Etupaljussako edullisempaa?

Kylpeläinen

Naapuripalstan sanansäilänheiluttaja käyttää luovasti sanaa ”takapaljuinen” kirjoittaessaan maasta nimeltä Venäjä. Vieläpä toistuvan johdonmukaisesti!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8611272

Joko se kylpytynnyrivillitys on todellakin ehtinyt sinne saakka? Entinen Puuhamaa taitaa kehittyä jättiharppauksin!

Jos banjan löylyistä on mahdollisuus käväistä kastautumassa valinnaisesti etu- tai takapaljussa, niin kumpaan sinä menisit rypemään?

Suomessa joku alan toimija myi äskettäin tuollaisia paljuja ”lämpökäsitellystä puusta” valmistettuina(puulajia ei ilmoitettu) noin 1500 rahaan; kuusesta tehdyn olisi saanut tonnilla.

Jos sekä etu- että takapihalla kasvaa järeää, sahatavaraksi kelpaavaa pajua, niin tuleeko parempi palju etu- vai takapajusta? Vanteet pajunköydestä?

10

356

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ketarainen

      »Kaustoja kannattavia kaplaita oli 3–4 paria. Niitä yhdistivät ja kannattivat poikittaiset pajut.»
      »Ketarat eli kaplaat tehtiin irrallisista kappaleista, mutta jalaksiin saatettiin myös jättää oksantapit ketaroiksi.»
      http://fi.wikipedia.org/wiki/Reki

      »Laajalti suomen murteissa on puhuttu reen pajuista, joilla tarkoitetaan reen kaplaita yhdistäviä, usein pajusta tehtyjä siteitä. Takapaju on luonnollisesti ollut reen takaosassa, ja edelleenkin, kun puhutaan muita huonommassa asemassa tai kehityksestä jäljessä olevasta, voidaan sanoa tämän olevan takapajulla.»
      http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2738

      Minä olen niin patavanhoillinen, että en ole vielä saanut huljuteltua itseäni mistään puusta tehdyssä paljussa, kuhnimisesta puhumatikka.
      »Tämän tyyppisillä altailla ja ammeilla on aikojen saatteessa ollut mitä ihmeellisempiä nimityksiä. Tässä muutamia meidän tuntemiamme: kuhnepytty, kuhneallas, kuhneamme, palju, lapin palju, pulju, vanna, hulju, amme, tiinu, kylpytynnyri, kuumakylpyallas, kylpysaavi, saavi, laihialainen poreamme, kylpypytty ja ehdoton suosikkimme ihmispata.»
      http://www.kirami.fi/

      • kuhnijainen-tuhnijai

        Mitenkäs nuo kuhne-alkuiset yhdyssanat kuuluisi suomessa lausua? Kuuluuko niissä jäännöslopuke vai ei? Käsittääkseni alkuperäisessä nimessä ei jäännöslopuketta ole?


      • Kylpeläinen
        kuhnijainen-tuhnijai kirjoitti:

        Mitenkäs nuo kuhne-alkuiset yhdyssanat kuuluisi suomessa lausua? Kuuluuko niissä jäännöslopuke vai ei? Käsittääkseni alkuperäisessä nimessä ei jäännöslopuketta ole?

        Louis Kuhne:
        http://www.pureinsideout.com/louis-kuhne.html

        Naturopaatti oli Leipzigin poikana kaiketi saksankielinen, joten muidenkaan kuin lappilaisten ei tarvinne lausua hänen sukunimeään ”hoon päältä”.

        Sano siis reilusti vain ”Kuune-pytty”.


      • Alituinen kuhnija
        Kylpeläinen kirjoitti:

        Louis Kuhne:
        http://www.pureinsideout.com/louis-kuhne.html

        Naturopaatti oli Leipzigin poikana kaiketi saksankielinen, joten muidenkaan kuin lappilaisten ei tarvinne lausua hänen sukunimeään ”hoon päältä”.

        Sano siis reilusti vain ”Kuune-pytty”.

        Suomalaiset ovat aina tienneet, että jotkut toimet vaativat aikaa. Niinpä viivyttelijälle sanotaan "Mitä sinä jäit sinne kuhnimaan/virkailemaan/n****maan!"


      • kuhnijainen-tuhnijai
        Kylpeläinen kirjoitti:

        Louis Kuhne:
        http://www.pureinsideout.com/louis-kuhne.html

        Naturopaatti oli Leipzigin poikana kaiketi saksankielinen, joten muidenkaan kuin lappilaisten ei tarvinne lausua hänen sukunimeään ”hoon päältä”.

        Sano siis reilusti vain ”Kuune-pytty”.

        >Sano siis reilusti vain ”Kuune-pytty”.

        Tietenkin sanon reilusti ja rämäkästi "kuhneppytty" en "kuunepytty" - ihan samoin kuin sanon "freudilainen" ei "froidilainen", "goethe" ei "gööthe", "goebbels" ei "göbbels" tai "deuts" ei "doits" (Deutz on traktorimerkki).

        Saksalaisen mallin mukainen ääntämys iljettää minua jostakin syystä, siksi lausun nuo sanat noin - silläkin uhalla, että jotkut pikkusielut varmasti leimaavat minut sivistymättömäksi sillä perusteella.


      • Kylpeläinen
        kuhnijainen-tuhnijai kirjoitti:

        >Sano siis reilusti vain ”Kuune-pytty”.

        Tietenkin sanon reilusti ja rämäkästi "kuhneppytty" en "kuunepytty" - ihan samoin kuin sanon "freudilainen" ei "froidilainen", "goethe" ei "gööthe", "goebbels" ei "göbbels" tai "deuts" ei "doits" (Deutz on traktorimerkki).

        Saksalaisen mallin mukainen ääntämys iljettää minua jostakin syystä, siksi lausun nuo sanat noin - silläkin uhalla, että jotkut pikkusielut varmasti leimaavat minut sivistymättömäksi sillä perusteella.

        >(Deutz on traktorimerkki).

        Pitää paikkansa, kun käytetyistä traktoreista puhutaan. Nyttemmin kai pitää jo sanoa, että Deutz on moottorimerkki, jonka nimi elää traktorimerkin Deutz-Fahr nimessä.

        Same Deutz-Fahr on maailman neljänneksi suurin maataloustraktoreiden valmistaja, jonka tuotemerkit ovat Deutz-Fahr, Same, Lamborghini ja Hürlimann.

        Nimen Fahr halunnet varmaankin ääntää myös niin että ’h’ kuuluu voimaperäisesti?

        Parivaljakko Gebrüder Rytsölä teki joskus tuotemerkin Lamborghini tunnetuksi Suomessakin. Suurin osa suomalaisista on ääntävinään nimen hienosti sanoessaan ”Lambordžini”, vaikka oikein olisi ääntää ”Lamborgini”.

        Jos traktorimerkin Lamborghini on voinut yhdistää myös eksklusiivisiin superurheiluautoihin, niin Hürlimann-traktoreilla korjattua viljaa on saattanut saada huurteiseen lasiin Hürlimann-nimisenä oluena. Etten vain olisi joskus juonutkin?


      • kuhnijainen-tuhnijai
        Kylpeläinen kirjoitti:

        >(Deutz on traktorimerkki).

        Pitää paikkansa, kun käytetyistä traktoreista puhutaan. Nyttemmin kai pitää jo sanoa, että Deutz on moottorimerkki, jonka nimi elää traktorimerkin Deutz-Fahr nimessä.

        Same Deutz-Fahr on maailman neljänneksi suurin maataloustraktoreiden valmistaja, jonka tuotemerkit ovat Deutz-Fahr, Same, Lamborghini ja Hürlimann.

        Nimen Fahr halunnet varmaankin ääntää myös niin että ’h’ kuuluu voimaperäisesti?

        Parivaljakko Gebrüder Rytsölä teki joskus tuotemerkin Lamborghini tunnetuksi Suomessakin. Suurin osa suomalaisista on ääntävinään nimen hienosti sanoessaan ”Lambordžini”, vaikka oikein olisi ääntää ”Lamborgini”.

        Jos traktorimerkin Lamborghini on voinut yhdistää myös eksklusiivisiin superurheiluautoihin, niin Hürlimann-traktoreilla korjattua viljaa on saattanut saada huurteiseen lasiin Hürlimann-nimisenä oluena. Etten vain olisi joskus juonutkin?

        >Nimen Fahr halunnet varmaankin ääntää myös niin että ’h’ kuuluu voimaperäisesti?

        Tuota noin, sitä nimeä en halua ääntää ollenkaan. Mutta jos on pakko, niin "vahri" tjsp.

        Kaupungissa jossa muinoin asustelin, oli silloin muinoin poliisipäällikkönä muuan Vahronen. En hänenkään nimeään ole lausunut kertaakaa "vaaronen" tjsp.


      • Traktoristi
        Kylpeläinen kirjoitti:

        >(Deutz on traktorimerkki).

        Pitää paikkansa, kun käytetyistä traktoreista puhutaan. Nyttemmin kai pitää jo sanoa, että Deutz on moottorimerkki, jonka nimi elää traktorimerkin Deutz-Fahr nimessä.

        Same Deutz-Fahr on maailman neljänneksi suurin maataloustraktoreiden valmistaja, jonka tuotemerkit ovat Deutz-Fahr, Same, Lamborghini ja Hürlimann.

        Nimen Fahr halunnet varmaankin ääntää myös niin että ’h’ kuuluu voimaperäisesti?

        Parivaljakko Gebrüder Rytsölä teki joskus tuotemerkin Lamborghini tunnetuksi Suomessakin. Suurin osa suomalaisista on ääntävinään nimen hienosti sanoessaan ”Lambordžini”, vaikka oikein olisi ääntää ”Lamborgini”.

        Jos traktorimerkin Lamborghini on voinut yhdistää myös eksklusiivisiin superurheiluautoihin, niin Hürlimann-traktoreilla korjattua viljaa on saattanut saada huurteiseen lasiin Hürlimann-nimisenä oluena. Etten vain olisi joskus juonutkin?

        Takavuosina useammallakin traktoritehtaalla oli tapana rakentaa urheiluautoja. Mitä luulette Aston Martinin tyyppimerkinnän DB tarkoittavan? DB on tietysti David Brown, taannoinen brittiläinen traktorimerkki, joka osti -40-luvun lopulla urheiluautojen tekijä Aston Martinin. Sittemmin traktoritehdas on fuusioitunut muiden traktorintekijöiden kanssa ja merkki taitaa nykyisin olla Case.

        Samanlaisesta on esimerkkinä Porsche, jolla oli -30-luvulta lähtien aina -60-luvun alkuun traktorituotantoa. Sittemmin tehtaan tuotteina ovatkin olleet yksinomaan erilaiset asfalttitraktorit.


      • Etten ehdottaisi
        Traktoristi kirjoitti:

        Takavuosina useammallakin traktoritehtaalla oli tapana rakentaa urheiluautoja. Mitä luulette Aston Martinin tyyppimerkinnän DB tarkoittavan? DB on tietysti David Brown, taannoinen brittiläinen traktorimerkki, joka osti -40-luvun lopulla urheiluautojen tekijä Aston Martinin. Sittemmin traktoritehdas on fuusioitunut muiden traktorintekijöiden kanssa ja merkki taitaa nykyisin olla Case.

        Samanlaisesta on esimerkkinä Porsche, jolla oli -30-luvulta lähtien aina -60-luvun alkuun traktorituotantoa. Sittemmin tehtaan tuotteina ovatkin olleet yksinomaan erilaiset asfalttitraktorit.

        Volvo valmisti aikoinaan traktoreita jos urheiluautojakin (Volvo BM niin kuin Bolinder-Munktell ja ”Pyhimys-Volvo” P1800).

        Koiranleuat ovat halki vuosikymmenten haukkuneet Volvo-autoja ”maailman nopeimmiksi traktoreiksi”.

        Valmet (nuoremmille polville Valtra) lienee varsin tunnettu traktorimerkki näillä leveysasteilla. Ukissa (Uusikaupunki) vaikuttaa teollinen yksikkö nimeltä Valmet Automotive (ent. Saab-Valmet). Eikös tuokin toimija liene yhdistetty urheilullista leimaa kantaviin autoihin – Opel Calibra, Porsche Boxster, Fisker Karma...?

        Urheilullisen kiihkeiden pakoäänten ystävä menköön sivustolle
        http://www.move.to/volvo-bm

        ja klikatkoon siellä lauseen
        ”Klicka här för att höra ljudet av en 350 Boxer”

        här-sanaa.

        Hiveleepi korvia, etten sanoisi! Boxer vie Boxsteria 6–0!


      • ...oli noin v. 1960 ihan poliittisesti korrekti kielikuva, kun itse poliittisen korrektiuden käsitettä ei ollut vielä luotu edes Amerikassa (ja miten se sieltä Suomeen levisi, on ihan oma juttunsa). Itse muistan lukeneeni tuon ilmeisen luotettavan sananselityksen Koululaisen Vuosikirjasta, jonka sain koulun kuusijuhlassa. En muista, sainko sen jostain erityisestä saavutuksesta, vai jaettiinko se kaikille.
        Pian sen jälkeen alettiin puhua ja kirjoittaa "kehittymättömistä maista" ja sitten "kehitysmaista". Tuollaiset käsitteet kärsivät aina jatkuvasta merkityksen inflaatiosta. Koululaisslangiinkin tuli sana "kehitysaivo", joka ei ole kehu eikä kiitos.
        Mutta itse sanaan palatakseni, olen joskus alle metrin pätkänä istunut isän takana tukkireessä, kaiketi juuri siellä takapajulla, vaikka en muista sitä sanaa vielä silloin oppineeni.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      113
      5253
    2. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      67
      5054
    3. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      91
      4124
    4. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      75
      3610
    5. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      60
      3208
    6. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2801
    7. Kerro kolme huonoa ja

      kolme hyvää asiaa kaivatustasi? Än yy tee nyt
      Ikävä
      15
      2297
    8. Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen

      Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️
      Ikävä
      52
      1924
    9. Rakastatko mua

      Vielä?
      Ikävä
      40
      1800
    10. Onko kaivattusi

      kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.
      Ikävä
      37
      1628
    Aihe