Mä huomaan, että olen alkanut jo unohtaa niitä muistoja, mitä sinuun liittyi. Tänään tuli mieleen eräs kaukainen keskustelumme ja ajattelin, että meillä molemmilla menee nyt paremmin kuin silloin. Joskus mä olin huolissani sinusta ja tuntui pahalta ajatella, että loukkasin sinua. En tarkoituksella, mutta siltä tuntui. Ajattelin tänään myös, että ehkä oli hyvä että ärsyynnyit ja suutuit minuun - ehkä se suuttumus antoi sinulle voimaa jatkaa eteenpäin ja riuhtaista itsesi irti minusta. Nykyään yhä vähemmän tunnistan tekstejäsi täältä ja siitäkin osittain ajattelen, että ehkä kaikki on paremmin nyt meillä molemmilla. Ainakin toivon, että sinustakin tuntuu nykyään paremmalta. Kirjoitan tänne harvoin, vaikka toisinaan lueskelenkin. Tämä on ensimmäinen aloitukseni millekään palstalle moniin kuukausiin.
Kirjoitin tälle palstalle, kun täällä on vähemmän häirikointiä. Ja kyllähän tämä tarinamme rakkauteenkin jollain tavoin liittyy. Silti tähänkin tulee varmaan jotain ilkeilyjä, mutta mitäpä siitä, sellaista se täällä on.
Niin ja nainen olen, sanon sen jo nyt.
Kirjoitin tälle palstalle, kun täällä on vähemmän häirikointiä. Ja kyllähän tämä tarinamme rakkauteenkin jollain tavoin liittyy. Silti tähänkin tulee varmaan jotain ilkeilyjä, mutta mitäpä siitä, sellaista se täällä on.
Niin ja nainen olen, sanon sen jo nyt.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.