Kertokaapa tietämättömälle, että mikä oikein on idea kattolämmityksessä? Lattialämmityksen kyllä ymmärrän, sillä lämpöhän nousee aina ylöspäin ja muutenkin keho on koko ajan kontaktissa lattiaan. Lämmin lattia tuntuu mukavalta. Mutta miksi ihmeessä tehdään kattolämmitykksiä? Kattoon ei olla kontaktissa ja eikös se lämmin ilma jää sinne katon rajaan pyörimään? Luulisi että lattiat ovat sitten kylmiä? Vai mikä se ajatus siinä kattolämmityksen taustalla oikein on?
Mikä idea kattolämmityksessä?
ghjkiu
32
6831
Vastaukset
- lämpö lattiaan
Ei siinä mitään ajatusta ole. Tyhmä kansa vain ostaa kun myyjä pauhaa lämmön säteilemisestä. Eihän kukaan kävele katossa varpaitaan lämmitellen.
- 11+772654
ei suinkaan lämpene, vaan ilma, lattianrajassa, niin se homma menee.. siis, se säteilee, ja lämmittää vasta alhaalla.
- joo joo
Kyllä siinä katto lämpenee ja siinä juurikin ei ole mitään järkeä. Tässä tekstiä myyjän sivuilta.
Alson-kattolämpöelementit asennetaan katon rakenteisiin lisälämpöeristeen ja katon sisäverhouksen väliin. Lämpö siirtyy katon verhoilumateriaaliin, josta se siirtyy lämpösäteilynä huoneen seiniin, huonekaluihin ja muihin esineisiin. Nämä luovuttavat edelleen lämpöä huoneilmaan. - Järki käteen
Kattolämmityksen aiheuttamasta katon lämpeamisestä syntyvää lämmönhukkaa kompensoidaan usein peremmilla yläpohjan eristeillä. Kattolämmitys sinänsä on ikkunalämmityksen kanssa eniten energiaa tuhlaava lämmitysmuoto.
- Kokemus-K
Järki käteen kirjoitti:
Kattolämmityksen aiheuttamasta katon lämpeamisestä syntyvää lämmönhukkaa kompensoidaan usein peremmilla yläpohjan eristeillä. Kattolämmitys sinänsä on ikkunalämmityksen kanssa eniten energiaa tuhlaava lämmitysmuoto.
Kattolämmitys toimii ihan hyvin kaksikerroksisessa talossa. SIlloin välipohjan lämpiäminen tulee myös yläkerran hyväksi. On myös tietyllä tavalla harhaa että lämmin ilma jäisi vain katon rajaan eikä auttaisi muun huoneen lämmittämisessä. Lämmin ilma nousee aina ylöspäin ja lämpimintä on lämmitysmuodosta riippumatta aina katon rajassa. Ylhäällä oleva ilma kuitenkin myös viilenee ja ja laskeutuu sitten alas ja sitä korvaamaan tulee taas uutta lämpimämpää ilmaa. Huoneen ilma on siis pääsääntöisesti tasaisesti viilenevää alaspäin. Ei katon rajaan muodostu mitään erillistä paljon kuumemman ilman aluetta.
Mutta on sitten toinen seikka, onko kattolämmitys jälkiasennuksena miten järkevää. Joissain tilanteissa se voi olla helpompi asentaa kuin lattialämmitys joten jokainen joutuu pohtimaan sitä milloin se on järkevä. - lattialämpö
Kokemus-K kirjoitti:
Kattolämmitys toimii ihan hyvin kaksikerroksisessa talossa. SIlloin välipohjan lämpiäminen tulee myös yläkerran hyväksi. On myös tietyllä tavalla harhaa että lämmin ilma jäisi vain katon rajaan eikä auttaisi muun huoneen lämmittämisessä. Lämmin ilma nousee aina ylöspäin ja lämpimintä on lämmitysmuodosta riippumatta aina katon rajassa. Ylhäällä oleva ilma kuitenkin myös viilenee ja ja laskeutuu sitten alas ja sitä korvaamaan tulee taas uutta lämpimämpää ilmaa. Huoneen ilma on siis pääsääntöisesti tasaisesti viilenevää alaspäin. Ei katon rajaan muodostu mitään erillistä paljon kuumemman ilman aluetta.
Mutta on sitten toinen seikka, onko kattolämmitys jälkiasennuksena miten järkevää. Joissain tilanteissa se voi olla helpompi asentaa kuin lattialämmitys joten jokainen joutuu pohtimaan sitä milloin se on järkevä.Katonrajassa ei ole aina lämpimintä. Lattialämmityksessä lämpimintä on lattianrajassa. Tästä on se hyöty, että keskimääräistä huonelämpöä (huoneen ylä- ja alaosa) voidaan laskea ja lämmonhukka on pienempi. Siksi uudisrakennuksissa tulisi aina suosia lattilämmitystä ja hyvää alapohjan eritystä.
- tälläkään kertaa
Järki käteen kirjoitti:
Kattolämmityksen aiheuttamasta katon lämpeamisestä syntyvää lämmönhukkaa kompensoidaan usein peremmilla yläpohjan eristeillä. Kattolämmitys sinänsä on ikkunalämmityksen kanssa eniten energiaa tuhlaava lämmitysmuoto.
> Kattolämmityksen aiheuttamasta katon lämpeamisestä syntyvää lämmönhukkaa kompensoidaan usein peremmilla yläpohjan eristeillä. Kattolämmitys sinänsä on ikkunalämmityksen kanssa eniten energiaa tuhlaava lämmitysmuoto.
Totanoin, voisiko arvon vajukki selittää, miten kattolämmitys lisää energian kulutusta, jos sen vaikutus kompensoidaan ylipohjan eristystä lisäämällä?
Ja seuraavaksi vielä vaikeampi kysymys - miksei myös lattialämmitys ole Saatanan keksintö yhtälailla - lisäähän sekin alapohjan lämpöhäviöitä ...?
Niinpä niin, kaikilla ei mene hissi ylös asti.
- Geogos
Kattolämmitys on ehkä lämmityspuolen suurin huijaus. Ihmeellistä, miten edes jonkinlaiset fysiikan taidot - tai edes maalaisjärkeä omaavat suomalaiset ovat tuohon mukaan lähteneet. Onko ihan oikeasti missään muussa maassa huijattu ihmisiä fysiikan lakien vastaisella kattolämmityksellä???
- asuu päässäsi
> Kattolämmitys on ehkä lämmityspuolen suurin huijaus. Ihmeellistä, miten edes jonkinlaiset fysiikan taidot - tai edes maalaisjärkeä omaavat suomalaiset ovat tuohon mukaan lähteneet. Onko ihan oikeasti missään muussa maassa huijattu ihmisiä fysiikan lakien vastaisella kattolämmityksellä?
Kattolämmityksen toiminta perustuu fysiikan lakeihin ja sattumoisin myös toimii. Toisin kuin sinun "maalaisjärkesi". Olet vain yksi tavallinen typerys, joka ei kykene käsittämään mitään asioita & käsitteitä, joita ei pysty haistamaan/maistamaan/muutoin käpälöimään (eli pikkuvauvan tasolla siis).
- "Toinen Aurinko"
Sillä leikitään ajatuksella, että saadaan toinen aurinko mutta käytännön hyötyjä sillä on yhtä paljon kuin hehkulampulla lämmittämisessä. Lääketieteellisessä ajatusmaailmassa taas jalat pitäisi olla lämpimin, jolloin muu keho pysyy virkeänä.
Vastaavasti lepotilassa sähkö ei saisi virrata 2 metriä lähempänä päätä ettei se sekoittaisi aivojen sähkömagneettista kenttää ja signaalien kulkua kehossa. Näin myös ihmisen yleisterveys ja virkeystaso sekä kognitiivinen älykkyys säilyy paremmalla tasolla kuin "sähkölaitteiden seassa" nukkuvalla. Muutoin tilanne ei parane, vaikka nukkuisi Hästensin vuoteessa.- keksit?
Oletko ihan itse keksinyt tuon kahden metrin etäisyyden sähköstä? Ellet itse ole keksinyt, kerro mistä tutkimuksestä tuo tieto on peräisin. Onko etäisyys sama tehosta, taajuudesta ja jännitteestä riippumatta?
- Lääkäreiltä kuultu
keksit? kirjoitti:
Oletko ihan itse keksinyt tuon kahden metrin etäisyyden sähköstä? Ellet itse ole keksinyt, kerro mistä tutkimuksestä tuo tieto on peräisin. Onko etäisyys sama tehosta, taajuudesta ja jännitteestä riippumatta?
Tuossa ohjelmassa puhuttiin asiasta, kun pyrittiin löytämään kroonisiin sairauksiin lähdettä. Löytyi että muiden muassa päälle kytketyt / "lepotilassa" olevat kaapelointi, kelloradiot, televisiot jne. jne. aiheuttivat kehon sähkömagneettisen aktiviteetin nousun niin että se häiritsi elämää.
Terveyden kannalta paras onkin siis sammuttaa kaikki sähkölaitteet - myös sähkökaapeli-/sähköpatterilämmitys kahden metrin (6') säteellä päästä. Vesikiertoinen lämmitys (patteri tai lattia) ei vaikuta aivojen sähkömagneettiseen kenttään.
http://thedoctorstv.com/ - konitohtori
Lääkäreiltä kuultu kirjoitti:
Tuossa ohjelmassa puhuttiin asiasta, kun pyrittiin löytämään kroonisiin sairauksiin lähdettä. Löytyi että muiden muassa päälle kytketyt / "lepotilassa" olevat kaapelointi, kelloradiot, televisiot jne. jne. aiheuttivat kehon sähkömagneettisen aktiviteetin nousun niin että se häiritsi elämää.
Terveyden kannalta paras onkin siis sammuttaa kaikki sähkölaitteet - myös sähkökaapeli-/sähköpatterilämmitys kahden metrin (6') säteellä päästä. Vesikiertoinen lämmitys (patteri tai lattia) ei vaikuta aivojen sähkömagneettiseen kenttään.
http://thedoctorstv.com/Jaaha, taas on yksi huomionkipeä latvalaho hakemassa selkääntaputtelijoita näillä saduilla "sähköyliherkkyydestä" eli "sairaudesta" jota ei pystytä millään tavalla todentamaan.
Toki esim. kännykkä aiheuttaa sähköyliherkälle oireita, JOS pelle sen kännykän näkee. Mutta piilotettu kännykkä ei aiheutakaan mitään..... että se siitä. - huuhaata...
konitohtori kirjoitti:
Jaaha, taas on yksi huomionkipeä latvalaho hakemassa selkääntaputtelijoita näillä saduilla "sähköyliherkkyydestä" eli "sairaudesta" jota ei pystytä millään tavalla todentamaan.
Toki esim. kännykkä aiheuttaa sähköyliherkälle oireita, JOS pelle sen kännykän näkee. Mutta piilotettu kännykkä ei aiheutakaan mitään..... että se siitä.Ruotsissa on jo tutkittu että sähköyliherkkyyttä ei mainittavasti esiinny tehtaissa tai voimalaitoksilla, jossa (miehet) työskentelevät hyvinkin voimakkaissa sähkökentissä. Sen sijaan sähköyliherkyyttä on paljon (nais)aloilla, joissa ympärillä olevat kentät ovan hyvin heikko, mm. toimistotöissä.
Ivallisesti sähköyliherkyyttä onkin sanotty työallergiaksi, iski aikoinaan voimakkaasti mm. konekirjoittajiin, kun työ siirtyi tietokoneille. - Anonyymi
huuhaata... kirjoitti:
Ruotsissa on jo tutkittu että sähköyliherkkyyttä ei mainittavasti esiinny tehtaissa tai voimalaitoksilla, jossa (miehet) työskentelevät hyvinkin voimakkaissa sähkökentissä. Sen sijaan sähköyliherkyyttä on paljon (nais)aloilla, joissa ympärillä olevat kentät ovan hyvin heikko, mm. toimistotöissä.
Ivallisesti sähköyliherkyyttä onkin sanotty työallergiaksi, iski aikoinaan voimakkaasti mm. konekirjoittajiin, kun työ siirtyi tietokoneille.>Ruotsissa on jo tutkittu että sähköyliherkkyyttä ei mainittavasti esiinny tehtaissa tai voimalaitoksilla, jossa (miehet) työskentelevät hyvinkin voimakkaissa sähkökentissä. Sen sijaan sähköyliherkyyttä on paljon (nais)aloilla, joissa ympärillä olevat kentät ovan hyvin heikko, mm. toimistotöissä.
Ei tietenkään matalaotsaisilla riitä ymmärrys mitenkään koko asiaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>Ruotsissa on jo tutkittu että sähköyliherkkyyttä ei mainittavasti esiinny tehtaissa tai voimalaitoksilla, jossa (miehet) työskentelevät hyvinkin voimakkaissa sähkökentissä. Sen sijaan sähköyliherkyyttä on paljon (nais)aloilla, joissa ympärillä olevat kentät ovan hyvin heikko, mm. toimistotöissä.
Ei tietenkään matalaotsaisilla riitä ymmärrys mitenkään koko asiaan.Pääasia että tämä aloitus on nostettu vaikkei kattolämmityksestä olekaan tullut mitään suurta hittiä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pääasia että tämä aloitus on nostettu vaikkei kattolämmityksestä olekaan tullut mitään suurta hittiä...
Kattolämmitys on tehnyt paluun. Tosin nyt puhutaan säteilypaneeleista ja niitä lämmitetään vedellä eikä sähköllä. Ja samat paneelit toimivat kesällä jäähdytyslaitteina. Näin siis kaikkein moderneimmissa toimistotaloissa.
- Muita haittoja
Kattoelementti säteilee lämpöä ja se lämmittää mm. lattiaa, josta lämpö siirtyy ilmaan.
Kyllä se vaan toimii ja on laajasti käytössä.
Nykyaikaisessa talossa lämpö ei pääse kerrostumaan, kun koneellinen ilmanvaihto pakottaa ilman liikkumaan.
Sen sijaan kattolämmityselementti rajoittaa mm. kattoon tehtäviä ripustuksia yms. Vioittuneen elementin vaihtaminen on myös suuritöinen.- johanna66
kattolämmitys edellisessä talossa vm88, asun nyt 01 valmistuneessa okt, jossa peruspatterit. Kyllä kattolämmitys toimi vaikka ideana tuntu fysiikan lakien vastaiselta, ottaisin ennemmin kattolämmityksen, kuin sähkä patterit
- KaMaJu
johanna66 kirjoitti:
kattolämmitys edellisessä talossa vm88, asun nyt 01 valmistuneessa okt, jossa peruspatterit. Kyllä kattolämmitys toimi vaikka ideana tuntu fysiikan lakien vastaiselta, ottaisin ennemmin kattolämmityksen, kuin sähkä patterit
Meillä on ollut kattolämmitys vuodesta 1984 ja toimii moitteettomasti. Ei se ole fysiikanlakien vastainen. Katosta tulee lämpö säteilemällä. Kun säteily törmää johonkin esteeseen lämmittää se sen. Tämä on mitattavissa esim. infrapunalämpömittarilla. Lämpö pinnoista siirtyy ilmaan ja lämmennyt ilma on aina kevyempää kuin kylmempi ilma. Lämmin ilma nousee ylöspäin ja täyttää koko huoneen. Meillä on höyrysulku joka estää että se lämmin ilma ei pääse nousemaan ullakolle. Olen mitannit lämpötiloja eri korkeuksilta ja ero lattian ja pään korkeuksien välillä on vajaa aste. Monella tuntuu olevan se käsitys että lämpö nousee ylös. Se on lämmin ilma joka nousee ylös. Ei auringon lämmittämä kalliokaan nouse ylös, se lämpenee ja lämmittää ilman joka sitten nousee ylös jos ympärillä oleva ilma on kylmempää.
Lukekaa joskus fysiikkaa kirjoittamisen välissä. - Lämpötiloista
KaMaJu kirjoitti:
Meillä on ollut kattolämmitys vuodesta 1984 ja toimii moitteettomasti. Ei se ole fysiikanlakien vastainen. Katosta tulee lämpö säteilemällä. Kun säteily törmää johonkin esteeseen lämmittää se sen. Tämä on mitattavissa esim. infrapunalämpömittarilla. Lämpö pinnoista siirtyy ilmaan ja lämmennyt ilma on aina kevyempää kuin kylmempi ilma. Lämmin ilma nousee ylöspäin ja täyttää koko huoneen. Meillä on höyrysulku joka estää että se lämmin ilma ei pääse nousemaan ullakolle. Olen mitannit lämpötiloja eri korkeuksilta ja ero lattian ja pään korkeuksien välillä on vajaa aste. Monella tuntuu olevan se käsitys että lämpö nousee ylös. Se on lämmin ilma joka nousee ylös. Ei auringon lämmittämä kalliokaan nouse ylös, se lämpenee ja lämmittää ilman joka sitten nousee ylös jos ympärillä oleva ilma on kylmempää.
Lukekaa joskus fysiikkaa kirjoittamisen välissä.Vesikiertoisissa systeemeissä meno ja paluuveden lämpötilat voivat olla huikeita. Monin kertaisia verrattuna lattialämmitykseen. Ilmanvaihto tämmöiseen on mielenkiintoinen kysymys, kun lämmin ilma työnnetään lämmön talteenottoon. Ilman vaihtoa ei voi pitää suurella, kun ei lämmitä ilmaa. Eli se, mikä säästyy sisälämpötilojen alentuessa, menetetään, jos halutaan kunnon ilman vaihto. Ikkunoitahan tämä ei paljoa lämmitä eikä ilma tällaisessa tilassa liiku. Pitää laittaa radiaattorit ikkunoita varten ja kiertoilmapuhaltimet,jotta ei tule kylmä ja haju lähtee.
- KaMaJu
Lämpötiloista kirjoitti:
Vesikiertoisissa systeemeissä meno ja paluuveden lämpötilat voivat olla huikeita. Monin kertaisia verrattuna lattialämmitykseen. Ilmanvaihto tämmöiseen on mielenkiintoinen kysymys, kun lämmin ilma työnnetään lämmön talteenottoon. Ilman vaihtoa ei voi pitää suurella, kun ei lämmitä ilmaa. Eli se, mikä säästyy sisälämpötilojen alentuessa, menetetään, jos halutaan kunnon ilman vaihto. Ikkunoitahan tämä ei paljoa lämmitä eikä ilma tällaisessa tilassa liiku. Pitää laittaa radiaattorit ikkunoita varten ja kiertoilmapuhaltimet,jotta ei tule kylmä ja haju lähtee.
Asunnossa täytyy tietenkin olla konellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Painovoimainen ilmanvaihto toimii vain silloin kun on riittävä lämpötilaero ulkoilman ja sisäilman välillä. Kesällä ei painovoimainen ilmanvaihto toimi. Ilmanvaitokoneessa on lisälämmitin joka takaa että sisääntuleva ilma ei ole liian kylmää. Jos talossa on kattolämmitys, täytyy ikkunoiden olla kunnossa. Meillä on nelinkertaiset ikkunat. Jos ikkunat vuotavat, eikä ikkunoiden alla ole pattereita lämmittämässä välittömästi kylmää ilmaa, aiheuttaa se vedontunnetta. Mulla on 25:vuoden kokemus kattolämmityksestä. Jos on kysyttävää niin kysykää. En väitä että se on ainoa oikea tapa lämmittää taloa mutta hyvä se on. Lattialämmitys on varmaan paras vaihtoehto silloin kun käytetään lämpöpumppua jolla maasta pumpataan lämpöä asuntoon. Siinä voidaan hyödyntää matalaa lämpötilaa kun koko lattiapinta-ala on lämpöpatterina.
- Iivari Kanava
KaMaJu kirjoitti:
Asunnossa täytyy tietenkin olla konellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Painovoimainen ilmanvaihto toimii vain silloin kun on riittävä lämpötilaero ulkoilman ja sisäilman välillä. Kesällä ei painovoimainen ilmanvaihto toimi. Ilmanvaitokoneessa on lisälämmitin joka takaa että sisääntuleva ilma ei ole liian kylmää. Jos talossa on kattolämmitys, täytyy ikkunoiden olla kunnossa. Meillä on nelinkertaiset ikkunat. Jos ikkunat vuotavat, eikä ikkunoiden alla ole pattereita lämmittämässä välittömästi kylmää ilmaa, aiheuttaa se vedontunnetta. Mulla on 25:vuoden kokemus kattolämmityksestä. Jos on kysyttävää niin kysykää. En väitä että se on ainoa oikea tapa lämmittää taloa mutta hyvä se on. Lattialämmitys on varmaan paras vaihtoehto silloin kun käytetään lämpöpumppua jolla maasta pumpataan lämpöä asuntoon. Siinä voidaan hyödyntää matalaa lämpötilaa kun koko lattiapinta-ala on lämpöpatterina.
Ainakin tuonne kelpuutettiin lattialämmitys
http://www.uponor.fi/templates/Page.aspx?id=8562
Tulee katto ihan täyteen.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3260235 - Anonyymi
johanna66 kirjoitti:
kattolämmitys edellisessä talossa vm88, asun nyt 01 valmistuneessa okt, jossa peruspatterit. Kyllä kattolämmitys toimi vaikka ideana tuntu fysiikan lakien vastaiselta, ottaisin ennemmin kattolämmityksen, kuin sähkä patterit
Niin, sehän on ihan fysiikan lakien vastasta, että auringon valo ja lämpö millään lailla vaikuttaa Maapalloon.
- T. Iili
Lämpöä siirtyy kolmella tavalla: i) pitkäaaltoisena säteilynä (esim. infrapunalämmittimet ja takan hohkaminen), ii) diffuusiona (lämmön siirtoa molekyylien välillä) ja iii) konvektiona (ilman virtaus). Lämmin ilma kevyempänä pyrkii ylöspäin (konvektiovirtaus). Tästäpä voidaan päätellä
1. Säteilylämmöllä ruumin yläosa lämpiää ehkä hitusen tehokkaammin kattolämmityksellä kuin lattialämmityksellä. Kuitenkin ihminen lämminverisenä nisäkkäänä säteilee enemmän ulos kuin vastaanottaa matalalämpöisten pintojen säteilyä, joten tämänkään puolesta säteilyenergialla tässä tapauksessa ei ole merkitystä. Toisin kuitenkin kuumilla pinnoilla kuten saunassa.
2. Diffuusio ja konvektio ei toimi kattolämmityksessä, koska lämmennyt ilma ei tule alas sinne, missä ihmiset liikkuu. Toki ilmanvaihto panee lämmenneen ilman kiertämään, muttei se niin tehokasta ole kuin lattialla lämmenneen ilman luontainen liike ylöspäin. Lisäksi lämmennyt rakenne ei ole kosketuksissa ihmisen kanssa niinkuin lattialämmityksessä (mukava lämpö jaloille).
3. Lattioden lämpiäminen kattolämmityksellä ei ole niin tehokasta, kuin jos niitä lämmitetään suoraan. Lämpötila jää myös matalammaksi.
Eli teoreettisesti lattialämmitys parempi.- hyvätkokemukset
Rakensin talon vuonna 1976 ja siihen tuli silloin niin muodikas ja halpa kattolämmitys. Hyvin on näihin asti pitänyt talon lämpimänä ja (suora)sähkön kulutus on ollut ihan kohtuullinen (koko sähkölasku suurimmillaan 20 000 kWh, nyt 12 000 kWh). Tässä sähköllä kun ei lämmitetä turhia vesimassoja, putkistoja eikä lattian alapuolisia massoja. Kattosähköelementtien kestoikä näyttää olevan noin 30 vuotta, koska jotkut ovat viime vuosina simahtaneet. Tosin on helppoa ja halpaa laittaa uusia tilalle. Termostaateista on yksi pitänyt uusia.
Eli 34 vuoden takaiset myyntipuheet pätevät: halpa investointi, helppo asennus, hyvä säädettävyys huonekohtaisesti.
Silloin ei tunnettu eikä tiedetty vesikiertoisia lattilämmityksiä. Nyt jos rakentaisin harkitsisin pellettikattilaa ja lattialämmitystä vesikierron avulla. Vaatimattomampaan käyttöön kyllä soveltuisi edelleen kattolämmityskin.
- Näin_on
Suora sähkölämmitys (tavalla tai toisella toteutettuna) kuluttaa reippaasti enemmän energiaa, kuin laadukas lämpöpumppu, joka hyvissä olosuhteissa tuottaa tuottaa sisätilaan moninkertaisesti lämmintä samalla sähköenergialla. Ihmisten kannattaisi myös pukeutua kunnolla sisätiloissa, koska sisälämpötilan pienikin pudottaminen näkyy kukkarossa. Tohvelit jalkaan ja pitkähihaista päälle talvella. Ei tarvi olla kuin tropiikissa. Rakenteiden lämmöneristyskyky vaikuttaa myös paljon. Suoranaiset lämpövuodot tulisi poistaa. Jos kattolämmitys on välipohjassa, kaikki tuotettu lämpö tulee käytännössä joka tapauksessa jompaan kumpaan kerrokseen ja näin kustannus on samaa luokkaa minkä tahansa suoran sähkölämmityksen kanssa.
Suorasta sähkölämmityksestä tulisi kyllä luopua. - alle.100kWh.neliö
Alle 150 neliön uudessa talossa suora sähkö ja ILP on taloudellisin lämmitystapa (mahdollisesti takkauunilla täydennettynä). Taloudellisin on perinteinen patterilämmitys, lämmitetään ilmaa eikä rakenteita. Talvella ei olla uima-asussa ulkona niin että miksi siinä pitäisi olla sisällä. Sisälämpötila voi olla alle 20 astetta jos pitää vaatetta päällä.
- Anonyymi
Vähän myöhäinen vastaus, mutta perinteinen patterilämmitys on säteilylämmitystä sekin. Pääasiassa. Levypatteri kun luotuttaa yli 50 % lämpötehostaan säteilynä. Siksi näitä kutsutaan myös radiaattoreiksi.
Vrt. on myös lähes pelkästään konvektiona lämmittäviä konvektoreja. Niitä matalia, ripojen peitossa olevia vekottimia. Mutta konvektori on aika kehno etenkin korkeassa ja/tai vinokattoisessa tilassa. Lämmin ilma kerrostuu tilan yläosaan ja pitää "lämmittää yli tarpeen", jotta saadaan 21 astetta lattian tasoonkin.
Radiaattorin säteily kompensoi kylmän ikkunapinnnan "kylmäsäteilyä" sekä lämmittää lattiaa radiaattorin edessä... jopa huoneilmaa lämpimämmäksi. Radiaattorit ovatkin paras vaihtoehto taloon, jossa ulkoseinien tai ikkunoiden lämmöneristävyys on heikko.
Kattolämmitys puolestaan lämmittää lähes yksinomaan säteilyllä. Tässä on etukin. Lämpöä varaavaa massaa on vähän, joten tämä säätyy nopeasti. Voi vaikka laskea asunnon lämpötilaa pari astetta työpäivän ajaksi. Kotiin tultaessa tai mieluummin (kello-ohjauksella) jo 15-30 min tätä ennen lämmöt taas päälle. Kun laaja kattopinta säteilee lämpöä, tämä "säteilytys" korvaa viileämmän huoneilman ja seinäpitojen lämmönhukkaa (konvektio + säteily ihon pinnalta) = ihan hyvin tarkenee, vaikka huoneilma vain 20 °C. Tämä siis antaa mahdollisuuden säästää lämmityskuluissa. Toki tässä nyt puhutaan parin % säästöstä vuorokauden lämmönkulutuksessa.... mutta nykypäivänä tässä olisi taas enemmän ideaa, jos ja kun sähkön hinta piikittää päivän aikana!
Kattolämmitystä vaan sovellettiin vääränlaisiin taloihin. Se edellyttää hyvää lämpöeristystä (ml ikkunat) sekä koneellista tulo/poistoilmanvaihtoa. Ilma on lämpösäteilylle läpinäkyvää, joten kattolämmitys ei kykene lämmittämään kylmää korvausilmaa kon. poiston taloissa eikä estä huonosti eristäviltä ikkunoilta lattialle valuvaa korvektiovirtausta. Tosin ei näissä taloissa lattialämmityskään juuri parempi ole, vastoin yleistä harhaluuloa. Koneelisen poiston kanssa pitäisi olla radiaattorit...
Nimim. kokemusta on kon. poiston talosta, jossa oli sekä lattia- että kattolämmityksellä varustettuja tiloja.
- istutaan.lattialla
Kattolämmityksellä on se mukava ominaisuus että kun pitää jalat pöydän alla niin säästyy niiden hikoilulta. Pääsee piiloon lämmitykseltä eli on kylmäää.
- Tehokaskin
Vanhoissa kerrostaloissa oli vesikierto lattialämmitys, joka toimi myös kattolämmityksenä.
- Anonyymi
On näitä kattolämmityksiä uudemmissakin. Esim. MH kerrostalon saunatilojen alapuolella. Essonbaarin ja Häslingin sanomien ohjeiden mukaan KPH lattia pitää aina paahtaa kuumaksi, koska "muuten on talo oitis homeessa". Sähkölaitos kiittää eikä näissä makuuhuoneissa tarvi koskaan palella....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 775160
- 764119
Sanna Marin ja lähestymiskielto
No just joo. Kaikella sitä pitää saada lööppejä. Taas on joku ohimennen hipaissut pyhää Mariinia.2713865- 1353266
- 482984
Ero 68-vuotiaana
Minkälaisen keskustelun saan aikaiseksi, kun minä 68-vuotias nainen haluan erota 70-vuotiaasta miehestäni. Olemme kumpi3902900- 232678
Haluaisin niin paljon että
Tapahtuu jotain mutta siihen mitä toivot niin en vielä pysty. Täytyy tietää enemmän. Olen myös väsynyt tähän vaikka sydä192276- 482064
- 1111959