jos vain on paha masennus vaihe? välillä en haluaisi mitään muuta kuin levätä ja karata pois kaikesta. läheisienkin luota vaikka apuna ovatkin. vaikka onnekas olenkin että mulla on läheisiä ihmisiä, mutta eivät ne ymmärrä tilannettani. voivottelevat ja pyörittelevät päätään. tuntuu että koittavat pitää hihnassa.
pääseekö minnekkään
lepäämään
5373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oletko harkinnut muutaman päivän retriittiä. Katso oman seurakunnan sivuilta mitä on tarjolla.Jotkut menevät lataamaan akkuja retriitteihin.
Hirveä tilanne sinällään, kun haluaisi iloita ja nauttia lapsistaan, mutta kun ei vaan pysty :( Mulla mies ei auta juurikaan, varsinkaan nyt kun olen saikulla, niin minähän voin tehdä kaiken.
Omia ajatuksiaankaan kun ei pakoon pääse. Ainoa lepopaikka mitä mulle on ehdotettu on mielisairaala :(
Kotona en jaksa minä ainakaan. Toivottomuus tässä tuntuu pahimmalta.
Meni vähän asian vierestä, mutta ajatuksesi tuntui niin samalta kuin minun.
Minulle annettiin neuvo mennä lääkäriin ja pyytää sieltä lähete sairaalaan, varsinkin jos alkaa olla toivoton olo olla kotona. Kotona lepääminen ei yleensä onnistu, eikä sängyn pohjalle jääminen pidemmän päälle ole viisastakaan, se kun ei oloa paranna. Sairaalaa ei kannata pelätä, siellä on yleensä hyvä hoito, valmiit ruuat jne. Minulla auttoi.
Miten sairaalassa olo meni? Tarkoitan kauan olit, kuinka paljon porukkaa samassa huoneessa, päiväohjelma yms.?
oli helppoa. Olin kahden hengen huoneessa ja kämppiksen kanssa meni hyvin. Olin kolme viikkoa, mutta jatko arvioitiin aina viikko kerrallaan. Lääkäri oli tietenkin psykiatrian erikoislääkäri ja mietti tarvittaessa myös lääkitystä. Oman hoitajan kanssa sai jutella 2-3 kertaa viikossa ja huojentaa mieltään. Päiväohjelmaan kuului aamuryhmä ja loppu pyöri ruoka-aikojen mukaan. Lepoaikaa jäi siis paljon. Jos ei ollut itsetuhoajatuksia, sai ulkoilla vapaasti. Pahin väsymys ja masennus helpottui selvästi.