyntää, Tukholman eduksi.

    Mistä päin maapalloa löytyy sellainen paikka, missä alkuperäisväestön elinolot ovat sen jälkeen parantuneet, kun raaka valloittaja on ottanut alkuperäisväestön raivaamat maat ja mannut haltuunsa? Olisikohan suomalaisten asuttamat alueet sellaisia, vai intiaanien asuinalueet?

    Äänestä

  • Pascal Pusikos kirjoitti:

    Mistä päin maapalloa löytyy sellainen paikka, missä alkuperäisväestön elinolot ovat sen jälkeen parantuneet, kun raaka valloittaja on ottanut alkuperäisväestön raivaamat maat ja mannut haltuunsa? Olisikohan suomalaisten asuttamat alueet sellaisia, vai intiaanien asuinalueet?

    "Missään alusmaita ei kohdeltu silkkihanskoin keskiajalla."

    "Tosiasiassa ruotsalaiset miehittäjät olivat tasan(vähintään) yhtä häikäilemättömiä kuin muutkin miehittäjät."

    "Mistä päin maapalloa löytyy sellainen paikka, missä alkuperäisväestön elinolot ovat sen jälkeen parantuneet, kun raaka valloittaja on ottanut alkuperäisväestön raivaamat maat ja mannut haltuunsa?"

    Tätä juuri tarkoitin väärillä historiantulkinnoilla. Juuri tässä yritin selittää, että Suomi EI ollut siirtomaan/alusmaan asemassa. Suomi oli integroitu osa valtakuntaa - maakunta muiden joukossa, jolla oli 1) oma edustus valtiopäivillä, 2) oikeus osallistua kuninkaanvaaliin. Ja suomalaisia ei ole karkotettu asuinalueiltaan kuten itse teimme saamelaisille ja kuten Amerikassa tehtiin intiaaneille.

    Taisteluja käytiin toki ennen kuin tämä Suomen integroituminen tapahtui - mutta silloin taistelivat myös Suomen sisäisesti eri heimot keskenään. Samalla kun Suomesta tuli Österland, yhdistyivät myös heimot sen sisällä.

    On kiistanalaista, missä määrin Suomen integroituminen perustui voimankäyttöön (kuten ristiretkiin), missä määrin asutuksen rauhanomaiseen leviämiseen. Mutta Suomesta TULI integroitu osa, eikä se ollut miehitetyn alusmaan asemassa.

    Mikään nykyinen maa ei ole ollut alusta asti nykyisen kokoinen. Kun katsotte vanhoja karttoja, niin pienistä alueista ovat kasvaneet nykyiset maat saman hallinnon alle. Esimerkiksi juuri nykyinenkin Ruotsi on laajennus alkuperäisestä Tukholman ympäristöstä/Etelä-Ruotsista. Saksan alue taas on vuosisatoja koostunut itsenäisistä, erillisistä ruhtinaskunnista, jotka lopulta 1800-luvulla yhdistettiin Bismarckin rautanyrkin alle. Väkivaltaa on käytetty kaikkien maiden yhdistämisessä, enemmän tai vähemmän.

    Jos taas ruotsalaisuutta pidetään väkisin tuotuna kulttuurina, niin kysyn, että mikä EI ole väkisin tuotua? Kristinusko, latinalaiset aakkoset (joilla nyt kirjoitamme), ruokalajit ym. keskeiset asiat ovat yleensä yleiseurooppalaisia tuontituotteita - Ruotsista, Saksasta jne.

    "Ruotsinvallan aika on esitetty lähes ongelmattomana ja suomalaisille yksinomaan hyvänä aikana. Ruotsi on esitetty sivistyksen ja onnen tuojana kritiikittömästi."

    Mitkä olivat vaihtoehdot? Täytyy aina katsoa sitä toista vaihtoehtoa! Lyhyt Suomen historia:
    -Ennen Ruotsin aikaa Suomessa eli pieniä, keskenään kiisteleviä heimoja. Yhteistä keskusvaltaa ei ollut. (Tausta: Suomi on pohjoinen maa, jossa maanviljelys - tuohon aikaan tärkein voimatekijä - ei ollut yhtä tehokasta kuin etelämmässä. Huom. myös Tukholma on etelämmässä kuin Helsinki!)
    -Seuraus: Suomen eripuraiset heimot eivät olleet tarpeeksi vahvoja vastustamaan keskittyneempää voimaa. Suomesta olivat tiettävästi kiinnostuneet Ruotsin ohella ainakin Novgorod ja Tanska, ehkä jotkint "saksalaisetkin"
    -Mitä olisi tapahtunut, jos Ruotsi EI olisi liittänyt Suomea itseensä? Todennäköisesti sen olisi tehnyt joku muu - ehkä todennäköisimmin Novgorod (Venäjä), joka jatkuvasti sotikin Ruotsin kanssa jatkossa.

    Kysymys: kumpi oli parempi, Ruotsiin integroiminen vai Novgorodiin integroiminen? Itselleni ei ole epäilystäkään, että ensimmäinen, kun katsoo Venäjän historiaa. Kaikki tiedämme nykytilanteen ja Neuvostoliiton, mutta myös tsaarin aikana Venäjä oli takapajuinen, maaorjuus yleinen käytäntö ja kansalaisilla ei ollut mitään oikeuksia. Ruotsissa ei ollut maaorjuutta, ja jopa talonpojat olivat edustettuina säätyvaltiopäivillä.

    Äänestä

  • objektiivinen histor kirjoitti:

    "Missään alusmaita ei kohdeltu silkkihanskoin keskiajalla."

    "Tosiasiassa ruotsalaiset miehittäjät olivat tasan(vähintään) yhtä häikäilemättömiä kuin muutkin miehittäjät."

    "Mistä päin maapalloa löytyy sellainen paikka, missä alkuperäisväestön elinolot ovat sen jälkeen parantuneet, kun raaka valloittaja on ottanut alkuperäisväestön raivaamat maat ja mannut haltuunsa?"

    Tätä juuri tarkoitin väärillä historiantulkinnoilla. Juuri tässä yritin selittää, että Suomi EI ollut siirtomaan/alusmaan asemassa. Suomi oli integroitu osa valtakuntaa - maakunta muiden joukossa, jolla oli 1) oma edustus valtiopäivillä, 2) oikeus osallistua kuninkaanvaaliin. Ja suomalaisia ei ole karkotettu asuinalueiltaan kuten itse teimme saamelaisille ja kuten Amerikassa tehtiin intiaaneille.

    Taisteluja käytiin toki ennen kuin tämä Suomen integroituminen tapahtui - mutta silloin taistelivat myös Suomen sisäisesti eri heimot keskenään. Samalla kun Suomesta tuli Österland, yhdistyivät myös heimot sen sisällä.

    On kiistanalaista, missä määrin Suomen integroituminen perustui voimankäyttöön (kuten ristiretkiin), missä määrin asutuksen rauhanomaiseen leviämiseen. Mutta Suomesta TULI integroitu osa, eikä se ollut miehitetyn alusmaan asemassa.

    Mikään nykyinen maa ei ole ollut alusta asti nykyisen kokoinen. Kun katsotte vanhoja karttoja, niin pienistä alueista ovat kasvaneet nykyiset maat saman hallinnon alle. Esimerkiksi juuri nykyinenkin Ruotsi on laajennus alkuperäisestä Tukholman ympäristöstä/Etelä-Ruotsista. Saksan alue taas on vuosisatoja koostunut itsenäisistä, erillisistä ruhtinaskunnista, jotka lopulta 1800-luvulla yhdistettiin Bismarckin rautanyrkin alle. Väkivaltaa on käytetty kaikkien maiden yhdistämisessä, enemmän tai vähemmän.

    Jos taas ruotsalaisuutta pidetään väkisin tuotuna kulttuurina, niin kysyn, että mikä EI ole väkisin tuotua? Kristinusko, latinalaiset aakkoset (joilla nyt kirjoitamme), ruokalajit ym. keskeiset asiat ovat yleensä yleiseurooppalaisia tuontituotteita - Ruotsista, Saksasta jne.

    "Ruotsinvallan aika on esitetty lähes ongelmattomana ja suomalaisille yksinomaan hyvänä aikana. Ruotsi on esitetty sivistyksen ja onnen tuojana kritiikittömästi."

    Mitkä olivat vaihtoehdot? Täytyy aina katsoa sitä toista vaihtoehtoa! Lyhyt Suomen historia:
    -Ennen Ruotsin aikaa Suomessa eli pieniä, keskenään kiisteleviä heimoja. Yhteistä keskusvaltaa ei ollut. (Tausta: Suomi on pohjoinen maa, jossa maanviljelys - tuohon aikaan tärkein voimatekijä - ei ollut yhtä tehokasta kuin etelämmässä. Huom. myös Tukholma on etelämmässä kuin Helsinki!)
    -Seuraus: Suomen eripuraiset heimot eivät olleet tarpeeksi vahvoja vastustamaan keskittyneempää voimaa. Suomesta olivat tiettävästi kiinnostuneet Ruotsin ohella ainakin Novgorod ja Tanska, ehkä jotkint "saksalaisetkin"
    -Mitä olisi tapahtunut, jos Ruotsi EI olisi liittänyt Suomea itseensä? Todennäköisesti sen olisi tehnyt joku muu - ehkä todennäköisimmin Novgorod (Venäjä), joka jatkuvasti sotikin Ruotsin kanssa jatkossa.

    Kysymys: kumpi oli parempi, Ruotsiin integroiminen vai Novgorodiin integroiminen? Itselleni ei ole epäilystäkään, että ensimmäinen, kun katsoo Venäjän historiaa. Kaikki tiedämme nykytilanteen ja Neuvostoliiton, mutta myös tsaarin aikana Venäjä oli takapajuinen, maaorjuus yleinen käytäntö ja kansalaisilla ei ollut mitään oikeuksia. Ruotsissa ei ollut maaorjuutta, ja jopa talonpojat olivat edustettuina säätyvaltiopäivillä.

    Kuvitteletko tosissasi, että ruotsalaiset barbaarit tulivat tänne suomalaisten asuma-alueille ihan vain huvikseen?
    Suomalaiset viljelivät jo silloin maitaan, kun ruotsalaiset barbaarit vielä keräilivät marjoja soiltaan ja söivät havunneulasia.

    http://www.kierikki.fi/sivu/fi/kierikkikeskus/kivikaudenkyla/

    Äänestä

  • Pascal Pusikos kirjoitti:

    Mistä päin maapalloa löytyy sellainen paikka, missä alkuperäisväestön elinolot ovat sen jälkeen parantuneet, kun raaka valloittaja on ottanut alkuperäisväestön raivaamat maat ja mannut haltuunsa? Olisikohan suomalaisten asuttamat alueet sellaisia, vai intiaanien asuinalueet?

    Tämä video kuvaa hyvin nettifennoja:
    http://www.youtube.com/watch?v=hSELOCMmw4A

    Äänestä

  • Veni, vidi, sueci kirjoitti:

    Tämä video kuvaa hyvin nettifennoja:
    http://www.youtube.com/watch?v=hSELOCMmw4A

    En oikein ymmärrä mikä tuossa videossa niin huonoa on että sitä voi verrata meihin Suomalaisiin.
    Voisitko ehkä tarkentaa.

    Äänestä

  • Pascal Pusikos kirjoitti:

    Kuvitteletko tosissasi, että ruotsalaiset barbaarit tulivat tänne suomalaisten asuma-alueille ihan vain huvikseen?
    Suomalaiset viljelivät jo silloin maitaan, kun ruotsalaiset barbaarit vielä keräilivät marjoja soiltaan ja söivät havunneulasia.

    http://www.kierikki.fi/sivu/fi/kierikkikeskus/kivikaudenkyla/

    Miten se, että Kierikistä on löydetty jotain, todistaa, ettei muualla olisi ollut mitään?

    Ja miten se, ettei Kierikistä ole löydetty merkkejä maanviljelyksestä todistaa, että suomalaiset viljelivät maitaan?

    Äänestä

  • 2+20 kirjoitti:

    Miten se, että Kierikistä on löydetty jotain, todistaa, ettei muualla olisi ollut mitään?

    Ja miten se, ettei Kierikistä ole löydetty merkkejä maanviljelyksestä todistaa, että suomalaiset viljelivät maitaan?

    Suomalaiset viljelivät maitaan ja kirjoittivat viestinsä tuohenpalaan, kun samaan aikaan ruotsalaiset raahasivat riimukiviään ympäri metsiä marjoja keräillen.

    http://www.pori.fi/smu/jauhinkivet.html

    Äänestä

  • Pascal Pusikos kirjoitti:

    Suomalaiset viljelivät maitaan ja kirjoittivat viestinsä tuohenpalaan, kun samaan aikaan ruotsalaiset raahasivat riimukiviään ympäri metsiä marjoja keräillen.

    http://www.pori.fi/smu/jauhinkivet.html

    "Suomalaisen vasarakirveskulttuurin sukulaisryhmät Virossa ja Ruotsissa ovat metsästyksen ja ohella harjoittaneet maanviljelyä ja karjanhoitoa. Tästä syystä on oletettu, että myös Suomeen maatalous olisi saapunut vasarakirveskansan mukana.

    Todennäköisesti Suomeen saapunut vasarakirveskansa ei täällä kyennyt harjoittamaan maanviljelyyn painottuvaa elinkeinoaan. Tulokkaat joutuivat ajan kuluessa sopeutumaan kampakeraamisen kulttuurin pyyntielinkeinoihin, mikä johti myöhemmin mainittujen väestöryhmien yhteensulautumiseen."

    http://www.edu.lieto.fi/edulieto/nautela/kivikausi/vasarakirveskulttuuri.htm

    Äänestä

Minulle sorto on sitä, ettei kansa hallitse itseään.

Äänestä
  • "Minulle sorto on sitä, ettei kansa hallitse itseään."

    Tuo oli hyvin kiteytetty. Jos ei itse hallitse itseään, niin silloin hallinta on joko otettu tai luovutettu toiselle. Joku aina hallitsee.

    Äänestä

  • Ei ennen 1809 puhuttu mistään kansoista, ainakaan vielä Pohjois-Euroopassa. Koko "suomalaisen kansan" käsite vasta syntyi 1800-luvulla. Ei siis ollut mitään kansaa vapautettavana.

    Oli kuninkaita ja alamaisia. Alamaisille ei ollut niin väliksi, kuka on kuninkaana - siellähän oli milloin puolalainen, milloin ranskalainen kruunu Ruotsissakin. Kuningas saattoi tuosta vain muuttua "saksalaisesta" "ruotsalaiseksi". Miten se on mahdollista? Koska mitään kansallisuusaatteita ei ollut - kyseessä olivat vain sukulaisuus- ja henkilösuhteet. Ei ollut mitään ongelmaa siirtyä Venäjän hovista Ruotsin hoviin.

    Vasta 1800-luvulla kehitettiin suomalaisuusaate ja tarve itsenäistyä irti Venäjästä. Ruotsin aikana sellaista tarvetta ei ollut - joitakin irrottautumissuunnitelmia oli (esim. 1742, 1788 upseeriston Anjalan liitto), mutta ne eivät olleet mitään kansallisia nousuja, vaan eliitin strategista peliä.

    Suomen kansasta puhuminen ennen 1809 on anakronismia, nykyisyyden menneisyyteen viemistä.

    Mitään "oikeaa" ja "välttämätöntä" lopputulosta ei sitä paitsi ole olemassa. Entisestä Ruotsista olisi voinut yhtä hyvin tulla itsenäiset Sveamaa, Götamaa ja Norlanti sekä "Suomesta" irtautua hämäläiset, varsinaissuomalaiset, pohjalaiset, karjalaiset, savolaiset jne. Tai mikseivät kaikki skandit (Ruotsi, Tanska ja Norja) olisi voineet kehittyä yhtenä maana? Tai eikö saamelaisten pitäisi saada oma(t) valtio(t)? Milloin Yhdysvalloista tuli oma kansa erossa Britanniasta? Pitäisikö skoteilla, walesiläisillä ja pohjoisirlantilaisilla olla omat valtiot erillään Britanniasta? Eikö Saksan ruhtinaskunnat yhidstetty väkivalloin yhdeksi kansaksi (Preussi hallitsi)? Pitäisikö baskien saada oma valtio? Tulisiko Belgia jakaa valloonien ja flaamien valtioihin? Monestako kansasta nyky-Venäjä koostuu? Ovatko algerianranskalaiset algerialaisia vai ranskalaisia? Olisiko kurdeille syytä luoda oma valtio? Edustavatko kveenit omaa etnistä ryhmää? Kuka sortaa, ketä ja miten on erittäin vaikea kysymys.

    Kansan määrittelyyn ei riitä kieli (Saksa vs. Itävalta - sama kieli), perimä (Yhdysvallat - sekamelska) tai uskonto (Saksa - jakautuu paljolti katolisiin ja luterilaisiin) - eikä mikään muukaan. Ne ovat tunneasioita, jotka ovat syntyneet lähinnä 1800-luvulla (ja myöhemmin) lukemattomien tekijöiden vaikutuksesta. Ilman tunnetta ei ole kansaa - ja suomalaiskansallista tunnetta ei ollut ennen 1800-lukua modernissa mielessä.

    Äänestä

  • objektiivinen histor kirjoitti:

    Ei ennen 1809 puhuttu mistään kansoista, ainakaan vielä Pohjois-Euroopassa. Koko "suomalaisen kansan" käsite vasta syntyi 1800-luvulla. Ei siis ollut mitään kansaa vapautettavana.

    Oli kuninkaita ja alamaisia. Alamaisille ei ollut niin väliksi, kuka on kuninkaana - siellähän oli milloin puolalainen, milloin ranskalainen kruunu Ruotsissakin. Kuningas saattoi tuosta vain muuttua "saksalaisesta" "ruotsalaiseksi". Miten se on mahdollista? Koska mitään kansallisuusaatteita ei ollut - kyseessä olivat vain sukulaisuus- ja henkilösuhteet. Ei ollut mitään ongelmaa siirtyä Venäjän hovista Ruotsin hoviin.

    Vasta 1800-luvulla kehitettiin suomalaisuusaate ja tarve itsenäistyä irti Venäjästä. Ruotsin aikana sellaista tarvetta ei ollut - joitakin irrottautumissuunnitelmia oli (esim. 1742, 1788 upseeriston Anjalan liitto), mutta ne eivät olleet mitään kansallisia nousuja, vaan eliitin strategista peliä.

    Suomen kansasta puhuminen ennen 1809 on anakronismia, nykyisyyden menneisyyteen viemistä.

    Mitään "oikeaa" ja "välttämätöntä" lopputulosta ei sitä paitsi ole olemassa. Entisestä Ruotsista olisi voinut yhtä hyvin tulla itsenäiset Sveamaa, Götamaa ja Norlanti sekä "Suomesta" irtautua hämäläiset, varsinaissuomalaiset, pohjalaiset, karjalaiset, savolaiset jne. Tai mikseivät kaikki skandit (Ruotsi, Tanska ja Norja) olisi voineet kehittyä yhtenä maana? Tai eikö saamelaisten pitäisi saada oma(t) valtio(t)? Milloin Yhdysvalloista tuli oma kansa erossa Britanniasta? Pitäisikö skoteilla, walesiläisillä ja pohjoisirlantilaisilla olla omat valtiot erillään Britanniasta? Eikö Saksan ruhtinaskunnat yhidstetty väkivalloin yhdeksi kansaksi (Preussi hallitsi)? Pitäisikö baskien saada oma valtio? Tulisiko Belgia jakaa valloonien ja flaamien valtioihin? Monestako kansasta nyky-Venäjä koostuu? Ovatko algerianranskalaiset algerialaisia vai ranskalaisia? Olisiko kurdeille syytä luoda oma valtio? Edustavatko kveenit omaa etnistä ryhmää? Kuka sortaa, ketä ja miten on erittäin vaikea kysymys.

    Kansan määrittelyyn ei riitä kieli (Saksa vs. Itävalta - sama kieli), perimä (Yhdysvallat - sekamelska) tai uskonto (Saksa - jakautuu paljolti katolisiin ja luterilaisiin) - eikä mikään muukaan. Ne ovat tunneasioita, jotka ovat syntyneet lähinnä 1800-luvulla (ja myöhemmin) lukemattomien tekijöiden vaikutuksesta. Ilman tunnetta ei ole kansaa - ja suomalaiskansallista tunnetta ei ollut ennen 1800-lukua modernissa mielessä.

    Kaikki se mikä on olemassa, on olemassa, vaikka ei olisi vielä tiedetty tai nimetty.

    Äänestä

  • objektiivinen histor kirjoitti:

    Ei ennen 1809 puhuttu mistään kansoista, ainakaan vielä Pohjois-Euroopassa. Koko "suomalaisen kansan" käsite vasta syntyi 1800-luvulla. Ei siis ollut mitään kansaa vapautettavana.

    Oli kuninkaita ja alamaisia. Alamaisille ei ollut niin väliksi, kuka on kuninkaana - siellähän oli milloin puolalainen, milloin ranskalainen kruunu Ruotsissakin. Kuningas saattoi tuosta vain muuttua "saksalaisesta" "ruotsalaiseksi". Miten se on mahdollista? Koska mitään kansallisuusaatteita ei ollut - kyseessä olivat vain sukulaisuus- ja henkilösuhteet. Ei ollut mitään ongelmaa siirtyä Venäjän hovista Ruotsin hoviin.

    Vasta 1800-luvulla kehitettiin suomalaisuusaate ja tarve itsenäistyä irti Venäjästä. Ruotsin aikana sellaista tarvetta ei ollut - joitakin irrottautumissuunnitelmia oli (esim. 1742, 1788 upseeriston Anjalan liitto), mutta ne eivät olleet mitään kansallisia nousuja, vaan eliitin strategista peliä.

    Suomen kansasta puhuminen ennen 1809 on anakronismia, nykyisyyden menneisyyteen viemistä.

    Mitään "oikeaa" ja "välttämätöntä" lopputulosta ei sitä paitsi ole olemassa. Entisestä Ruotsista olisi voinut yhtä hyvin tulla itsenäiset Sveamaa, Götamaa ja Norlanti sekä "Suomesta" irtautua hämäläiset, varsinaissuomalaiset, pohjalaiset, karjalaiset, savolaiset jne. Tai mikseivät kaikki skandit (Ruotsi, Tanska ja Norja) olisi voineet kehittyä yhtenä maana? Tai eikö saamelaisten pitäisi saada oma(t) valtio(t)? Milloin Yhdysvalloista tuli oma kansa erossa Britanniasta? Pitäisikö skoteilla, walesiläisillä ja pohjoisirlantilaisilla olla omat valtiot erillään Britanniasta? Eikö Saksan ruhtinaskunnat yhidstetty väkivalloin yhdeksi kansaksi (Preussi hallitsi)? Pitäisikö baskien saada oma valtio? Tulisiko Belgia jakaa valloonien ja flaamien valtioihin? Monestako kansasta nyky-Venäjä koostuu? Ovatko algerianranskalaiset algerialaisia vai ranskalaisia? Olisiko kurdeille syytä luoda oma valtio? Edustavatko kveenit omaa etnistä ryhmää? Kuka sortaa, ketä ja miten on erittäin vaikea kysymys.

    Kansan määrittelyyn ei riitä kieli (Saksa vs. Itävalta - sama kieli), perimä (Yhdysvallat - sekamelska) tai uskonto (Saksa - jakautuu paljolti katolisiin ja luterilaisiin) - eikä mikään muukaan. Ne ovat tunneasioita, jotka ovat syntyneet lähinnä 1800-luvulla (ja myöhemmin) lukemattomien tekijöiden vaikutuksesta. Ilman tunnetta ei ole kansaa - ja suomalaiskansallista tunnetta ei ollut ennen 1800-lukua modernissa mielessä.

    Nationalismi oli toki 1800-luvulla syntynyt aate, mutta se ei vaikuta siihen faktaan, että kansoja on ollut jo esihistorian hämärästä olemassa. Ruotsin vallan aikaisissa lähteissä kirjoitetaan lukemattomiin kertoihin suomalaisesta kansasta (finnar).

    1500-lukulaisen Olaus Petrin Pohjoisten kansojen historiassa kerrotaan, että suomalaiset muodostivat muinaisen kuningaskunnan, jonka ruotsalaiset valloittivat ja että sotaisuutensa vuoksi suomalaisilta kiellettiin aseiden omistus rauhan aikana. Tuo ei toki ole totta, mutta se kertoo siitä, kuinka 1500-luvulla nähtiin suomalaiset selkeästi erillisenä kansana.

    Äänestä

  • Isänmaanystävä kirjoitti:

    Nationalismi oli toki 1800-luvulla syntynyt aate, mutta se ei vaikuta siihen faktaan, että kansoja on ollut jo esihistorian hämärästä olemassa. Ruotsin vallan aikaisissa lähteissä kirjoitetaan lukemattomiin kertoihin suomalaisesta kansasta (finnar).

    1500-lukulaisen Olaus Petrin Pohjoisten kansojen historiassa kerrotaan, että suomalaiset muodostivat muinaisen kuningaskunnan, jonka ruotsalaiset valloittivat ja että sotaisuutensa vuoksi suomalaisilta kiellettiin aseiden omistus rauhan aikana. Tuo ei toki ole totta, mutta se kertoo siitä, kuinka 1500-luvulla nähtiin suomalaiset selkeästi erillisenä kansana.

    Olennaista onkin se, että ennen 1800-lukua (ja paljolti vielä silloinkin) kansallisuusasioita pohtivat vain pienen eliitin intellektuellit peräkammareissaan. Suuri enemmistö ei moisilla asioilla päätään vaivannut. Österlandin talonpoika ei haaveillut kansallisesta noususta.

    Koulujärjestelmä sitten 1800-luvulta alkaen löi kunnolla läpi kansallisaatteet. Eikös Topeliuksen isänmaallishenkistä Maamme kirjaa (1875) luettu vielä toiseen maailmansotaan asti? Taisi olla aika isossa roolissa.

    Menee filosofian puolelle: onko kansaa, jos ei ole kansan käsitettä? Tai onko kansaa, jos on kansan käsite (peräkammari-intellektuellilla), muttei kansallistunnetta massoilla? Kun intellektuelli käyttää kansan käsitettä, se on vain ulkoinen kuvaamisen väline. Mutta kansaa ei ole, ellei ihmisjoukko itse koe niin. Kansa on päänsisäinen asia. Jos on eri mieltä, niin voi tulla selittämään, mikä tekee esim. eri kansat saksalaisista ja itävaltalaisista ja saman kansan yhdysvaltalaisista. Mitään yleistä kriteeriä kun ei löydy.

    PS. Nimimerkille "väsynyt palstaan": myös nettisvekot käyttävät anakronistisia käsitteitä, kuten "suomenruotsalainen" henkilöistä, jotka elivät aikana ennen suomenruotsalaisuuden keksimistä (tapahtui 1800-1900-lukujen vaihteessa). Historiankäsitykset ovat heillä usein aivan yhtä ideologisesti värittyneitä - vain eri tavalla. En väitä, että itse pystyisin välttämään ideologisuuden, mutta ainakin pyrin siihen.

    Äänestä

  • objektiivinen histor kirjoitti:

    Olennaista onkin se, että ennen 1800-lukua (ja paljolti vielä silloinkin) kansallisuusasioita pohtivat vain pienen eliitin intellektuellit peräkammareissaan. Suuri enemmistö ei moisilla asioilla päätään vaivannut. Österlandin talonpoika ei haaveillut kansallisesta noususta.

    Koulujärjestelmä sitten 1800-luvulta alkaen löi kunnolla läpi kansallisaatteet. Eikös Topeliuksen isänmaallishenkistä Maamme kirjaa (1875) luettu vielä toiseen maailmansotaan asti? Taisi olla aika isossa roolissa.

    Menee filosofian puolelle: onko kansaa, jos ei ole kansan käsitettä? Tai onko kansaa, jos on kansan käsite (peräkammari-intellektuellilla), muttei kansallistunnetta massoilla? Kun intellektuelli käyttää kansan käsitettä, se on vain ulkoinen kuvaamisen väline. Mutta kansaa ei ole, ellei ihmisjoukko itse koe niin. Kansa on päänsisäinen asia. Jos on eri mieltä, niin voi tulla selittämään, mikä tekee esim. eri kansat saksalaisista ja itävaltalaisista ja saman kansan yhdysvaltalaisista. Mitään yleistä kriteeriä kun ei löydy.

    PS. Nimimerkille "väsynyt palstaan": myös nettisvekot käyttävät anakronistisia käsitteitä, kuten "suomenruotsalainen" henkilöistä, jotka elivät aikana ennen suomenruotsalaisuuden keksimistä (tapahtui 1800-1900-lukujen vaihteessa). Historiankäsitykset ovat heillä usein aivan yhtä ideologisesti värittyneitä - vain eri tavalla. En väitä, että itse pystyisin välttämään ideologisuuden, mutta ainakin pyrin siihen.

    "Menee filosofian puolelle: onko kansaa, jos ei ole kansan käsitettä?"

    Kuten sanoin, kansan käsite oli. Ja kansallisuudesta ylpeiltiin jo ennen 1800-lukua. Jo roomalaiset historioitsijat kuvailivat roomalaisia kaikista kansoista rohkeimpina. He eivät käyttäneet ainoastaan sanaa populus, vaan myös sanaa gens, jonka toinen merkitys on rotu, ja sanaa natio, josta juontaa useiden kielten kansakuntaa merkitsevä sana. Kreikkalaisten yhdistyminen Persiaa vastaan 400-luvulla eaa. taas on klassinen esimerkki kansallisuuden yhdistävästä voimasta. Samaten on yksinkertaisesti naiivia väittää, etteivät 1600-luvun Vermlannin ruotsalaiset olisi huomanneet mitään eroa itsensä ja alueelle muuttaneiden suomalaisten välillä.

    Jos tarkoitit kysyä, onko kansan kansallistunnolla tai sen puuttumisella merkitystä kansan olemassaoloon, vastaus on: ei, kansa on olemassa huolimatta siitä, mitä sen jäsenet ajattelevat. Kansa määritellään yleensä ominaisuuksien perusteella, niitä ovat mm. kieli, uskonto, yhteinen maa ja yhteinen menneisyys. Se, että kansallisuus riippuisi yksilön subjektiivisesta päätöksestä on pelkkä mielipide, jota ei voi edes perustella hyvin. Ei suomalainen voi vain päättää ryhtyvänsä esim. turkkilaiseksi, kun häneltä puuttuu turkkilaisten kansalliset ominaisuudet.

    Äänestä

  • objektiivinen histor kirjoitti:

    Olennaista onkin se, että ennen 1800-lukua (ja paljolti vielä silloinkin) kansallisuusasioita pohtivat vain pienen eliitin intellektuellit peräkammareissaan. Suuri enemmistö ei moisilla asioilla päätään vaivannut. Österlandin talonpoika ei haaveillut kansallisesta noususta.

    Koulujärjestelmä sitten 1800-luvulta alkaen löi kunnolla läpi kansallisaatteet. Eikös Topeliuksen isänmaallishenkistä Maamme kirjaa (1875) luettu vielä toiseen maailmansotaan asti? Taisi olla aika isossa roolissa.

    Menee filosofian puolelle: onko kansaa, jos ei ole kansan käsitettä? Tai onko kansaa, jos on kansan käsite (peräkammari-intellektuellilla), muttei kansallistunnetta massoilla? Kun intellektuelli käyttää kansan käsitettä, se on vain ulkoinen kuvaamisen väline. Mutta kansaa ei ole, ellei ihmisjoukko itse koe niin. Kansa on päänsisäinen asia. Jos on eri mieltä, niin voi tulla selittämään, mikä tekee esim. eri kansat saksalaisista ja itävaltalaisista ja saman kansan yhdysvaltalaisista. Mitään yleistä kriteeriä kun ei löydy.

    PS. Nimimerkille "väsynyt palstaan": myös nettisvekot käyttävät anakronistisia käsitteitä, kuten "suomenruotsalainen" henkilöistä, jotka elivät aikana ennen suomenruotsalaisuuden keksimistä (tapahtui 1800-1900-lukujen vaihteessa). Historiankäsitykset ovat heillä usein aivan yhtä ideologisesti värittyneitä - vain eri tavalla. En väitä, että itse pystyisin välttämään ideologisuuden, mutta ainakin pyrin siihen.

    "mikä tekee esim. eri kansat saksalaisista ja itävaltalaisista ja saman kansan yhdysvaltalaisista."

    Olkiukkojako rakentelet? Saksalaiset ja itävaltalaiset ovat samaa kansaa: saksalaisia. Nykyään lähinnä poliittinen korrektius on syynä siihen, että itävaltalaisia yritetään esittää jotenkin toisena väkenä.

    Yhdysvaltalaiset taas eivät ole kansa, vaikka he saattavat niin itse väittää ja ehkä mieltääkin. He edustavat useita kansoja.

    Äänestä

  • hapansilakka kirjoitti:

    Kaikki se mikä on olemassa, on olemassa, vaikka ei olisi vielä tiedetty tai nimetty.

    > eikö saamelaisten pitäisi saada oma(t) valtio(t)?
    Tottakai Kuolasta Finnmarkiin.

    > Pitäisikö skoteilla, walesiläisillä ja pohjoisirlantilaisilla olla omat valtiot erillään Britanniasta?
    Skotit palaavatkin itsenäiseksi kuten Irlantikin, jonka pohjoiset uskonsoturit haluavat kuulua Englantiin, mutta siirrettäköön rajaa pohjoisemmaksi.

    > Eikö Saksan ruhtinaskunnat yhidstetty väkivalloin yhdeksi kansaksi (Preussi hallitsi)?
    Hitler oli pelkkä molempiin maailmansotiin syyllisen Bismarkin oppipoika, joka jatkoi hänen rikollista työtään. Katolinen Etelä-Saksa kuuluu omaksi Baijerin valtioksi, jonka kuningas myi kullasta Bismarkille. Silloin Itä-Saksakin olisi ostamatta pysynyt itsenäisenä rajojen aukaisusta huolimatta, eikä liittynyt pelkkään luterilaiseeen Hampurin Saksaan.

    >Pitäisikö baskien saada oma valtio?
    Baskeilla on oma valtio - Andorra, mutta heille kuuluu paljon suurempi asuinalue.

    > Tulisiko Belgia jakaa valloonien ja flaamien valtioihin?
    Belgia ei ole edes kansakuntakaan vaan kuninkaallisten rikollisjärjestö, jonka historiallisia perinteitä Brysselin mafiaeliitti jatkaa. Se täytyy heti halkaista kuten maksavat flaamit haluavatkin, mutta jotka kuuluisivat Hollantiin. Kun valloonit haluavat edelleen elää muiden kustannuksella, liittykööt takaisin Ranskaan.

    > Olisiko kurdeille syytä luoda oma valtio?
    Aivan varmasti, kunnon viipaleet Persiasta, Babyloniasta ja Turkista, jonka jälkeen se vasta voi edes hakea EU jäsenyyttä. Kurdien kohtalo on kuten suomalaisten, joiden asuma-alueet on jaettu Ruotsiin, Venäjään ja Eestiin Suomen lisäksi.

    > Kansan määrittelyyn ei riitä kieli (Saksa vs. Itävalta - sama kieli),
    Itävalta on uhria näyttelevä keisarimuseo, joka kuuluu saksalaisena Sveitsinä itsenäiseksi.

    > perimä (Yhdysvallat - sekamelska)
    Ei mikään kansa, vaan kapitalistirosvojoukon kaappaama läänityssiirtomaa. Fanaattinen massamurhaaja sotilasdiktaattori Lincoln tuhosi vapauden Bismarkin lailla. Unioni kuuluu omaksi valtiokseen Federaation lailla. Lousiana ym. kuuluu ranskalaisvaltioon. Kaikki tasankojen osavaltiot kuuluvat Intiaanivaltioon. Pohjoisrajalla voisi olla Hawaijin ja Alaskan lailla itsenäinen Chigagolainen valtio, jollei ole liittynyt Kanadaan, josta puuttuu ranskalainen Quebec. Länsirannikko olisi tietysti Kalifornian jättivaltio. Texas, New Mexico ym. varastetut alueet kuuluvat tietysti espanjalaiseen Meksikoon. Tällaiset itsenäiset valtiot eivät sotisi hullun diktaattorin käskystä ympäri maailmaa, vaan hoitaisivat omat asiansa.

    Maailmansotia ei olisi edes syttynyt.

    Äänestä

"Objektiivinen historioitsija" syyllistyy kutsumaan keskustelijoita, jotka ovat eri mieltä hänen janssaan "nettifennoiksi"? Sehän jo kättelyssä kertoo, että kirjoittaja itse on "nettisveko".

Ja siltä pohjaltako edellytet'etään sitten "keskustelevan"?

Hohhoijaa.

Äänestä

Ruotsin ja Venäjän taistelut rasittivat maatamme suunnattomasti. Miehiä vietiin vaikkapa 30-vuotiseen sotaan kuolemaan. Lisäksi ajoittain Tukholma tuki hädässä olevaa kansaamme huonosti, mm. Suomen sodassa. Ehkäpä tässä perinteiset syyt Ruotsin vastaisiin antipatioihin.

Kansallistunne kukoisti vasta 1800-luvun loppuvaiheessa. Sitä ennen kuninkaan kansallisuudella ei ollut suuremmin väliä. Varmaankin Ruostin vallan aikainen Suomi olisi tällöin kapinoinut omalla tavallaan. Nuijasota syntyi muista syistä, talonpojat tympiytyivät lähinnä oman maan aatelisiin (Fleming jne). Ks. linnaleiritys.

Se, että Ruotsi "lähensi meitä länsimaihin" on jälkijättöistä. Varmaankin nyky-Istanbulilaiset ovat kiitollisia Ottomaaneille, jotka irrottivat heidät Bysantin kulttuuripiiristä? Historiassa voi käydä miten tahansa, ja jälkeenpäin kauhistellaan vaihtoehtoja.

Äänestä
  • Tuskinpa suomalaisilla oli paljonkaan mahdollisuuksia Ruosin vallan aikan muodostaa käsitystä itsellistä Suomesta. Kyllähän näitä kapinoita oli Ruotsin harjoittamaa valtaa vastaan, mutta ylivoima ja kierous estivät voitot. Esim. savossa kapinassa olleille Fleminin käskystä luvattiin, että he pääsevät rauhassa kotiin, kun jättävät aseet. Nämä uskoivat siihen ja jättivät aseet, mutta kun kapinassa olleet käänsivät selkänsä lähteäkseen pois kuten oli luvattu, heidät ammuttiin takaapäin! Suomalaisia selkään "puukottavia" naapureita näemme nytkin.

    Äänestä

tarpeessa, jos hän väittää oikeasti tutustuneensa historiaan tältä osin.

Huh huh.. melko karmaisevaa kun tietää, että monet oikasti uskovat tuollaiseen historian vääristelyyn, mitä svekomaanit ja rkp ovat suoltaneet nuoleskelijoiden kanssa vuosikymmenet suomessa ja myös ruotsissa.

Äänestä

Ruotsi, ruotsinkieliset eivät antaneen mitään arvoa, eikä mahdollisuuksia toimia missään kulttuurin-. poliittisen-, taloudellisen toimintojen alalla suomenkieliselle väestölle. Heidän oli ruotsalaistuttava nimellisesti, sekä kielellisesti ennen kuin mahdollisuudet avautuivat johtaviin-, päättäviin asemiin silloisessa ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
Ruotsinkielisiä oli tuohon aikaan suunnilleen saman verran, kuin tänäänkin, mutta kaikki hallinto ja yhteiskunnan toiminnot olivat ruotsinkielisten hallussa. Suomenkielisille lankesi vain palkollisen asema.
Vedä siitä tasa-arvoinen yhteiselo, kuten esitit harhaanjohtavan mielipiteesi.
Tänä päivänä, uuden P Lipposen kielilain jälkeen olemme suuntautumassa takaisin historiaan, jossa täytyy hallita pienen vähemmistön kieli saadakseen valtion tai kunnan viran.
Kielilakiesitys jo itsessään ilmaisi erään tärkeän historiallisen maininan; että suomenkieliset palvelevat ruotsinkielisiä heidän omalla äidinkielellään.
Lain voimaantulon jälkeen r-kielinen (suomea puhuva) rouva vaati tiukasti palvelua ruotsinkielellä perunoita ostaessaan. Niinpä niin.

Äänestä
  • "Tänä päivänä, uuden P Lipposen kielilain jälkeen olemme suuntautumassa takaisin historiaan, jossa täytyy hallita pienen vähemmistön kieli saadakseen valtion tai kunnan viran."


    Suomalainen sivistyneistö on kuollut.

    Äänestä

  • "Suomenkielisille lankesi vain palkollisen asema."

    Suomenkielisten tuli omaksua ruotsi noustakseen, totta, mutta siinä ei ole mitään poikkeuksellista aikaan nähden: Euroopassa oli tapana, että eliitin kieli oli eri kuin rahvaan (esim. latina, italia, ranska). Ruotsissa se sattui olemaan ruotsi - ja latina myös. Myöskin ruotsinkielisen rahvaan (sekä länsi- että itäosassa valtakuntaa) tuli opiskella eliitin ruotsin kielenkäyttö erikseen sekä toisaalta latina. Samalla tavalla ylivoimainen enemmistö ruotsinkielisistä oli talonpoikia (siis koko valtakunnan tasolla). Toisekseen: "Ruotsi-Suomessakin" oli tiettävästi keskiajalla jakso, jolloin eliitin hallitseva kieli oli pääasiassa saksa.

    Periintyvään asemaan paljolti perustuva epäreilu järjestelmä se oli, mutta ei se elo sen kummempaa ruotsinkieliselle talonpojalle Norlannissa (Suomen kohdalla pohjoisuuden suhteen) ollut. Ja Keski-Euroopassa talonpoikien asema oli huonompi kuin "Ruotsi-Suomessa".

    Äänestä

  • objektiivinen histor kirjoitti:

    "Suomenkielisille lankesi vain palkollisen asema."

    Suomenkielisten tuli omaksua ruotsi noustakseen, totta, mutta siinä ei ole mitään poikkeuksellista aikaan nähden: Euroopassa oli tapana, että eliitin kieli oli eri kuin rahvaan (esim. latina, italia, ranska). Ruotsissa se sattui olemaan ruotsi - ja latina myös. Myöskin ruotsinkielisen rahvaan (sekä länsi- että itäosassa valtakuntaa) tuli opiskella eliitin ruotsin kielenkäyttö erikseen sekä toisaalta latina. Samalla tavalla ylivoimainen enemmistö ruotsinkielisistä oli talonpoikia (siis koko valtakunnan tasolla). Toisekseen: "Ruotsi-Suomessakin" oli tiettävästi keskiajalla jakso, jolloin eliitin hallitseva kieli oli pääasiassa saksa.

    Periintyvään asemaan paljolti perustuva epäreilu järjestelmä se oli, mutta ei se elo sen kummempaa ruotsinkieliselle talonpojalle Norlannissa (Suomen kohdalla pohjoisuuden suhteen) ollut. Ja Keski-Euroopassa talonpoikien asema oli huonompi kuin "Ruotsi-Suomessa".

    "Suomenkielisten tuli omaksua ruotsi noustakseen, totta, mutta siinä ei ole mitään poikkeuksellista aikaan nähden: Euroopassa oli tapana, että eliitin kieli oli eri kuin rahvaan (esim. latina, italia, ranska). Ruotsissa se sattui olemaan ruotsi - ja latina myös."

    Ja vain meillä on pakkoruotsi edelleen.

    Äänestä

Sinulle" objektiivinen histor" olet lukenut muutakin kuin mainoksia.Luin samat faktat kirjasta Ruotsin historia.Kiva että jotakuta muutakin kiinnostaa.Pieni kiinnostava seikka oli että Ruotsi-Suomi oli Euroopan ainoa maa jossa EI ollut maaorjuutta.

Äänestä
  • Ruotsalaisten kirjoittama historia on yhtä uskottavaa kuin ruotsin kansalliseepoksen Peppi Pitkätussun jorinat.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


objektiivinen histor kirjoitti:

Nettifennot käyttävät vähän väliä sanoja "alistaminen", "orjuutus" yms. kuvaamaan suomalaisten ja ruotsalaisten historiallisia suhteita. Jokainen tieteellisiin historiateoksiin perehtynyt tietää, että tuollaiset tulkinnat ovat täyttä puppua. Nettifennoilta ei kai voi kriittistä historiaan perehtymistä odottaakaan, mutta haluaisin kuitenkin kuulla nettifennojen selitykset seuraaville asioille:

Jos ruotsalaiset todella olivat "alistajia" ja vastustivat suomen kieltä/suomalaisuutta, niin miksi...
...suomalaiset eivät kapinoineet? Ainoastaan nuijasota käytiin 650 vuoden aikana - eivätkö asiat olleetkaan niin huonosti kuin nettifennot väittävät?
...suomen kieli säilyi ylivoimaisen enemmistön kielenä (maksimissaan ruotsia puhui n. 20 % väestöstä)? Suomea ei siis yritettykään ruotsittaa ja kuihduttaa suomen kieltä, kuten nettifennot väittävät. Tärkein yhteiskunnan instituutio menneinä vuosisatoina, kirkko, jopa käytti suomen kieltä laajalti.
...suomalaiset saivat osallistua Ruotsin kuninkaan vaaleihin 1362 alkaen (kun 1300-luvulla Österland syntyi)? Eivät siirtomaat tällaiseen osallistu.
...suomalaiset osallistuivat samoin säätyvaltiopäiville (Suomen edustus, kuten Svealandin edustus)? Muilla Ruotsin haltuunottamilla alueilla tuolloin (Baltiassa, Saksan ja Puolan osilla, Norjan ja Tanskan osilla) ei ollut tuota oikeutta.

In sum: Suomi oli integroitu osa Ruotsin valtakuntaa ja suomalaiset olivat tasaveroisia kansalaisia. Sortotulkinnat historiastamme ovat puppua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu