Sikainfluenssan hoito kompastelee terveydenhuollon jäykkään järjestelmään (IS)
Kemissä toimivan Länsi-Pohjan keskussairaalan lastentautien ylilääkärin Pentti Vuolukan mielestä torniolaistytöllä olisi ollut paremmat mahdollisuudet selvitä taudista hengissä, jos lääkäreitä siirrettäisiin pandemian torjunnan eturintamaan.
- Järjestelmä ei päästä lääkäreitä tutkimaan ajoissa potilaita. Olen vakaasti sitä mieltä, että viime vuosina hoitajien vastuulle on pantu asioita, jotka kuuluisivat lääkäreille.
- Hyvä symboli on hoitajaresepti. Diagnoosin teko ja lääkkeen määrääminen on aina ollut ja pitäisi aina olla lääkärin asia. Ei hoitaja voi määrätä lääkettä. Sitä sanotaan puoskaroinniksi, Vuolukka sanoo.
- Tytön olisi pitänyt päästä lääkärin tutkimuksiin ja sitä kautta muun muassa röntgeniin. Lääkäri olisi kaivanut ongelman ylös.
---
Torniolaistyttö ei päässyt lääkärin tutkimuksiin, "laboratorio on kiinni... täällä ei hoito olisi sen kummenpaa kuin kotona," olivat perusteluina. Niin äiti ryhtyi hoitamaan kuolevaa lastaan ja puhelinkeskustelusta tunnin sisällä tapahtui kuoleminen.
Ohjeita ei viranomaisten mukaan kuitenkaan muuteta.
Hoitajat päättävät yhä edelleen puhelimessa, kuka pääsee lääkärin tutkimuksiin ja kuka ei.
Hoitajat päättävät - lääkärin näkemättä - elämästä ja kuolemasta.
Lääkettä ei saada ilman lääkärin tutkimuksia eikä lääkärin tutkimuksia saada, kun hoito ei "sairaalassa olisi sen kummenpa kuin kotona".
Eikö kansanterveyslaki edellytä, että sairaat tutkitaan lääkäreiden toimesta ja sairauden edellyttämät lääkkeet annetaan potilaille. Paljonko pitää kuolemia tapahtua lisää, ennenkuin järjestelmää ja ohjeistusta muutetaan?
Olisiko äidin pitänyt toimittaa lapsi yksityislääkärin tutkittavaksi - olisiko sieltä löytynyt avoinna oleva laboratorio ja röntgen? Mihin julkista terveydenhuoltoa tarvitaan, ellei lääkärin tutkimuksiin pääse - edes tuntia ennen kuolemaa?
Onko välinpitämättömyys tarkoitushakuista eli ajaa alas julkinen terveydenhuolto?
Kemissä toimivan Länsi-Pohjan keskussairaalan lastentautien ylilääkärin Pentti Vuolukan mielestä torniolaistytöllä olisi ollut paremmat mahdollisuudet selvitä taudista hengissä, jos lääkäreitä siirrettäisiin pandemian torjunnan eturintamaan.
- Järjestelmä ei päästä lääkäreitä tutkimaan ajoissa potilaita. Olen vakaasti sitä mieltä, että viime vuosina hoitajien vastuulle on pantu asioita, jotka kuuluisivat lääkäreille.
- Hyvä symboli on hoitajaresepti. Diagnoosin teko ja lääkkeen määrääminen on aina ollut ja pitäisi aina olla lääkärin asia. Ei hoitaja voi määrätä lääkettä. Sitä sanotaan puoskaroinniksi, Vuolukka sanoo.
- Tytön olisi pitänyt päästä lääkärin tutkimuksiin ja sitä kautta muun muassa röntgeniin. Lääkäri olisi kaivanut ongelman ylös.
---
Torniolaistyttö ei päässyt lääkärin tutkimuksiin, "laboratorio on kiinni... täällä ei hoito olisi sen kummenpaa kuin kotona," olivat perusteluina. Niin äiti ryhtyi hoitamaan kuolevaa lastaan ja puhelinkeskustelusta tunnin sisällä tapahtui kuoleminen.
Ohjeita ei viranomaisten mukaan kuitenkaan muuteta.
Hoitajat päättävät yhä edelleen puhelimessa, kuka pääsee lääkärin tutkimuksiin ja kuka ei.
Hoitajat päättävät - lääkärin näkemättä - elämästä ja kuolemasta.
Lääkettä ei saada ilman lääkärin tutkimuksia eikä lääkärin tutkimuksia saada, kun hoito ei "sairaalassa olisi sen kummenpa kuin kotona".
Eikö kansanterveyslaki edellytä, että sairaat tutkitaan lääkäreiden toimesta ja sairauden edellyttämät lääkkeet annetaan potilaille. Paljonko pitää kuolemia tapahtua lisää, ennenkuin järjestelmää ja ohjeistusta muutetaan?
Olisiko äidin pitänyt toimittaa lapsi yksityislääkärin tutkittavaksi - olisiko sieltä löytynyt avoinna oleva laboratorio ja röntgen? Mihin julkista terveydenhuoltoa tarvitaan, ellei lääkärin tutkimuksiin pääse - edes tuntia ennen kuolemaa?
Onko välinpitämättömyys tarkoitushakuista eli ajaa alas julkinen terveydenhuolto?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.