Paperi- ja puuteollisuuden ulosmarssi Suomesta johtuu liian korkeasta puuraaka-aineen hinnasta.
Mtk on vienyt maalais-ahneuden liian pitkälle. Kepu ja MTK ovat taanneet suunmaanomistajille tasaisen tukiaisvirran, joten taloudellista painetta luojan armotsa kasvavan puun myyntiin ei ole. Rahaa sataa laariin tukiaisina liian kanssa. Puun hinta on hinattu liian korkeaksi. MTK jopa puolusti Venäjän puutulleja. Oliko kepulla edes vakavana tavoitteena puutullien välttäminen, on tietysti nyt jo toisarvoinen kysymys.
Teollisuus ei saa tuotantoa kananttavaksi vaikka energian hinta on alhainen ja työn hinta alhainen ja vähäinen.
Aiheuttivatko MTK ja kepu - tämänkin - kansallisen onnettomuuden?
Mtk on vienyt maalais-ahneuden liian pitkälle. Kepu ja MTK ovat taanneet suunmaanomistajille tasaisen tukiaisvirran, joten taloudellista painetta luojan armotsa kasvavan puun myyntiin ei ole. Rahaa sataa laariin tukiaisina liian kanssa. Puun hinta on hinattu liian korkeaksi. MTK jopa puolusti Venäjän puutulleja. Oliko kepulla edes vakavana tavoitteena puutullien välttäminen, on tietysti nyt jo toisarvoinen kysymys.
Teollisuus ei saa tuotantoa kananttavaksi vaikka energian hinta on alhainen ja työn hinta alhainen ja vähäinen.
Aiheuttivatko MTK ja kepu - tämänkin - kansallisen onnettomuuden?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hassua miten jokin paperiliitto on ollut hirmu vaikutusvaltainen saamaan äänensä esiin,
ja myös suuri syntipukki "itseaiheutetussa kustannuskriisissä".
Nyt kun tehtaat lakkautetaan jonossa on vielä rahaa saada ääni kuuluviin mutta se ei enää paina
ja kohta kun ei ole tuloja ei kuulu edes ääntä.
Tuotantoketjun toisilleen vihamieliset piirit ovat yhdessä tuhonneet hyvän homman...
omistaa Suomen metsistä 76%, jotka eivät tee metsäkauppaa, koska hinta on niin huono, tai ei edes tiedä omistavansa metsää :(( Joten kirjoituksesi on hölynpölyä!!
Ylen toimittaja sanoikaan?
Olikohan niin että tietokoneen näyttöä tuijottava ja ajankulukseen ristikoita täyttävä paperin prosessimies tinaa jopa 85 euroa tunnissa? Tuo sen toimittajan tekemän kyselyn tulos.
Tavallinen duunari saa tuon rahan päivässä. Eli paperimiehen tunipalkka on kahdeksan kertainen normaaliin duunariin verrattuna.
Eihän tuoliasella palkalla tietenkään ole mitään vaikutusta minkään teollisuudenalan kannattavuuteen, mutta voisi varmaan vähemmälläkin tulla toimeen. Voisi tuon palkan puolittaminen kuitenkin siirtää tehtaiden ulosmarssia jonkin verrran. Tai en tidä olisko sillä mitään vaikutusta?
Kun MTK-kepu jää rysän päältä kiinnni, niin seltys on aina se, etteä "kyllähän ne muutkin".
Paperitellisuuden kustannuksista yli voimainen valtaosa koostuu raaka-aineen hinnasta. Sen jälkeen tulee energian hinta. Palkoilla on marginaalinen merkitys, kaikkiaan muutama prosentti kuluista. Duunareiden palkat paperitehtaissa ovat ammattitaitoon ja työaikoihin (jatkuva 3-vuoro) matalat. Toimihenkilöiden palkat lienevät maan keskitason alapuolella. Kepulaiset haukkuvat duunareiden palkkaa, kun omat hommat maatalousharrastuksessa liittyvät lähinnä tukaislomakkeiden rustaamiseen, elleivät maataloushallinnon näppärät tyttöset sekin kipaise isännille pc:llä tekemässä. Kepulaisia vaivaa sama tietämättömyys niin tässä, kuin muissakin asioissa. Riekkumisen aiheeksi riittävät jopa maatlousharrastajien pohjattomat tappiot tukiaisina maksavien duunareiden palkat.
SE on kuulkaas niin, että vastikkeettomia tukaisia kuittailevien maanomistajien ahneus meni puukaupassa yli teollisuuden kestokyvyn. Mikään ihme tuo näköalattomuus ei ole, kun maa"talous" itse on erotettu oikeasta taloudesta keinotekoiseen poliittiseen tukiaiskuplaan eivätkä talouden normaalit lait koske veronmaksajien rahoilla eläviä vapaamatkustajia.
Kepulaisille ahneus iskee omaan nilkkaan, sillä teollisuuden kysynnän vähetessä raakapuun hinta laskee. Se on oikeus ja kohtuus.
puuta aina kun siihen on mahdollisuus. Kaupunkilais metsänomistajilla tienesti tulee muualta ja niillä ei ole tarvetta myydä halvalla.
Taisi eläkeläinen rustata talousteoriansa mielipuolen päiväkirjasta kaikkine asiavirheineen.
Tositarinoiden mukaan 30 000 paperiliiton työntekijän keskimääräistä suuremmat ansiot liikkuvat sivukuluineen summassa, joka vastaa puun kantohinnoissa noin 50 miljoonan kuutiometrin myyntiä.
Kyse ei enää palkoissa ole mistään marginaaliosuudesta vaan tuottavuuden kannalta mitä keskeisimmästä menoerästä.
käsitystäsi raaka-aineiden kustannusjaosta.
Keskustelussa ei ole eritelty raaka-aineen osalta kustannusten muodostumista, vaan älyköt näyttävät käsittelevän raaka-ainekustannuksina vain hinnan jonka puunmyyjä kiintokuutiosta kannolla saa.
Asia ei ole aivan niin yksiselitteinen vaan raaka-ainekustannuksiin luetaan muutakin. Mitä se pitää sisällään, sen voit lukea eriteltynä itse täältä ( sivut 28 ja 29 )
http://www.kymichamber.fi/export/sites/www.kymichamber.fi/liitetiedostot/Puhe_Kouri_Timo.pdf
Luettuasi voi varmaan perustella väitteesi yksinkertaisella laskutoimituksella numeroiden muodossa, niin saamme yhteisen käsityksen kuinka paljon on =# yli voimainen valtaosa paperiteollisuuden kustannuksista.# ja kuinka se jakautuu luokassa # raaka-aine kustannukset#.
--""Paperiteollisuuden kustannuksista yli voimainen valtaosa koostuu raaka-aineen hinnasta. Sen jälkeen tulee energian hinta. Palkoilla on marginaalinen merkitys, kaikkiaan muutama prosentti kuluista. Duunareiden palkat paperitehtaissa ovat ammattitaitoon ja työaikoihin (jatkuva 3-vuoro) matalat.""
Voit vielä valaista minua vähä- älyistä mitä kaikkea ostetusta raaka-aineesta ( puu, pyöreä kuoripäällysteinen puu ) talteen otetaan siinä ns" paperiteollisuudessa", vai katetaanko koko prosessin kustannukset pelkästään "paperi"- nimisestä lopputuotteesta saaduilla tuloilla ?
Puu raaka-aine kannolla 3,8%
Työvoima 15,1%
Energia 9%
Millähän kannattavuuteen on vaikutusta?
vaikka metsäteollisuus saisi puun uilmaiseksi se ei pysty myymään sellus maailmalle nykyisellä kustannusrakenteella jos voittotavoite on se mikä nyt on. Ainoa jolla todella on merkitystä on palkkakustannukset ja osakkeen omistajille maksettavat osingot. Energian hiunnalla ehkä on vähän vaikutusta mutta ei silläkään teollisuutta pelasteta vaikka energiavero poistettaisi.
Metsäteollisuus on tehnyt erittäin suuren laiminlyönnin. Tuotekehityksen unohtaminen on teollisuuden virhe. Maailmassa on olemassa metsäteollisuuden aloja joilla on kilpailukykyä, mutta Suomen metsäteollisuus on vain tehnyt halpaa sellua.
kehitysnäkymät ovat aika lohduttomat, mutta kokonaisuuden kannalta katsottuna olisi elintärkeää kyetä säilyttämään riittävästi tuotantokapasiteettia edes suomalaisen kuitu- ja massapuuraaka-aineen hyödyntämiseksi. Kuinka tämä raaka-aineosuus jatkojalostetaan lopputuotteiksi ja mitä ne sitten tulevaisuudessa ovat , se riippuu täysin niistä panostuksista joita tuotekehittelyyn ja tutkimukseen uhrataan.Sellu ei tule jatkossa olemaan pääartikkeli, jolla tuotannon kannattavuutta mitataan, vaan sivutuote jolla ei ole yhtä suurta painoarvoa kuin nyt.
Massa- ja paperiteollisuuden kustannusjahdissa merkittävin tekijä on logistiikan kulut, ei niinkään palkkakustannukset saati itse puuraaka-aine. Logistiikan merkitys kustannusrakenteessa jatkossa kasvaa ja sen kehittämiseen on panostettava juuri nyt.
Energian hinta ja sen merkitys paperi ja massa teollisuudelle on hieman visainen kysymys, koska selluteollisuus hyötyisi tai pystyisi hyötymään energiahinnan noususta ja paperiteollisuus hyötyisi päinvastaisessa tilanteessa.
Syntynyttä kannattavuuskriisiä ei voi täysin laittaa metsäteollisuuden syyksi, vaan enemmänkin niiden talousnerojen syyksi joille riitti vain yli 15 % tuotto sijoitetulle pääomalle.Metsäteollisuus meni halpaan ja panosti liikaa niihin toimiin ,joilla sijoittajien uskoa ja luottamusta ylläpidettiin metsäteollisuusosakkeiden ikuisen ja vakaan tuoton sijoituksina, jotka pystyvät tuottamaan tuon vaaditun yli 15 % vuodessa.
Yhtälö oli mahdoton.
Puuraaka-aineen hinta on Suomessa yksi maailman korkeimmista. Varsinkin kantohinnoissa ero kilpalijamaihin on tuntuva. (Johannes Perttula, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere 2006.)
Puuraaka-aineen hinta ei ole suoraan vertailukelpoinen eri maiden välillä,siis ei pelkkää erotuksen laskemista Kallion matematiikan vähennyslaskuopilla.
Suomi edustaa monessa muussakin vertailussa maailman kärkimaita, eikä vähäisin merkitys kustannuspaineisiin löydy esim. Suomen sijoituksesta €uro maiden elinkustannustasovertailusta.
Pelkistettynä voisi ajatella että metsäteollisuuden olisi pystyttävä toimimaan tilanteessa jossa olisimme maailman kallein maa ja myös hyväksyttävä sellainen tosiasia ,että
-----Suomen kustannustaso vaatii metsäteollisuudelta maailman kalleimpia tuotteita, koska olemme maailman kallein maa.--------------
Suomalaisen metsäteollisuuden ongelma on kyvyttömyys kilpailla lopputuotteiden hinnoilla Polkumyynti maailmanmarkkinoilla bulkkituotteilla ei muutenkaan ole järkevää kansantaloudellisesti, jos kustannuksia siirretään veronmaksajien piikkiin, vai onko ??
Hintakilpailu on vain tapa haalia lisää markkinoita ja näinolleen ei sovellu kestäväksi liiketoimintaperiaatteeksi,paitsi niille joiden rahoituspohja toimii kolhoosirahoituksella.
Mtk.ta en syyttäisi ahneeksi, vaan enemmänkin niukka älyiseksi ja nurkkakuntaiseksi etujensa valvojaksi joka ei ymmärrä kollektiivisen päätäntävaltansa mukana tuomaa vastuuta kestävästä kehityksestä ja metsäteollisuuden kansallisesta merkityksestä.
raaka aineen hinta 4% tuotteen loppu hinnasta vaikka annetaan raaka aine ilmaiseksi se ei vaikuta tehtaan loppu tulokseen .Nyt puun hinta tien varressa pudonnut noin 10€ kuutiolta onko sun ansios pudonnu vuoden aikana.tehtaat siirretään suomesta tai laitetaan kiinni laitokset vanhoja tehtaat ei pyöri rahallakaan tarkoitan että vaikka maksat hyvää palkkaa se ei suomessa pyöritä tuotantoa vaan duunarit lakkoon tehtaat alas .kannattaa sijoittaa maa ja metsä omaisuuteen niin pääset mukaan toimintaan .
Väitteesi sotii perustelujasi vastaan.
"Paperi- ja puuteollisuuden ulosmarssi Suomesta johtuu liian korkeasta puuraaka-aineen hinnasta."
Venäjän puutullit, niiden poistuminen, halpa energia ja työn alhainen hinta eivät mielestäsi pysty kompensoimaan suomalaisen puun kalleuden aiheuttamia kustannuspaineita, jotka johtavat metsäteollisuutemme ahdinkoon ja maasta pakoon.
Olennaiset kysymykset ovat metsäteollisuuden säilymisen osalta :
-tulisiko työn hintaa edelleen alentaa ?
-tulisiko energian hintaa edelleen alentaa ?
-tulisiko venäjältä saada puuta entistä halvemmalla ?
Todellisuudessa vientiteollisuus oireillee halpojen hintojen vuoksi, samoin kuin puukauppa suomessa.
Suomalaisen puun ostovoima riitti aikoinaan rakentamaan maata , maksamaan korvauksia, kasvattamaan teollisuustuotantoa,työllistämään ihmisiä, rakentamaan pohjoismaisen malliyhteiskunnan ja ylipäätään lisäämään hyvinvointia ja siinä sivussa luomaan yhteiskunnan joka palveli kansalaisia.
Eikö tuo riitä , tai riittänyt ?
Ei tietenkään niille jotka kokevat jääneensä osattomaksi metsän suomasta hyvinvoinnista.Tällainen osattomuuden tunne on hyvin tunnusomaista sosialismiin taipuville ihmisille. Sosialismiin on yksinkertainen lääke varsinkin tässä puun hinnoittelukysymyksessä, joka hoidetaan kollektiivisesti tässä maassa.
Osta metsää, osta paljon ja mieluimmin velaksi, jolloin pääset nauttimaan mainitsemistasi eduista täysimääräisesti.
60-luvulla puukuutiosta saamallaan korvauksella metsänomistaja pystyi palkkaamaan työntekijän 14 tunniksi ja armon vuonna 2009 saamallaan korvauksella työntekijän saa vain 1,3 tunniksi.
"60-luvulla puukuutiosta saamallaan korvauksella metsänomistaja pystyi palkkaamaan työntekijän 14 tunniksi ja armon vuonna 2009 saamallaan korvauksella työntekijän saa vain 1,3 tunniksi."
Siitä vaan punikit märehtimään puunhintaa!
taisi elämisen kustannustaso olla vähän toinen kuin nyt vai mitä?
Miksi suomen porvari haluaa ihmisten asuvan röttelöissä, ajavan paskoilla autoilla jne...
Täysin omien "periaatteidensa" vastaisesti!
60 - luvulla riitti kohtuulliseen elintasoon, jos toinen vanhemmista sai tuntipalkkana tuon 1 / 14 osan puukuution arvosta.
Tämän päivän 1 /14 osa nykyhintaisen puukuution arvosta edellyttäisi noin 2,15 euron tuntipalkalla työskentelyä ,jolloin 35000 euron vuosiansioihin päästäkseen tulisi tehdä noin 16500 tuntia töitä vuodessa, joka jaettuna 220 päivällä vaatisi 82,5 tunnin työpäiviä, ellei puun hintaan tulisi 1400 % korotusta.
verovaroista.
Tuon olen oppinut huomaamaan kun tuli perittyä vanhemmiltani jonkinverran metsää jokunen vuosi sitten. Taatusti suomessa ei saa missään niin paljon verovähennyksiä kuin metsähommassa - ei ainakaan niin helposti.
Hallituksenkin toimet ovat viimevuosina tuoneet lisää veroetuja metsäsektorille. Mikä muu ala pystyy vastaavaan suomessa? Maatalous on ilmeisesti samalla viivalla.
tuet, niin hieman paremmin tukipolitiikassa metsäklusterissamme pärjäävät tahot löytyvät sivuilta 33 ja 34.
http://www.metsafoorumi.fi/dokumentit/HarstelaKolstrom.pdf
Verovähennyksiin on oikeus myyntivähennysten ja investointien kautta, jotka voi vähentää vain tuloista.
Tarkennappa vähän mitä tarkoitat????
metsätalouteen niinkuin se on saanut hommattua maatalouteen? Veronmaksajat maksaisivat tukijaisina puun kantohinnan, että teollisuus saisi sen ilmaiseksi?
tukiaiset tulisi maksaa heti, kun taimet on istutettu.
Tuskin paperi ja puuteollisuus marssimalla Suomesta lähtee,paremminkin lentämällä tai uimalla rapakon taakse.
Paperi ja puuteollisuuden jättämä aukko on oivallinen tilaisuus viedä keskustan suunnitelmat päätökseen ja perustaa joka niemen notkoon ja saarelmaan etanolia tuottavia ja risuenergiaa käyttäviä laitoksia.