Sairastan masennusta ja sitä on myös suvussa, veli tehnyt itsemurhankin jne.. Välillä tuntuu että masennus olisi lähdössä pois mutta aina tulee takapakkia ja tuntuu että palaa samaan lähtöruutuun.
Tahtoisin nyt kuulla teiltä mielipiteitä mieltäni kaivertavaan asiaan eli lapsentekoon.. Onko mielestänne mitään järkeä edes haaveilla lapsista kun sairastaa masennusta ja sitä on myös suvussa. Hyvin todennäköisesti lapsikin sairastuisi masennukseen. Mielestäni kuulostaa todella itsekkäältä tässä minunkin tilanteessa alkaa lapsentekoa miettimään, etenkään kun ei aina jaksaisi itsestäkään huolta pitää (onneksi on super ihana mies joka jaksaa auttaa ja ymmärtää).
olen kyllä aina pitänyt lapsista ja tilanne onkin sen takia vaikea kun kaikki ovat sitä mieltä että olisi aika tehdä jo niitä... Jopa lääkärini ja terapeuttini kannustivat!! Eikä auta yhtään kun miehelläni on hirveä vauvakuume!!! Moni tuttavanikin sanoo (jotka tosin eivät tiedä masennuksestani) että olisin hyvä äiti jne.. =(
Tahtoisin nyt kuulla teiltä mielipiteitä mieltäni kaivertavaan asiaan eli lapsentekoon.. Onko mielestänne mitään järkeä edes haaveilla lapsista kun sairastaa masennusta ja sitä on myös suvussa. Hyvin todennäköisesti lapsikin sairastuisi masennukseen. Mielestäni kuulostaa todella itsekkäältä tässä minunkin tilanteessa alkaa lapsentekoa miettimään, etenkään kun ei aina jaksaisi itsestäkään huolta pitää (onneksi on super ihana mies joka jaksaa auttaa ja ymmärtää).
olen kyllä aina pitänyt lapsista ja tilanne onkin sen takia vaikea kun kaikki ovat sitä mieltä että olisi aika tehdä jo niitä... Jopa lääkärini ja terapeuttini kannustivat!! Eikä auta yhtään kun miehelläni on hirveä vauvakuume!!! Moni tuttavanikin sanoo (jotka tosin eivät tiedä masennuksestani) että olisin hyvä äiti jne.. =(
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei Yhtään lasta enää tähän sairaaseen maailmaan kiitän.
tehdä lapsia. Mutta masennus voi olla monesti kaksisuuntaista, joka on periytyvää. Ja silloin se voi periytyä lapselle. Haluatko lapsesi kärsivän kuten itse kärsit? Tietysti lapsi tuo iloa elämään, mutta on siitä vastuuta ja vaivaakin. Näitä kysymyksiä kannattaa pohtia niin kauan, että se tunne on aito ja kestävä, että haluaako lapsen vai ei. Ja tieto lisää tuskaa, mutta totuus lopulta valaisee ja poistaa tuskan.
Älä tee lapsia T:Baby eater
Olen sairastanut masennusta lähestulkoon kokoikäni, kuntoni on vaihdellut ja lääkitystä ollut. Aikanaan siis 25 vuotta sitten tulin raskaaksi masennuksen aikana. Olotilani kuitenkin päinvastoin parani odotusaikana ja vauvan hoitamisen myötä, ja lääkityskin oli katkolla samaanaikaan. Että kokemuksia on näinkinpäin, vauvani oli kyllä kaikinpuolin rauhallinen, ja selvisin vauvankanssa tosihyvin ja se oli hieno ja kannustava kokemus ennakkopelosta huolimatta. Onhan sitä muitakin sairauksia jotka saattavat periytyä, masennus on kuitenkin aikatavalla toiveikas sairaus monessakinmielessä, sen kanssa oppii elämään ja suhtautumaan sairauteen jopa rakentavanakin ominaisuutena, rippuu tietenkin missävaiheessa sairaus on ja onko hoito oikealla tasolla ja valvonnassa, juuri raskauttakin ajatellen. Olen ollut mielestäni rakastava ja ihan ok äiti, vaikka eihän kaikki niinsanotut terveetkään äidit aina onnistu odotetusti ja selviä kaikista pulmatilanteista masentuneita mallikkaammin. :)
Maailmassa ei ole mitään itsekkäämpää kuin lasten tehtaaminen. ETENKIN jos lapsella on riski saada masennus. Eikä miehelläsi mitään vauvakuumetta ole, miehillä sellaista ei yleensä edes tule. Kakaroiden teko on naisten hömpötyksiä. Ihan tarpeeksi täällä on mukuloita, jätä ihan suosiolla se pentujen tehtailu.
Kylläpä on hupaisia ajatuksia, kyllähän tuo tyhmyyskin on perinnöllistä, että ymmärrän kannanoton.
Lisääntyminen on suurinta itsekkyyttä, jokainen joka vähänkin kykenee ajatteluun kyllä tajuaa tämän. Naiset vaan eivät sitä halua myöntää, koska oma kakara on niin mukava, sillä pääsee pätemään joka paikassa.